22.12.2008

Malmön jouluvalot

Ne, joita nykyään häveliäästi "nuoriksi" kutsutaan, ovat mellakoineet ja polttaneet paikkoja sekä taistelleet poliisia vastaan kivin ja raketein Ruotsin Malmössä. Kaupungissa, jonka väestöstä kolmannes on maahanmuuttajia ja neljännes muslimeja, ja jonka vastasyntyneiden joukossa ruotsalaiset jäivät vähemmistöksi jo vuonna 1999.

Mellakoiden välitön syy, tai ehkä pikemminkin veruke, oli islamilaisen keskuksen vuokrasopimuksen päättyminen Rosengårdin kaupunginosassa. Sanon "pikemminkin veruke", koska ne, joita nykyään kutsutaan "nuoriksi", ovat polttaneet Rosengårdia pienellä liekillä jo vuosikaudet, oli aihetta tai ei. Edellinen epidemia koettiin keväällä 2007. Linja-autoliikenne Rosengårdin läpi katkeilee säännöllisesti kiviä heittävän "nuorison" vuoksi, eikä palokunta suostu menemään alueelle ilman poliisisaattuetta. Malmö on paitsi Skandinavian monikulttuuri- ja tuhopolttopääkaupunki myös raiskaus- ja ryöstöpääkaupunki.

Sanon "pikemminkin veruke" myös siksi, että "nuorison" kaupunkisodankäynti ympäröivää yhteiskuntaa vastaan on yleiseurooppalainen ilmiö. Verukkeeksi kelpaa mikä hyvänsä:

Pariisissa kaupunki pantiin palamaan vuonna 2005, kun kaksi poliisia paennutta maahanmuuttajanuorta grillasi itsensä muuntajaan. Seuraavan kerran kapinaan noustiin marraskuussa 2007, kun kaksi maahanmuuttajanuorta tappoi itsensä ajamalla varastetun moottoripyörän poliisiauton kylkeen.

Elokuussa 2007 "nuoriso" ryhtyi mellakoimaan Thessalonikissa, kun nigerialainen katukaupustelija tappoi itsensä hyppäämällä parvekkeelta. Hän luuli pakenevansa poliisia.

Lokakuussa 2007 "nuoriso" poltti Amsterdamin lähiöitä poliisin ammuttua hengiltä marokkolaisnuoren, joka hyökkäsi puukko kädessä poliisilaitokselle.

Helmikuussa 2008 "nuoriso" poltti Kööpenhaminaa viikon ajan. Mellakoinnin syy jäi hämäräksi.

Kuten Malmössä myös muissa esimerkkitapauksissa kotoperäinen äärivasemmisto on osallistunut tuhoamiseen yhdessä "nuorison" kanssa.

Oli "varsinainen" ongelma mikä hyvänsä, palavat autot ja lentävät kivet näyttävät olevan luonnollinen ja väistämätön osa aidosti monikulttuurista kaupunkikuvaa. Asiaa on syytä pohtia tarkasti myös meillä Suomessa, koska...

a) ...muun Euroopan tiukentunut politiikka on kääntämässä turvapaikanhakijavirtoja meille.

b) ...Suomi on ensi vuonna hyväksymässä entistä liberaalimpaa ulkomaalaislakia.

c) ...maahanmuuttajien osuuden Helsingin väestöstä ennustetaan nykytahdilla kohoavan melkein Malmön lukemiin vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa.

d) ...suurimman osan tulijoista oletetaan olevan muslimeja (joiden gettoutumisriski on kokemusperäisesti kaikkein korkein). Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan jokaista tuhatta oleskeluluvan saanutta irakilaista ja somalialaista kohti maahan saapuu 3000-4000 perheenjäsentä.

e) ...resursseja onnistuneeseen kotouttamiseen (esim. kielenopetuksen osalta) ei ole ollut riittävästi edes vähäisen tulijamäärän ja taloudellisen korkeasuhdanteen oloissa. Tältä pohjalta voimme päätellä, miten kotoutuminen onnistuu, kun tulijoiden määrä räjähtää ja talous samaan aikaan taantuu.

Voidaan valita erilaisia lähestymistapoja:

1) Kielletään todellisuus. Paheksutaan uhkakuvien maalailijoita. Malli Esa Mäkinen/Helsingin Sanomat:

"[Halla-aho] maalailee kuvia syrjäytyneiden getoista, lisääntyvästä rikollisuudesta ja työttöminä länsimaiden taloutta rasittavista pakolaisista."

2) Myönnetään todellisuus ja Suomeenkin kohdistuvat riskit, mutta uskotaan lujasti, että meillä, toisin kuin kaikkialla muualla, riskit eivät toteudu. Malli Sini Terävä/Vihreät Nuoret:

"Toki riskinä on ranskalainen malli, jossa maahanmuuttajien tyytymättömyys nousee esiin. Tämä voidaan kuitenkin estää kiinnittämällä kotoutumiseen aktiivista huomiota ja kitkemällä rasismia. Näen monikulttuurisuuden niin suurena rikkautena, että olen valmis 'ottamaan tämän riskin'."

Tässä lähestymistavassa on yleensä vähänlaisesti konkretiaa. Miten kitketään rasismia, ja miten rasismi ylipäänsä vaikuttaa mellakoinnin taustalla olevaan gettoutumiseen? Gettohan syntyy siitä, että syrjäytyneitä ihmisiä kasataan kompaktisti samalle alueelle. Terävä toki ehdottaa "sosiaalista sekoittamista", mutta tämän onnistumisesta on niukasti näyttöjä, eikä toteuttamiseen oikein ole työkalujakaan niin kauan kuin ihmisillä on vapaus valita asuinpaikkansa. (Asuttamisen ongelmista kts. Väärissä paikoissa asuvista ihmisistä ja Miten miellyttää asutettavaa maahanmuuttajaa.)

Terävä puolustaa riskin ottoa monikulttuurisuuden rikkaudella, mutta "rikkaus" perustuu ilmeisesti kokonaan Terävän subjektiiviseen kokemukseen. Terävä ei...

"...halua Suomeen usalaista mallia, jossa rikkaat valkoiset suojautuvat aitojen taakse, koska pelkäävät erilaisuutta. Sosiaalisesti ja etnisesti sekoittava asumispolitiikka lisää kaupungin elävyyttä ja viihtyisyyttä."

Tämä ei pidä paikkaansa. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset, niin maahanmuuttajat kuin kantaväestökin, viihtyvät parhaiten "omiensa" seurassa. Diversiteetti laskee asuinalueen viihtyvyyttä.

Lisäksi on mainittava, että riski, jonka Terävä on "valmis ottamaan", kohdistuu ennen kaikkea tuleviin sukupolviin, ei Terävään itseensä.

3) Ollaan rehellisiä ja myönnetään, että keinoja ja resursseja yleiseurooppalaisen kehityksen estämiseksi ei oikeasti ole. Heittäydytään ajopuuksi ja uskoudutaan kohtalon huomaan. Ollaan valmiita hyväksymään getot, palavat autot ja lentävät kivet hinnaksi monikulttuurisuudesta, joka on "niin suuri rikkaus".

4) Pyritään kaikin keinoin pitämään riskiryhmiin kuuluvien tulijoiden virta niin pienenä kuin mahdollista, ja palataan asiaan sitten, kun joku keksii oikeasti toimivan metodin ongelmien ratkaisuun. Juuri tämän vuoksi uusi, "nykyistä käytäntöä vastaava" ulkomaalaislaki ei kelpaa pahimmista thorsilaisuuksista korjattunakaan. Ennuste Malmön lukujen saavuttamisesta vuonna 2025 perustuu juuri nykyiseen muuttotahtiin, jonka puolestaan mahdollistaa se nykyinen käytäntö.


Takaisin