11.9.2007

Oma ääni kuuluville

Viime viikon torstaina kuulimme kummia: Suomeen on perustettu islamilainen puolue. Puheenjohtajana toimii Abdullah Tammi, ja politbyroo valvojien neuvosto näyttää muutenkin koostuvan kotoperäisistä käännynnäismiehistä. Kirkko ja Kaupunki -lehti uutisoi huhtikuussa Abdullahin jengistä, jonka jäseniä on mm. lähdössä Saudi-Arabian Medinaan opiskelemaan islamia paikallisessa yliopistossa.

"Opinnot kustannetaan saudivaroin, ja opintojen päätyttyä miehet työllistynevät Suomessa imaameina tai muina islaminopettajina."

Abdullah kuvailee itseään "keskitien kulkijaksi". Siinä mielessä wahhabilaista islamintulkintaa harjoittava Saudi-Arabia onkin osuva sponsori. On hyvä, että maamme saa Saudi-Arabian maltillisissa opinahjoissa koulutettuja imaameja hälventämään islamiin kohdistuvia aiheettomia pelkoja.

Abdullahin ja kavereiden maltillisuutta kuvaavat myös torstain tiedotustilaisuudessa annetut julkilausumat. Uusi puolue mm. vaatii olutta pois kaupoista ja haluaa kieltää muslimikoululaisilta musiikkitunnit ja uimahalliretket. Nämä ovat kuulemma "islamin vastaisia". On hämmentävää, miten kaukonäköinen kamelikuski Muhammad oli osatessaan jo puolitoista tuhatta vuotta sitten kieltää musiikin opetuksen ja uimahalliretket.

Abdullahin mukaan sharia-lain käyttöönotto olisi "mahtava juttu". Hän muistuttaa, että "lain tarkoitus on ehkäistä rikoksia ennalta". Hmm... Onkohan jossakin olemassa rikoslaki, jonka tarkoitus ei ole ehkäistä rikoksia ennalta?

Vaatimuslistalla on myös poikien ympärileikkauksen saattaminen lain (lue: julkisrahoitteisen terveydenhuollon) piiriin sekä halal-teurastuksen salliminen. Mitä viimeksi mainittuun tulee, huomautan, että halal-teurastus on jo nyt sallittua, kunhan eläin tainnutetaan samalla hetkellä, kun sen kaulavaltimot avataan. Tämä ei kuitenkaan kaikille muslimeille kelpaa, koska Allah näemmä vaatii tajuissaan olevan eläimen silpomista.

Yleisesti ottaen Abdullah on puolueineen hyvän puolesta ja pahaa vastaan ja löytänee siksi itselleen pian ystäviä muista samoilla linjoilla olevista liikkeistä kuten Virheet De Röda. "Puolueen tavoitteena on edistää terveitä elämäntapoja ja islamilaista elämäntyyliä."

Ei pitäisi kommentoida pilkallisesti toisten ulkonäköä ja pukeutumista, mutta joskus on vaikea vastustaa kiusausta. Kotimaisia mullaheja katsellessa tulee mieleen, että islamilaisessa puolueessa on kyse pikemmin patologisesta kuin uskonnollisesta ilmiöstä. Peräkammarin pojat ovat pihistäneet äidin komerosta lakanoita, käsipyyhkeitä ja pannumyssyjä. Kuva voisi aivan hyvin olla polttarikulkueesta tai jostakin 80-luvun Pulttibois-sketsistä. Vasemmassa laidassa istuvan kaverin ilme ja alahuulilävistys antavat aiheen olettaa, että tie lopulliseen totuuteen on kulkenut anarko-osaston kautta, mikä sinänsä ei tietenkään ole odottamatonta.

Tässä onkin hyvä tilaisuus puhua siitä, miksi kristinusko on aito universaaliuskonto ja islam ei. Jahvea ja Jeesusta voi ylistää yhtä hyvin Mbegi kaislahameessa kuin Pentti adidas-verkkareissa, koska kristinusko sopeutuu paikallisiin oloihin. Jahve ja Jeesus ymmärtävät kaikkia kieliä. Jostakin syystä islam edellyttää arabiksi ryhtymistä. Miksi suomalaisella muslimilla pitää olla arabialainen nimi? Miksi käännynnäisten pitää viljellä suomenkielisessä puheessaan arabiankielisiä fraaseja? Onko Allah oikeasti vaatinut, että muslimin pitää napapiirilläkin kulkea paljain jaloin ja pukeutua hiekka-aavikkoa ja kuumaa ilmastoa varten kehitettyihin vaatteisiin kuten huiveihin ja lakanoihin? Mielestäni tästä voi tehdä lähinnä kaksi johtopäätöstä: joko Allah on hieman yksinkertainen, tai sitten arabikulttuuri ja arabian kieli ovat Allahille otollisempia kuin muut kulttuurit ja kielet. Jos jälkimmäinen on totta, islam on arabeille tehty eksklusiivinen mittatilaustuote, juutalaisuuden tavoin etnisyyteen sidottu uskonto, eikä sitä ole mielekästä yrittää viedä muualle.

Mielestäni islamilainen puolue on kuitenkin yksiselitteisen hyvä asia. Islamofiilisen monikultturismin suosituimpia rutinan aiheita on se, että vähemmistöt, varsinkaan muslimit, eivät saa omaa ääntään kuuluviin, vaan muut puhuvat heidän puolestaan. Todellisuudessa tätä puolestapuhumista harrastavat tietysti islamofiilit itse. Monikultturismi on katolilaistyyppinen uskonto, millä en tällä kertaa viittaa samantapaiseen inkvisitio-järjestelmään vaan siihen, että myös monikultturismissa tavallisen ihmisen ja jumalolennon (eli maahanmuuttajan) välille tarvitaan käyttöliittymäksi pappi. Papiston muodostavat Karmela Liebkindin, Eva Biaudet'n, Mikko Puumalaisen ja Jaakko Hämeen-Anttilan kaltaiset asiantuntijat. Suora kommunikaatio maahanmuuttajan ja kantaväestön välillä on kiellettyä kahdesta syystä.

1. Monikulttuurin tehtävä on tehdä pappi tarpeelliseksi. Hän taitaa suvaitsemisen salat ja toiseudenkohtaamisen kiemurat sekä osaa paljastaa piilevät sortorakenteet. Tavallinen ihminen ei tätä osaa. Kun suomalaiseen firmaan tulee töihin herra Sundaralinga Intiasta, häntä tuijotetaan ensin vähän aikaa ja mahdollisesti nimitellään selän takana vitun vinkuinkkariksi. Vähitellen käy kuitenkin ilmi, että herra Sundaralinga on muutamista erikoisista tavoistaan huolimatta vaaraton ja mukava mies, ja nimitys laimenee "vitun vinkuinkkarista" pelkäksi "vinkuinkkariksi" tai tuttavallisesti "vinguksi". Lopulta työkavereista alkaa tuntua, että ei se "vinkukaan" ehkä ole niin kiva nimi, sanotaan Suntsa vaan.

Tämä on tietysti väärä tapa. Eräänä päivänä firmaan saapuu kallispalkkainen konsultti, ja henkilökunta kootaan seminaarihuoneeseen. Siellä kaikki saavat harjoitella, mahdollisesti draamatyöskentelyn keinoin, Sundaralingan toiseuden kohtaamista, suvaitsemista ja arvostamista. Suntsa ja työkaverit eivät ymmärrä, mitä on tekeillä, mutta kaikki ovat yksimielisiä siitä, että tilanne on erinomaisen kiusallinen ja epämiellyttävä. Konsultti huomaa kiusaantuneet ilmeet ja selittää epämiellyttävän ilmapiirin johtuvan äidinmaidossa imetyistä vierovista asenteista herra Sundaralingan toiseutta kohtaan. Läksynä kaikkien työntekijöiden pitää tarkkailla, havaita, analysoida ja dekonstruoida niitä vierovia piiloviestejä, joita he lähettävät sanoessaan herra Sundaralingalle aamulla "huomenta" tai iltapäivällä "huomisiin". Lisäksi heidän tulee lakata kutsumasta herra Sundaralingaa "Suntsaksi", joka on rasistinen, ulkomaalaistava ja vierontaviritteistä sävytteisyyttä uusintava nimitys.

2. Monikultturismi perustuu utopistisiin käsityksiin maahanmuuttajista, varsinkin muslimeista. Se, että rasistit haukkuvat muslimeja, ei ole suuri ongelma, koska tämä haukkuminen lisää maahanmuuttajan doktriininmukaista uhriutta ja pitää papiston työllistettynä. Varsinainen ongelma on se, että maahanmuuttaja, varsinkin muslimi, pääsisi itse ääneen, koska se, mitä hänen suustaan tulee, ei vastaa utopian maahanmuuttajakuvaa. Utopiassa islam on tasa-arvoinen, progressiivinen ja suvaitsevainen rauhanuskonto. On kuitenkin huomattava, että kyseessä on länsimaisen vasemmiston, ei muslimien itsensä, luoma mielikuva. Kun islamin omat oppineet päästetään puhumaan, he kertovat valloittavansa maailman, pukevansa naiset säkkiin ja leikkaavansa kurkut juutalaisilta ja muilta siasta siinneiltä. Suvaitsevaisuuskoneiston on jatkuvasti sensuroitava muslimeja, jotta suurelle yleisölle ei välittyisi virheellistä muslimikuvaa. Sillä muslimeihin kohdistuva nuivuus ei ole seurausta median tai äärioikeiston islamofobisesta propagandasta vaan siitä, mitä muslimit itse sanovat ("Kuolema kaikille!") ja tekevät (kuten räjäyttävät ja silpovat).

Siksi on hyvä, että meillä on islamilainen puolue, joka median avulla pääsee itse tykittämään viisauksiaan ilman Hämeen-Anttilan, naistutkijoiden, sosiologien tai Hesarin moderointia. On mahdollista, että maahanmuuttajamuslimit toteavat Abdullah Tammen kavereineen spedeiksi ja liike hiipuu nopeasti olemattomiin, mutta hyvässä tapauksessa islamilaisesta puolueesta tulee koko oikeauskoisen vähemmistömme äänitorvi, jonka edustajia nähdään kunnanvaltuustoissa, turuilla, toreilla, televisiossa ja erilaisissa asiantuntijaelimissä. Saatamme olla matkalla kohti uusia ja outoja aikoja, jolloin Virheet De Röda, RKP ja anarkovasemmisto nousevat puolustamaan ja ymmärtämään muslimiveljeskunnan vaatimuksia rikollisten käsien katkaisusta, alkoholin kieltämisestä, uskonnollisista kouluista, pakkoavioliitoista ja koulujen eriyttämisestä tyttö- ja poikaluokkiin. Joukkoraiskausten uhrejakin saatetaan edistyksellisiltä tahoilta muistuttaa siitä, että nyt eletään monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja siihen on kunkin sopeuduttava.

Erinomaista on myös se, että islamilaisen puolueen johto koostuu käännynnäisistä. Tuonti-islamistit ovat tunnetusti pelimiehiä ja ymmärtävät jotain pragmatiikan päälle. Kun he jäävät kiinni väkivallan lietsomisesta moskeijoissaan, he tietävät, että kannattaa väittää sanomistensa tulleen revityiksi kontekstistaan. Käännynnäiset ovat yli-innokkaita höyrypäitä, joilla tällaisia pidäkkeitä ei ole. En esimerkiksi ole kuullut kenenkään muun kuin Isra Lehtisen julkisesti puolustelevan avionrikkojien kivittämistä (Päivärinnan ohjelmassa). Kokovartalosäkkiin pukeutuneet naiset ovat Suomessa pääsääntöisesti suomalaisia. Lehtisen johtama sisarkunta julkaisi kouluille muslimilasten huomioimista käsittelevän ohjeistuksen, joka keskiaikaisuudessaan sai jopa imaami Khodr Chehabin yskimään.

Käännynnäisten vimma on helppo ymmärtää. Maahanmuuttajamuslimit ovat olleet muslimeja syntymästään saakka, eikä islam välttämättä ole heille sen suuremmin identiteettiä määrittävä asia kuin kristinusko tapakristityille. Syntymämuslimi siis saattaa olla aivan fiksu ihminen. Sen sijaan kääntyminen on aktiivinen teko, ja kääntyminen nykyisen valtavirtaislamin kaltaiseen militanttiin ja totalitaariseen kuolemankulttiin on jo sinänsä osoitus luonne- tai mielenvikaisuudesta. Elleivät käännynnäiset olisi ryhtyneet muslimeiksi, heidän ongelmansa manifestoituisivat jotain muuta kautta, esim. äärifeminisminä tai anarkoprekariointina.

Käännynnäisyyden logiikkaa on pohdittu useaan otteeseen mm. vieraskirjassani. Osittain kyse on varmasti siitä, että kun ihmisiltä on vasemmistolaisen tiedostamisen nimissä riistetty uskonnon, isänmaan ja perheen kaltaiset ihmistä määrittävät instituutiot, he jäävät tyhjän päälle. Ei ole jumalaa, jolta voisi pyytää apua, eikä arvoja, joihin voisi toimintansa perustaa. Sitten jostakin tulee eksoottinen ja jännittävä oppirakennelma, joka vapauttaa kokonaan ajattelun tarpeesta ja tarjoaa vastauksen aivan kaikkiin kysymyksiin. Ei tarvitse edes miettiä, kummalla kädellä pyyhkisi perseensä. Voi jättäytyä ajelehtimaan suloisen ignoranssin pumpuliin.

Toinen tärkeä houkutin on islamin tarjoama pääsy uhriasemaan, joka - kuten tunnettua - on nykyään rahanarvoista valuuttaa. Kun ihmisestä tulee institutionalisoitu uhri, hän voi ulkoistaa kaikki ongelmansa. Vaikeudet elämässä johtuvat syrjinnästä ja sorrosta, eivät koskaan uhrista itsestään. Mitään epämukavuuksia ei tarvitse enää sietää, vaan voi kiljua, että "sortoa sortoa". Ensimmäinen havainto käännynnäisiä kuunnellessa on se, että he ruikuttavat koko ajan ja tauotta. Hyvä esimerkki on Vihainen Nainen Burqassa:

"Vihje rasisteille:
Tykkään poliisista, ja teen erittäin mielelläni rikosilmoituksia! Olkaa siis hyvät ja laittakaa paljon lakia rikkovia kommentteja, niin pääsen taas vierailemaan poliisilaitoksella tapaamassa vanhoja tuttuja!!"

Tätä ei varmasti kukaan epäile.

VNB:n blogi on mielenkiintoinen. Mieleen tulee joku Tolkien-larppaaja, joka esittelee haltia-asusteitaan ja heittelee sekaan sindarinkielisiä viisauksia. Valittamisen lisäksi VNB valottaa lukijalle säkin käytännöllisyyttä: Kahvilla voi hyvin käydä, koska pilli on keksitty. Syödäkin voi ulkona, sillä niqabin helmaa voi nostaa niin, että haarukan saa suuhun. Kaapu on myös oikein vilpoisa ja mukava. Ja on ihan kaikkien oma asia, miten he haluavat pukeutua. Jossain kohdassa blogiaan VNB keksii suorastaan geniaalisen selityksen sille, miksi säkkejä vierotaan: rasistit eivät näe, onko sen sisässä ulkomaalainen vai suomalainen, eivätkä näin ollen voi olla varmoja, ymmärtääkö säkitetty henkilö suomea vai voiko sille aukoa huoletta päätään.

Meitä vierontaviritteisiä voi tietysti olla joka junaan, mutta minäpä kerron, miksi itse en pidä niqabista. Minua ei kiinnosta yhtään, onko sen sisällä mukavaa, tai voiko sen läpi imeä kahvia. Niqab häiritsee minua siksi, että länsimaisessa yhteiskunnassa ihmisten kommunikaatio perustuu suurelta osin ilmeille ja toisen kasvojen lukemiselle. Naamioituminen ei ole jokaisen "oma asia". Minä kieltäydyn asioimasta sellaisten kanssa, jotka eivät katso minua silmiin tai jotka kätkeytyvät naamion taakse. Suojautuessaan katseeltani säkitetty ihminen julistaa, että hänellä on jokin tarve suojautua katseeltani, mikä taas on henkilökohtaista vittuilua.

Luulen, että VNB ymmärtäisi tämän paremmin yhteiskunnassa, jossa kaikki muutkin ovat naamioituneita. Pussinsa suojista kurkkiessaanhan hän itse näkee kaikkien muiden kasvot.

VNB:n blogissa on paljon hyödyllistäkin tietoa, mm. viittauksia koraanin jakeisiin, joissa eksplisiittisesti määrätään kasvojen peittäminen. Islamin apologeetit usein väittävät, ettei islam itsessään vaadi säkkiin pukeutumista. Kyllä se vaatii. Islam on kuitenkin etnospesifi, arabikulttuuriin luotu uskonto, ja tarve naisten naamioimiseen on ollut todellinen yhteiskunnassa, jossa miehillä ei ole impulssikontrollia eikä heiltä vaadita vastuuta omasta käyttäytymisestä. Arabikulttuurissa nainen suojelee koskemattomuuttaan pukeutumalla jätesäkiksi, koska arabimies sekoaa päästään nähdessään neliödesimetrin paljasta pintaa. Sen sijaan länsimainen mies pystyy stoalaisella tyyneydellä ihailemaan paljaita takapuolia uimarannalla. Kääriytymällä lakanaan VNB vihjaa, että näin ei olisi.

Lisäksi on tietysti muistettava kasvojen näkyvyyden käytännön välttämättömyys, esimerkiksi henkilöllisyyttä todistettaessa. Onko VNB sitä mieltä, että naamioituneita musliminaisia varten on jokaiselle virastoluukulle, jokaiseen pankkikonttoriin ja jokaiseen passintarkastuspisteeseen varattava naispuolinen asiakaspalvelija ja sermeillä eristetty tila, jossa musulmaani voi siveyttään vaarantamatta käydä vilauttamassa naamaansa? Vai ryhdymmekö Britannian kaltaiseksi yhteiskunnaksi, jossa niqab tarjoaa rikollisille mahdollisuuden livahtaa ohi rajamuodollisuuksien, ja hyväksymme tämän sopivaksi hinnaksi siitä, ettei ketään loukata?

Kaikelle käännynnäisyydelle on ominaista, että omaksutaan omaksuttavasta opista kaikkein tiukkapipoisin ja kipein versio ja aletaan sitten syvällä rintaäänellä ns. opettaa pappaa panemaan. VNB ei tee poikkeusta. Kyytiä saavat "vähemmän uskovat siskot", jotka eivät ymmärrä niqabin välttämättömyyttä, sekä väärällä tavalla uskovat kuten shiiat. Seuraava on erityisen hauska:

"En vieläkään voi käsittää joitakin faktoja; miten joku, itseään muslimiksi väittävä, voi olla ajautunut niin kauas Koraanin opetuksista ja monoteismista?

Iranin valtionuskonto, 12-shiialaisuus, on itseasiassa muotoutunut nykyiseen muotoonsa viime vuosisadan lopulla! Siis yli 1300 vuotta Profeetan sallallahu alaihi wa sallam jälkeen. Ja, yllätys yllätys, opin muotoilija oli itse Ajatollah Khomeini. Kivahan siinä on muotoilla opit uudelleen niin, että saa itselleen lisää valtaa, ja "Jumalan sijaishallitsijan" aseman. Subhan Allah. Mulla menee varmaan muutama viikko sulatellessa tätä asiaa."

[Lihavointi meidän. En osaa arabiaa, mutta alan ymmärtää, miksi minulta on niin monesti kysytty ulkomailla esittelyn yhteydessä, olenko muslimi.]

Mutta varsinaisesti halusin kommentoida yhtä VNB:n kirjoitusta. Kirjoittaja pohtii sitä vanhaa kysymystä, että miksi muslimeista uutisoidaan negatiiviseen sävyyn. Miksi islamistien mielenosoituksen yhteydessä mainitaan uskonto. Miksei Kööpenhaminan anarkistimellakoiden yhteydessä mainittu, että mielenosoittajat ovat kristittyjä?

Tämä tietysti johtuu siitä, että kun islamistit osoittavat mieltään, kyse on uskonnosta. Yleensä muslimien mölinä liittyy siihen, että profeettaa tai Allahia on tavalla tai toisella loukattu. Muslimeille uskonto on politiikkaa, ja heidän poliittinen toimintansa on pääsääntöisesti uskonnon motivoimaa. Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvää. Jos mielenosoittajilla on kylttejä, joissa vaaditaan islamin loukkaajien mestaamista, kyllä kai islam jollakin tavalla liittyy asiaan. Sen sijaan Tanskan anarkistit eivät mellakoineet kristinuskon nimissä. Itse asiassa en usko, että kovin moni heistä edes kutsuisi itseään kristityiksi. En muista näin äkkiä Euroopasta yhtäkään mielenosoitusta tai mellakkaa, johon olisi liittynyt kristinusko.

VNB:

"Juteltiin keväällä erään siskon kanssa tästä aiheesta. Tulimme siihen tulokseen, että nyt vain yksinkertaisesti on 'muotia' syyttää muslimeita kaikesta. Ehkä viidenkymmenen vuoden päästä hindut ovat kaiken pahan alku ja juuri. Eipä tuosta kauaa ole kun Eurooppaa yritettiin puhdistaa juutalaisista. Niinhän se on, ihmisen psyyke tarvitsee jonkun haukuttavan ja syytettävän maailman epäkohdista. Ja helpoin kohde on jokin 'ulkopuolinen'."

Mielestäni vastenmielisintä muslimeissa ja varsinkin heidän nuoleskelijoissaan on se, että he kädet korvilla ja silmillä kieltäytyvät ymmärtämästä toisten ihmisten pelkoja ja motiiveja. Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta silti voi yrittää ymmärtää sitä, miksi toinen osapuoli ajattelee niin kuin ajattelee. Esimerkiksi minä vastustan humanitaarista maahanmuuttoa ja turvapaikkaturismia, mutta silti koen ymmärtäväni oikein hyvin, miksi afrikkalaiset pyrkivät Eurooppaan. Ymmärrän heidän motiivinsa ja tunnustan heidän oikeutensa yrittää. Kyseenalaistan ainoastaan sen, seuraako tästä oikeudesta eurooppalaisten velvollisuus ottaa heidät vastaan.

Eikö VNB oikeasti näe muslimien viime vuosien toiminnassa mitään sellaista, mikä voisi selittää ihmisten suhtautumista islamiin? Meneekö tämä asia todella VNB:ltä täysin yli hilseen? Onko täysin sattumaa, että ihmiset suhtautuvat nihkeästi juuri muslimeihin eivätkä hinduihin?

Eivät ihmiset vihaa islamia. He pelkäävät sitä. He eivät pelkää sitä siksi, että islam on "jotain ulkopuolista", vaan siksi, että muslimit ovat vaateliaita ja aggressiivisia. Ihmisten kokemukset muslimeista ja islamista ovat kielteisiä. VNB:lle islam on myönteinen asia, koska hän löytää siitä sitä, mitä hän etsii. Hän ei kuitenkaan voi edellyttää, että hänen tyytyväisyytensä painaisi muiden ihmisten vaa'assa enemmän kuin se pelko, jota islam ja islamistit toiminnallaan synnyttävät.

Millainen on länsimaalainen kokemus islamista, ja miten tuo kokemus eroaa länsimaalaisten hindu-kokemuksesta? Ihmiset näkevät pelottaviin säkkeihin linnoittautuvia ja toiseuttaan julistavia kasvottomia naisia. He näkevät islamin ja sen myötäilyn nakertavan naisten ja lasten oikeuksia. He näkevät kaduilla räkiviä, notkuvia ja huutelevia musliminuorukaisia. Pieni mutta viikoittain kasvava osa väestöstä on joutunut muslimien ryöstämäksi, pahoinpitelemäksi tai raiskaamaksi. Ihmiset kuulevat muslimien taholta jatkuvia rasismi- ja syrjintäsyytöksiä ja uskontoon liittyviä erityisvaatimuksia.

Muslimimaat pyrkivät käyttämään länsimaihin pesiytynyttä viidettä kolonnaa painostuskeinona länsimaisten kansalaisvapauksien rajoittamiseksi: hiljattain ihmis- ja vähemmistöoikeuksien supervallan Egyptin Tukholman-suurlähettiläs vaati Ruotsia muuttamaan perustuslakiaan ilmaisunvapauden osalta, jottei profeettaa voitaisi rangaistuksetta loukata. Ihmiset näkevät muslimien mellakoivan ja osoittavan mieltään meille käsittämättömistä syistä ja hyökkäävän häpeilemättä länsimaisia arvoja vastaan. He näkevät muslimiterroristien tappavan tai yrittävän tappaa sadoittain syyttömiä ihmisiä. He saavat kuulla, että Euroopan moskeijoissa saarnataan maailmanvalloitusta ja vääräuskoisten alistamista orjuuteen sekä lietsotaan musliminuoria väkivaltaan isäntäyhteiskuntia vastaan.

Ihmisillä ei ole hinduista vastaavia kokemuksia. Useimpien ihmisten hindukokemus on tandoori tikka. Hindut ovat maahanmuuttajina kaikkea sitä, mitä muslimit eivät ole. Itse asiassa maahanmuuton ongelmat rajoittuvat pitkälti muslimeihin.

Minusta olisi mielenkiintoista tietää, kiistääkö VNB tämän kokemuksen. Jos VNB kiistää sen, mikä on mitattavaa ja dokumentoitua todellisuutta, keskustelu voidaan tietysti lopettaa heti alkuunsa toteamalla, että VNB on pihalla eikä ymmärrä realiteetteja. Mutta mikäli hän ei kiistä todellisuutta, herää kysymys siitä, miksei hän ymmärrä tämän todellisuuden ja muslimeihin kohdistuvien asenteiden yhteyttä. Jos äärioikeistolaiset olisivat tuhonneet WTC:n ja räjäyttäneet Lontoon ja Madridin pommit, jos Tanskassa ja Saksassa olisi viime viikolla pidätetty muslimien sijasta äärioikeistolaisia pommi-iskujen suunnittelusta, jos äärioikeistolaiset olisivat osoittaneet mieltä Lontoossa ja vaatineet kylteissään päiden katkomista, ymmärtäisikö VNB paremmin tekojen ja pelkojen välisiä kausaalisia suhteita?

Voihan olla, että on jokin minulta huomioimatta jäänyt seikka, jonka vuoksi islamia ja muslimeja ei siihen liittyvistä kielteisistä ilmiöistä huolimatta kannata pelätä, mutta siinä tapauksessa VNB kitkisi islamofobiaa tehokkaimmin kertomalla, mitä nämä seikat ovat. Islamofobia ei katoa sillä, että kiistetään se, minkä kaikki näkevät, ja demonisoidaan ihmisten perustellut epäluulot "toiseudenpeloksi" ja samaistetaan ne juutalaisvainoihin.

Juutalaisvainoista tulikin mieleeni eräs hauska artikkeli Ruotsista:

Kuten muistamme, viime vuonna Ruotsin viranomaiset sulkivat SD-puoleen verkkosivut sen jälkeen, kun niillä oli julkaistu yksi maailmaa järkyttäneistä Muhammad-pilakuvista. Ruotsin laki kieltää halventavien mielipiteiden ilmaisun etnisistä, rodullisista, kansallisista, uskonnollisista tai seksuaalisista vähemmistöistä sekä tietysti vihanlietsonnan ja väkivaltaan yllyttämisen.

Tätä kieltoa ei kuitenkaan sovelleta muslimien puheisiin, eikä se suojele juutalaisvähemmistöä. Vihasivusto Radio Islam oksentaa esteittä karkeaa antisemitismiä sekä julkaisee listoja juutalaisista ja näiden salaliitoista. Tukholman keskusmoskeijan kirjakaupassa myydään kasetteja, joissa yllytetään tappamaan juutalaisia, nimitellään näitä apinoiden ja sikojen veljiksi sekä kiihotetaan kuuntelijoita pommi-iskuihin. Näistä luennoista tehtiin poliisille rikosilmoitus.

Alkuvuonna 2006 Ruotsin oikeuskansleri Göran Lambertz keskeytti poliisitutkinnan. Lambertzin tulkinnan mukaan mainitut lausunnot "tulee tulkita sallituiksi, koska ne ovat osa syvällistä [Palestiinan] konfliktia, jossa taistelukutsut ja yllytykset ovat jokapäiväistä retoriikkaa. [...] Sisällöstään huolimatta puheena olevat lausunnot eivät ole Ruotsin lain määrittelemää kiihotusta kansanryhmää vastaan". Logiikka on siis seuraava: Jos joku mainitsee sanan "Palestiina" ja kehottaa sen jälkeen murhaamaan kaikki juutalaiset, hän ei tee Ruotsin lain määrittelemää rikosta.

Mikä on juutalaisten tilanne Ruotsissa? Kaikkia juutalaisia instituutioita vartioidaan niihin kohdistuvien uhkailujen vuoksi jatkuvasti. Juutalaisyhteisöt käyttävät 25 prosenttia budjeteistaan turvallisuuteen. Yksittäisiä juutalaisia vastaan hyökkäillään "tietyissä" lähiöissä. Tukholman ja Malmön juutalaisia hautausmaita on hiljattain vandalisoitu. Sydsvenskan kirjoitti viime vuonna, että osa juutalaisista alkaa väsyä uuteen, monikulttuuriseen Ruotsiin ja suunnitella lähtöä Israeliin.

Tervetuloa monikulttuuriin.

Kuten VNB itse kirjoittaa, Eurooppaa yritettiin 60 vuotta sitten puhdistaa juutalaisista. Uusi puhdistus on jo meneillään, mutta sitä ovat suorittamassa muslimit. En oikein tiedä, jääkö tämä VNB:ltä aidosti ymmärtämättä, vai heiluttaako hän vain natsi-korttia, joka tässä tapauksessa kopsahtaa omaan jalkaan.

Otetaan lopuksi yksi Britanniaan liittyvä artikkeli, lähinnä niiden iloksi, jotka uskovat, että islamin lieveilmiöiden takana on vain marginaalinen vähemmistö.

The Timesin tutkimusten mukaan lähes puolet Britannian 1350 moskeijasta on ääri-islamistisen Deobandi-liikkeen käsissä. Liikkeen johtava saarnaaja Riyadh ul Haq vastustaa kiihkeästi länsimaisia arvoja ja kutsuu muslimeja "vuodattamaan verta Allahille".

The Timesin tutkimus asettaa kyseenalaiseksi hallituksen väitteet siitä, että islamin äärimmäisten muotojen leviäminen Britannian moskeijoissa johtuisi ulkomaalaisista saarnaajista. 36-vuotias Riyadh ul Haq, joka johtaa islamilaista akatemiaa Leicesterissa, on saanut koulutuksensa brittiläisessä seminaarissa ja edustaa uutta ultrakonservatiivista brittisaarnaajien sukupolvea. Hän ivaa niitä muslimeja, jotka ovat "ylpeitä brittiläisyydestään", ja kutsuu ystävyyttä juutalaisen ja kristityn kanssa "Allahin uskonnon pilkkaamiseksi".

Britannian 26 islamilaisesta seminaarista 17 on Deobandien otteessa. Ne tuottavat 80 prosenttia "kotimaisista" saarnaajista. Paikalliset kouluviranomaiset ovat rahoittaneet useiden opinnot. Vaikka jotkut saarnaajat ovat ilmaisseet maltillisempia ajatuksia uskontojen välisistä suhteista, muslimiteologit sanovat, että nämä eivät edusta valtavirtaista Deobandi-ajattelua Britanniassa.

Vain muslimiyleisölle suunnatuissa mutta julkisuuteen vuotaneissa saarnoissa tuomitaan taide, musiikki ja shakki [hic!], vaaditaan naisten "täydellistä verhoamista" ja mainitaan jalkapallo "nuorisoa riivaavaksi syöväksi". Mahmood Chandia, yliopistolehtori [hic!], kertoo saarnassaan, että musiikki on "juutalaisten levittämä saatanallinen verkko", jolla pyritään turmelemaan musliminuorisoa.

Hmm... Siteeraanpa uudelleen VNB:tä:

"Niinhän se on, ihmisen psyyke tarvitsee jonkun haukuttavan ja syytettävän maailman epäkohdista."

Khaled Ahmed, uskonnollisen radikalismin asiantuntija:

"Deobandilainen puritanismi on tuhonnut Britannian. Olette antaneet heidän ottaa moskeijat haltuunsa. Ette voi harrastaa tällaista monikultturismia, koska tällä tavalla tuhoatte itsenne. Britanniassa deobandien sanomasta on tullut vielä radikaalimpi kuin Pakistanissa. Se on hämmentävää."

Ystävällemme VNB:lle on täysin epäselvää, mikä islamissa ja muslimeissa pelottaa.

Linkitän tähän varsinkin uusia lukijoita silmälläpitäen muutaman vanhemman kirjoitukseni. Olen käsitellyt niissä erilaisia syitä, joiden vuoksi islamia tulee pelätä:

Pelko pois!
Vielä Oikeasta Islamista ja vastuukysymyksistä
Sarvikuono olohuoneessamme
Islamin yleisestä ja erityisestä suvaitsevaisuudesta
Monikulttuurisuus ja nainen
Suomalainen erilliskehitys

Mieltäni välillä kolottaa kirjoittaa islamista, koska seurustelen toisinaan leikkipuistossa erään tataariyhteisöön kuuluvan muslimi-isän kanssa. Hän on normaali ja mukava, normaaleista asioista puhuva sivistynyt mies normaaleissa vaatteissa. Hänen vaimonsa, niin ikään tataari, on normaali ja mukava nainen normaaleissa vaatteissa. Ja he ovat muslimeja. En tiedä, lukevatko he näitä juttuja, mutta haluaisin joka tapauksessa lisätä, että se islam, jota kritisoin, ei ole heidän islamiaan. Ei minua häiritse, jos jollakulla on Allah-niminen jumala, jos hän ei syö sianlihaa (en minäkään syö), tai jos hän haluaa kumartaa rukousmatolla Mekkaan päin. Eivät minua häiritse kuunsirpit tai moskeijatkaan.

Kohtaamani tataarit ovat surullinen muistutus siitä, mitä valtavirtaislam voisi olla. Minua surettaa se, että valikoimaton maahanmuutto, monikultturismi ja vasemmistolainen relativismi ovat tehneet mukavien ihmisten uskonnon nimestä kirosanan ja sen symboleista hakaristin kaltaisia fanatismin, totalitarismin ja suvaitsemattomuuden symboleita.

Jos tataarit edelleen olisivat synonyymi "islamille Suomessa", niin kuin he vielä hetki sitten olivat, voisin joskus viedä lapseni tutustumaan moskeijaan ja kertoa heille vilpittömin mielin, että islam on pieni mutta myönteinen osa suomalaisen yhteiskunnan moninaisuutta.


Takaisin