4.9.2007

Ettei yksittäisyys unohtuisi

Elokuun lopulla monikulttuurin kana muni kaksi kultamunaa, jotka pääsivät tavallista kirkkaampiin parrasvaloihin. 24.8. ulkomaalainen, vuonna 1979 syntynyt mies puukotti keskellä päivää kahta satunnaista naista ratikkapysäkillä Helsingin Viiskulmassa. Poliisiasemalla mies löi vielä konstaapelia nyrkillä naamaan.

Helsingin Sanomat yritti hetken jatkaa tunnetuilla linjoillaan sensuroimalla uutisesta ulkomaalaisuuselementin. Toimituskunta kuitenkin havaitsi pian pelin menetetyksi ja lisäsi omaan versioonsa maininnan tekijän ulkomaalaisuudesta. Hiukan myöhemmin kävi ilmi, että puukottajan "ulkonäkö viittaa eteläisempiin maihin".

Seuraavana päivänä, 25.8., kaksi tummaihoista nuorta miestä puukotti satunnaista ohikulkijaa selkään Helsingin rautatieaseman tuntumassa.

Vain hiukan ennen puukotuksia oli lehdissä ollut useita kirjoituksia (esim. 10.8.) 27-vuotiaasta afrikkalaismiehestä, joka on pidemmän aikaa ahdistellut pikkutyttöjä Vantaan Martinlaaksossa.

Tässä vaiheessa Powers That Be ilmeisesti päättivät, että yksittäistapausten yksittäinen luonne saattaa jäädä suurelta yleisöltä näkemättä. Poliisin mukaan syytä paniikkiin ei ole, koska puukotustapaukset eivät liity toisiinsa vaan ovat "yksittäisiä".

Tätä yksittäisyyttä on syytä pohtia. Mitä se tarkoittaa, että tapaukset ovat "yksittäisiä"? Jos lähdetään sanan "yksittäinen" varsinaisesta merkityksestä, toteamus on triviaaliudessaan melko turha, koska kaikki maailmankaikkeuden tapaukset ovat yksittäisiä. Jokainen sadepisara ja hiekanjyvä on yksittäinen, jokainen hyttysenpisto on yksittäinen, jokainen syntymä ja kuolema on yksittäinen, kaikki aine koostuu yksittäisistä atomeista.

Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että usein yksittäisistä komponenteista muodostuu kokonaisuuksia ja nähtävissä olevia tendenssejä, joita ei välttämättä ole käytännöllistä tai järkevää ajatella toisiinsa liittymättöminä yksittäisinä komponentteina. Yksittäisistä sadepisaroista muodostuu sade ja hiekanjyvistä hietikko. Vaikka jokainen hyttysenpisto on yksittäistapaus, näitä yksittäistapauksia on sattunut niin monta, että on järkevää tehdä yleistys: hyttyset pistävät ihmisiä.

Vastaavasti yksittäisten maahanmuuttajien tekemistä yksittäisistä rikoksista muodostuu kokonaisuus nimeltä "maahanmuuttajien rikollisuus Suomessa", joka puolestaan on osa suurempaa kokonaisuutta nimeltä "maahanmuuton seuraukset Suomelle".

Vai tarkoittaako poliisi sitä, että käsillä olevat insidentit ("kolmannen maailman maahanmuuttaja käy ilman syytä ohikulkijan kimppuun") ovat poikkeuksellisia? Mikäli tarkoittaa, väite ei tietenkään pidä paikkaansa. Tällaiset tapaukset ovat erittäin yleisiä, niin Suomessa kuin muissakin Länsi-Euroopan maissa. Trendin voi todeta lukemalla väkivaltarikollisuutta kuvaavia tilastoja, joissa kolmannen maailman maahanmuuttajilla on huikea yliedustus. Trendin voi todeta myös lukemalla rikosuutisia. Viiskulman ja rautatieaseman puukotukset ovat nähdäkseni yhtä luonteva osa trendiä kuin se, että...

(seuraa muutamia haaviin jääneitä tapauksia viimeisen reilun vuoden ajalta)

...kesäkuussa 2006 gambialainen nuorukainen pahoinpiteli kadulla vastaantulleen tytön Oulussa.

...kesäkuussa 2006 joukko "nuorukaisia" pahoinpiteli lyömällä ja potkimalla vuonna 1987 syntyneen miehen sairaalaan Helsingin keskustassa.

...kesäkuussa 2006 tummaihoinen mies hakkasi pesäpallomailalla kolme satunnaista ohikulkijaa turkulaisella pysäköintialueella.

...heinäkuussa 2006 somalinuoret hyökkäilivät lyöden ja potkien ohikulkijoiden kimppuun Turussa.

...heinäkuun lopussa 2006 maahanmuuttajat hakkasivat sairaalaan kaksi raisiolaismiestä Turussa.

...elokuun alussa 2006 kaksi maahanmuuttajaa hakkasi suomalaismiehen pankkiautomaatilla Turussa.

...syyskuussa 2006 joukko tummaihoisia nuorukaisia pahoinpiteli lyömällä ja potkimalla 1975 syntyneen miehen Oulussa.

...syyskuussa 2006 maahanmuuttajat pahoinpitelivät 19-vuotiaan miehen Turussa.

...marraskuussa 2006 neljä maahanmuuttajanuorta potki myymälävartijaa päähän Turussa.

...marraskuussa tummaihoiset nuorukaiset ryöstivät ja pahoinpitelivät potkimalla naisen Turussa.

...tämän vuoden tammikuussa joukko aasialaisia nuorukaisia pahoinpiteli lyömällä ja potkimalla miehen Turussa.

...huhtikuussa maahanmuuttaja pahoinpiteli lyömällä opiskelijan Oulussa.

...huhtikuussa joukko tummaihoisia nuorukaisia hakkasi kepeillä kaksi miestä sairaalaan Turussa.

...huhtikuussa neljä maahanmuuttajanuorukaista puukotti vastaantullutta miestä Espoossa.

...huhtikuussa vasaralla, ilmakiväärillä ja ilmapistoolilla aseistautunut maahanmuuttajanuorukainen pahoinpiteli miehen Oulussa.

...huhtikuussa tummaihoinen nuori mies löi iäkästä naista nyrkillä päähän bussissa keskellä päivää Pernossa.

...huhtikuussa monikulttuurinen poikajoukko heitti kivellä silmän puhki ohikulkeneelta mieheltä Herttoniemessä.

...toukokuussa irakilainen mies yritti lyödä puukolla ainakin kahta ohikulkijaa Hämeenkadulla Tampereella.

...kesäkuussa maahanmuuttajanuorukaisten joukot pahoinpitelivät lyömällä ja potkimalla kaksi miestä Vantaalla.

...elokuussa kaksi maahanmuuttajaa puukotti miestä selkään Vantaan Hakunilassa.

...elokuussa tummaihoinen nuorukainen pahoinpiteli hakkaamalla ja päähän potkimalla vuonna 1989 syntyneen miehen Hietaniemessä.

Onneksi uusi hallitus on ottanut ohjelmaansa maahanmuuttajien turvallisuuden parantamisen. Vailla epäilystä jossakin on kiljulta haiseva skiniarmeija, joka pieksee maahanmuuttajia. Ei vain ole sattunut silmään rikosuutisoinnissa.

Viiskulman ja rautatieaseman yksittäistapausten jälkeen kirjattiin vielä muutama yksittäistapaus. Mikonkadulla (myös rautatieaseman tuntumassa) kaksi somalinuorukaista puukotti ohikulkijan sairaalaan. Kaarinassa laudoin ja rautaputkin aseistautunut joukko "tummahkoihoisia" nuorukaisia ryösti ja pahoinpiteli 16-vuotiaan pojan.

Nämä uutiset on poimittu Monikulttuuri-blogista. Koska kyseiseen aarreaittaan kirjataan vain uutisia, joissa rikoksentekijän toiseus eksplisiittisesti mainitaan, edelläoleva katsaus ei tietenkään kata kaikkia kyseisen aikavälin yksittäistapauksia.

Ottamatta kantaa siihen, mitä näistä uutisista voidaan tai ei voida päätellä, toistaisin alkuperäisen kysymyksen: Missä nimenomaisessa mielessä elokuun kaksi viiltelytapausta olivat "yksittäisiä"? Ne eivät olleet yksittäisiä ainakaan siinä mielessä, että vailla motiivia tehdyt päällekarkaukset eivät olisi tavallisia. Ne eivät olleet yksittäisiä siinäkään mielessä, että maahanmuuttajan tekemät motiivittomat päällekarkaukset olisivat harvinaisia. Ne olivat tietysti yksittäisiä siinä mielessä, että ne eivät olleet organisoituja ja siten toisiinsa liittyviä, mutta tässä samassa mielessä - kuten sanottua - joka ainoa hyttysenpisto, alkoholin väärinkäyttötilanne tai perheväkivaltatapaus ovat yksittäisiä.

Kysymys voidaan esittää kääntäenkin: Millaisia elokuun puukotustapausten olisi pitänyt olla, jotta ne eivät olisi olleet yksittäisiä? Sillä, että tapausten "yksittäisyys" itsessään oli raportoinnin arvoinen uutinen, tiedotusvälineet implisiittisesti myönsivät, että tapaukset olisi voitu tulkita muunkinlaisiksi kuin yksittäisiksi.

Olisi myös mielenkiintoista tietää, missä mielessä näistä tapauksista ei ole syytä huolestua. On tunnettu tosiasia, että Suomen väkivaltarikosluvut ovat aina olleet synkkää luettavaa kansainvälisessä vertailussa. On kuitenkin yhtä tunnettu tosiasia, että ns. tavallisen kansalaisen kannalta luvut ovat harhaanjohtavia, koska suomalainen väkivalta liittyy suurimmassa osassa tapauksista tilanteisiin, jotka on helppo välttää. Esimerkiksi henkirikoksista, joita Suomessa tehdään enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, kaksi kolmasosaa suoritetaan joko humalassa tai huumeessa. Melkein kaikki henkirikokset tehdään ryyppyseurueissa tai (vähemmässä määrin) parisuhteessa. Sekä ryyppyseurueista että väkivaltaisista parisuhteista on mahdollista lähteä pois. (Se voi olla henkisesti vaikeaa, mutta se ei ole mahdotonta.)

Niin ikään suurin osa suomalaisista pahoinpitelyistä on kahden alfauroksen välienselvittelyä kapakan edustalla. Aseena käytetään nyrkkejä, ja tappelu loppuu, kun toiseen sattuu pahemmin.

Mahdollisuudet joutua random-luonteisen väkivallan uhriksi ovat olleet Suomessa kautta aikain erittäin huonot. Teräaseiden tai rautaputkien käyttö katuväkivallassa on suomalaisessa urbaanissa ympäristössä ollut ainakin sotien jälkeisenä aikana lähes tuntematon ilmiö. Maassa makaavan uhrin pään potkiminen on ollut jotain täysin vierasta tälle kulttuurille. Jos joku on eri mieltä, otan kernaasti vastaan dokumentoituja tapauksia. (Argumentit tyyppiä "minua maahanmuuttajat eivät ole koooskaaan häirinneet, kun taas humalaiset suomalaiset ovat hyökänneet kimppuuni miiiljooonia kertoja" eivät ole kovin vakuuttavia.)

Paitsi että maahanmuuttajien harrastama väkivalta on erittäin tavallista ja lisää yhteiskunnan absoluuttista vaarallisuutta, se eroaa kotoperäisestä mätkimisestä laadullisesti useassa suhteessa: a) Tekijät ovat selvinpäin; b) Väkivalta on silmitöntä, tekijöiden pyrkimyksenä on vahingoittaa, rampauttaa ja tappaa eikä esimerkiksi puolustaa humalaista kunniaansa; c) Väkivalta kohdistuu keneen tahansa vastaantulijaan, mistä seuraa, että kaikki ovat vaaravyöhykkeessä, eikä tavallinen kansalainen voi millään keinolla pienentää itseensä kohdistuvaa riskiä.

Viiskulmaan on kotoani matkaa 150 metriä. Käyn lasteni kanssa siinä samassa kaupassa, jonka tuulikaappiin eteläeurooppalaisen värinen viiltelijä kävi viskaamassa työvälineensä. 24.8. kävin siellä kello yhdentoista maissa, puolisen tuntia ennen kultamunan performanssia. Mitä syitä minulla olisi olla olematta huolissani? Jos minä (tai joku perheenjäsenistäni) saan puukosta, ei minua lohduta yhtään se, että puukottaja oli vain yksittäisellä veitsellä operoiva yksittäinen maahanmuuttaja yksittäisine ja sumuisine motiiveineen eikä Osama bin Ladenin pyhittämällä sapelilla aseistautunut Al-Qaida-soturi.

Miksi rautatieaseman ja Viiskulman viiltäjät nousivat otsikoihin, vaikka heidän suorituksissaan ei ollut edeltävän vuoden tapahtumia vasten tarkasteltuna mitään poikkeuksellista? Mahdollisesti kyseessä on kumulatiivinen efekti: Kun yksittäistapauksia kasautuu niin monta, että suuri yleisö ei enää itsenäisesti osaa pitää niitä yksittäistapauksina, on syytä käynnistää valistuskampanja. Vastaava mediailmiö nähtiin Helsingin keskustan somaliryöstöjen yhteydessä syksyllä 2005 (kts. Uudesta yksittäistapauksesta.) Tai sitten Viiskulman kultamuna pääsi parrasvaloihin siksi, että hän tuli väärälle alueelle. Bulevardin eteläpuolinen Helsinki on saanut elellä suhteellisessa rauhassa, koska etelähelsinkiläisen herrasväen tiedostavan äänestyskäyttäytymisen tuloksena harjoitettava humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka on vaikuttanut lähinnä itä-Helsingin lähiöiden elämään. Se, että työperäiset geenipoolimme monipuolistajat ryöstävät ja puukottavat vuosaarelaisia, on hyväksyttävä hinta monikulttuurisuuden mittaamattomista rikkauksista, mutta härregyyd, että ihan Punavuoressa.

Myös uusimmassa Kirkko ja Kaupunki -lehdessä käsitellään yksittäistapauksia. Kuten aiemmin näimme, poliisin tietoon tulleiden raiskausten määrä on tämän vuoden alkupuolella noussut 55 prosentilla. Helsingin poliisin viime vuoden tilastoissa noin kolmannes raiskauksesta epäillyistä oli maahanmuuttajia. Tämä on muiden Euroopan maiden kokemusten nojalla varsin odotuksenmukainen tilanne. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Helsingin väestöstä oli vuonna 2006 muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä 7,6 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisten yliedustus raiskausluvuissa on siis hieman alle viisinkertainen. Koska lisäksi tiedämme, että suurimmat ulkomaalaisryhmät, kuten ruotsalaiset ja venäläiset, eivät raiskaa enempää kuin kantaväestö, tiettyjen varsin pienten maahanmuuttajaryhmien, lähinnä afrikkalaisten ja muslimien, yliedustus on huikeasti tätä suurempi. Tilastotietoja luonnollisesti tukee myös mediahavainnointi.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Päivi Honkatukia pohtii syitä maahanmuuttajien yliedustukselle:

"[...] ulkomaalaisen näköisen miehen väkivallasta saatetaan ilmoittaa herkemmin kuin suomalaisen."

Niin.

Miksi Honkatukia esittää tuollaisen ajatuksen, kun hänellä ei ole tarjota sen tueksi minkäänlaisia perusteluja, sen enempää teoreettisia kuin empiirisiäkään? Jos maahanmuuttajilla on yliedustus raiskaustilastoissa, eikö ensimmäinen ja - vasta-argumenttien puuttuessa - luonnollisin selitys ole se, että maahanmuuttajat tekevät enemmän raiskauksia kuin kantaväestön edustajat?

Se, että suurimmassa osassa ilmoitetuista perheväkivaltatapauksista epäilty on mies ja uhri nainen, tulkitaan nähdäkseni poikkeuksetta niin, että miehet syyllistyvät perheväkivaltaan useammin kuin naiset. En ole vielä kuullut yhdenkään valtavirtatutkijan esittävän sellaista ajatusta, että tilastovääristymä johtuisi naisten suuremmasta herkkyydestä ilmoittaa pahoinpitelyn uhriksi joutumisestaan. (Vaikka, sivumennen sanoen, juuri tällaiselle tilastovääristymälle löytyisi sekä teoreettista että empiiristä tukea. Jos parisuhdeväkivallasta raportoiminen on naiselle vaikeaa, miehelle kynnys on lähes sietämättömän korkea.)

Lausunnollaan Honkatukia esittää vihjauksen raiskattujen naisten rasistisuudesta. Miksi he muuten olisivat kärkkäämpiä ilmoittamaan maahanmuuttajan kuin suomalaisen tekemästä raiskauksesta? Koska kuitenkin nainen on luonnostaan synnitön, tutkijamme tietävät myös, että naisten rasistiset asenteet johtuvat isien asenteista. Tällä tavoin asiat loksahtavatkin nätisti kohdalleen: Se, että maahanmuuttajat näyttävät raiskaavan suomalaisia naisia, johtuu suomalaisen miehen asenteista.

Vastaavan loksahduksen kuulimme aiemmin Norjasta. Kun raiskausluvut räjähtävät käsiin, ja kun kaksi kolmesta raiskauksesta on kultamunaraiskauksia, norjalaisten miesten on syytä ryhtyä pohtimaan "yksilöllistä ja kollektiivista vastuutaan".

Rikosylikonstaapeli Marja Vuento on rohkea ja älykäs ihminen. Olisin äänestänyt häntä vaaleissa, ellen olisi äänestänyt itseäni. Naisena hänellä on myös mahdollisuus sanoa monia sellaisia asioita, joista mies saisi feministien vesikauhuiset vaahdot naamalleen. Vuennon artikkeleita löytyy täältä. Kirkko ja Kaupunki -lehden jutussa hän kuitenkin sortuu pieneen kaunisteluun:

"Kyse on miehistä, jotka on kasvatettu eri kulttuurissa, ja jotka eivät useinkaan tiedä, kuinka ankara meidän seksuaalirikoslakimme on."

Ensimmäinen väite on pätevä ja riittävä selitys sille, että tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat yliedustettuina tilastoissa. He raiskaavat, koska heidän kulttuurillisesta kontekstistaan katsottuna raiskaaminen on joko hyväksyttävää ("se keikutti ja oli pukeutunut riettaasti") tai suorastaan suotavaa ("se on vääräuskoinen"). (Ellet usko minua, tutustu muslimien omiin puheisiin kirjoituksessa Monikulttuurisuus ja nainen.)

Jälkimmäinen väite sen sijaan kaipaa lisäpohtimista. On miehiä, jotka raiskaavat, ja on miehiä, jotka eivät raiskaa. En usko, että rangaistuksen pelko on jälkimmäiselle mieskategorialle merkittävä motivaattori. Toisin kuin eräillä tahoilla kuvitellaan, suurin osa miehistä ei tunne minkäänlaista halua raiskata, oli raiskaaminen kiellettyä tai ei.

Lait eivät synnytä arvoja vaan arvot lakeja. Naisen asema ei ole muslimimaissa surkea siksi, että sikäläiset lait mahdollistavat naisen kurjan kohtelun, vaan siksi, että sikäläisten miesten arvomaailmassa naista voi ja pitää kohdella kurjasti. Lait ovat vain ja ainoastaan näiden arvojen kodifiointeja. Vastaavasti raiskaus on länsimaissa kiellettyä siksi, että valtava enemmistö länsimaalaisista ihmisistä, niin miehistä kuin naisista, pitää raiskausta Vääränä Tekona. Muslimimaahanmuuttajat eivät kunnostaudu raiskauksissa siksi, että he eivät tietäisi raiskaamisen olevan kiellettyä, vaan siksi, että heidän arvomaailmassaan raiskaus, ainakaan vääräuskoisen huoran raiskaus, ei ole väärä teko.

Sen sijaan saattaa hyvinkin olla niin, että ankara lainsäädäntö hillitsisi niitäkin, joiden mielestä naisia saa raiskata. En ole aivan yhtä varma kuin Vuento siitä, että lainsäädäntömme on kovin ankara. Tiedättekö, mikä on suomalainen rangaistus lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä?

Se on 30 päivää ehdollista vankeutta. Tämän tuomion Vantaan käräjäoikeus katsoi elokuussa hyväksi langettaa 27-vuotiaalle afrikkalaismiehelle 14-vuotiaan tytön kimppuun käymisestä. Mies on terrorisoinut Martinlaakson lapsia, 5-vuotiaista ylöspäin, viime talvesta lähtien. Hänelle on langetettu lähestymiskielto, jota haastemies ei ole saanut kahdeksan kuukauden aikana toimitettua perille. Timo Nyyssönen Vantaan poliisista:

"Olemme pattitilanteessa. Meillä ei ole riittävästi näyttöä miestä vastaan, jotta asia saataisiin syyttäjälle eikä meillä ole silminnäkijöitä tiedossa. Tämä on hankala tilanne. Miehen pitäisi ensin tehdä vakava rikos, jotta hänet saataisiin tuomittua."

Vihervasemmisto vastustaa rangaistuksia, koska ne eivät kuulemma puutu rikollisuuden todellisiin syihin. Pitäisi olla ennaltaehkäisevää kriminaalipolitiikkaa. Onkohan tämä nyt sitten sitä?

Martinlaakson lemmenkipeä huippuosaaja tuo mieleen joitakin tärkeitä kysymyksiä. Mitä seurauksia 30 päivän ehdollisilla tuomioilla on? Millaisen viestin ne lähettävät tänne tuleville kolmannen maailman asukkaille, joilla kyky naisten ja tyttöjen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen on jo valmiiksi hieman niin ja näin? Onko niillä hillitsevä vaikutus? Säikähtävätkö tulokkaat talon tavoille kuullessaan, että Suomen oikeusjärjestelmä, kaikessa ankaruudessaan, langettaa hyväksikäytöstä 30 päivän ehdollisen vankeustuomion?

Edistääkö Martinlaakson munamiehen häiriöttä jatkuva julkisilla paikoilla notkuminen ja pikkutytöiltä vonkaaminen etnisten ryhmien välisiä suhteita parhaalla mahdollisella tavalla?

Edistävätkö 30 päivän ehdolliset tuomiot yleistä kunnioitusta lakia kohtaan? Pohdin kaksi vuotta sitten sitä, mistä rangaistuksissa on tai pitäisi olla kyse. Rangaistuskäytännön lähtökohtana ei pitäisi ensisijaisesti olla roskaväen terapiointi. Sen pitäisi olla säädetyssä järjestyksessä suoritettava kosto, koska tämä ehkäisee riskiä, että loukattu osapuoli ryhtyy hakemaan oikeutta omin käsin. Sen pitäisi pyrkiä suojelemaan yhteiskuntaa eristämällä rikollinen. Lisäksi, ja tämä on kenties kaikkein tärkeintä, rangaistus on hintalappu, jonka yhteiskunta asettaa rikoksen loukkaamalle oikeudelle, tässä tapauksessa lapsen oikeudelle seksuaaliseen koskemattomuuteen.

Mainittu oikeus on yhteiskunnassamme 30 päivän ehdollisen vankeustuomion arvoinen.

Myös Martinlaakson yksittäistapaus voidaan asettaa historialliseen, vuoden mittaiseen kontekstiin. Monikulttuuri-blogissa kerrotaan, että...

...elokuussa 2006 maahanmuuttajamies yritti raiskata alaikäisen tytön Tapulikaupungissa.

...lokakuussa 2006 pidätettiin Jyväskylässä maahanmuuttajamies epäiltynä useiden 13-15-vuotiaiden tyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tuomioksi langetettiin myöhemmin huikea vuoden ja neljän kuukauden ehdollinen vankeus.

...tämän vuoden maaliskuussa "ihonväriltään eteläeurooppalainen" taksialan ammattilainen raiskasi 10-vuotiaan tytön Turussa. Myöhemmin turkkilaiseksi osoittautunut mies passitettiin sittemmin mielentilatutkimukseen.

...toukokuussa tummaihoinen herrasmies lähenteli 13-vuotiasta tyttöä Katajanokalla.

...kesäkuussa kaksi tummaihoista miestä yritti raiskata 14-vuotiaan tytön Turussa.

...heinäkuussa kaksi maahanmuuttajanuorukaista käytti hyväkseen 14-vuotiasta tyttöä Vantaalla.

Mitä aikuisiin naisiin kohdistuneisiin lähentymisiin tulee, alkuvuoden osittaiseen saldoon voi tutustua kirjoituksessa Pusikossa suhisee.

Itse kunkin olisi hyvä asettaa itsensä martinlaaksolaisten vanhempien asemaan, sillä monikulttuurisessa yhteiskunnassa mitä tahansa voi tapahtua sinulle tai omille lapsillesi jo huomenna. On helppo uhota (kuten eräät ovat verkossakin uhonneet), että mitäs miehiä ne Martinlaakson isät oikein ovat, kun eivät lähde joukolla ojentamaan pedofiilia. Se ei ole kovin yksinkertaista. Kiehuvassa raivossaankin ihmiset punnitsevat mahdollisia seurauksia. Jos he ottavat afron hengiltä, he joutuvat kymmeneksi vuodeksi vankilaan, ja media leipoo afrosta rasisminvastaisen taistelun marttyyrin. Jos he pahoinpitelevät afron, he maksavat lopun ikäänsä korvauksia naureskelevalle afrolle. Jos he ojentavat afroa sanallisesti, tämä näyttää hihitellen keskisormea: "et sa mulle mita voi".

Puukottavat, päähän potkivat ja raiskaavat maahanmuuttajat tulevat kulttuureista, joissa voima on ainoa auktoriteetti. Ympäröivän yhteiskunnan terrorisointi on heille tapa näyttää voimaa. Yhteiskunnan harrastama loputon ymmärtäminen, selittely ja 30 päivän ehdolliset tuomiot eivät ole heidän näkökulmastaan osoitus yhteiskunnan edistyksellisyydestä tai suvaitsevaisuudesta vaan aseettomuudesta. Ei ole kovin ihmeellistä, etteivät "nuorukaiset" pysty kunnioittamaan kulttuuria, joka kaikin tavoin julistaa antautumistaan sekä kyvyttömyyttään ja haluttomuuttaan suojella edes omia lapsiaan ja naisiaan.

On tietysti mahdollista, että lainsuojattomaksi itsensä havainneen kantaväestön kuppi jossain vaiheessa vastoin kaikkia odotuksia läikkyy yli, ja kultamuna löytää itsensä betonimöykky jalassaan satama-altaan pohjasta tai narun jatkona lyhtypylväästä. Yhteiskunnan kannalta olisi verrattomasti edullisempaa lastata jo nyt ne pari sataa tai pari tuhatta mätämunaksi todettua lentokoneeseen ja lennättää kauas pois. Heidän täällä olonsa ei palvele kenenkään muun etua kuin heidän omaa etuaan. Jolla taas, suoraan sanottuna, ei minun mielestäni ole niin kauheasti väliä.

K&K:n päätoimittaja Seppo Simola lausuu pääkirjoituksessaan viisauden sanoja:

"Ei pidä tehdä yleistyksiä. Eivät kaikki maahanmuuttajat ole raiskaajia, kuten pahimmat rasistit hehkuttavat, suurin osa heistä on kunnon väkeä."

Ketä Simola mahtaa varoittaa näistä yleistyksistä? En ole koskaan tavannut ihmistä, joka luulisi kaikkien maahanmuuttajien olevan raiskaajia. Yli puolet maahanmuuttajista on naisia ja lapsia, jotka ainakaan eivät ole raiskaajia. Suuri osa maahanmuuttajamiehistäkin on länsimaalaisia, jotka tunnetusti eivät raiskaa sen enempää kuin suomalaisetkaan miehet. Suurin osa kolmannenkaan maailman maahanmuuttajamiehistä ei ole raiskannut ketään.

Seppo hyvä, kaikki tietävät, etteivät kaikki maahanmuuttajat ole raiskaajia. Juuri tämän vuoksi niin monet ihmettelevät, miksi hurmoshenkinen suvaitsevaisto, sinä mukaanlukien, pitää kynsin hampain kiinni jokaisesta karkotusuhan alaisesta ja suomalaisten maahanmuuttajakuvaa mustaavasta ryöstäjästä, raiskaajasta ja murhaajasta. He ihmettelevät myös silmät ymmyrkäisinä, miksi suvaitsevainen propaganda on tehnyt kaikkein ongelmallisimmista ja sopeutumishaluttomimmista tulijaryhmistä "maahanmuuttajan" prototyyppejä ja siten sanasta "maahanmuuttaja" kirosanan.


Takaisin