29.3.2008

Muutamia huomioita

Hollantilainen kansanedustaja Geert Wilders julkaisi internetissä televisioyhtiöiden hylkäämän, islamia kritisoivan lyhytelokuvansa Fitna. Hollannin pääministeri Jan Peter Balkenende kiiruhti tuomitsemaan elokuvan. Balkenende...

"...paheksui sitä, että elokuva samaisti islamin väkivaltaan."

Amsterdamin pormestarin Job Cohenin mukaan...

"...Amsterdamin muslimeilla ei ole mitään yhteistä elokuvan esittämän kuvan kanssa."

Tästä huolimatta pääministeri Palkinpää...

"...toivoi, ettei elokuva herättäisi samanlaisia väkivaltaisuuksia kuin Tanskan Muhammad-pilakuvat kaksi vuotta sitten."

Tyhmempi voisi kysyä, miksi pääministeri pelkää elokuvan herättävän väkivaltaisuuksia, jos Amsterdamin muslimeilla ei ole mitään yhteistä elokuvan esittämän väkivaltaisen kuvan kanssa. Kenen väkivaltaisuuksia hän pelkää?

Aiemmin uutisoitiin, että Hollanti on nostanut Wildersin filmin vuoksi terroriuhkatasoaan. Kenen terrorismia virallinen Hollanti pelkää? Tulppaaninviljelijöiden? Tuskin kuitenkaan muslimien. Hollannin muslimeillahan ei ole mitään yhteistä elokuvan maalaaman väkivaltaisen kuvan kanssa.

Wildersiä ja tämän elokuvaa voitaisiin kritisoida myös älyllistä rehellisyyttä noudattaen, myöntämällä, että muslimien ja islamin loukkaamattomuudessa on kyse pragmatiikasta eikä etiikasta: On tyhmää sanoa mitään, mikä saattaa ärsyttää muslimeja, koska muslimit ärsyyntyessään ryhtyvät polttamaan, riehumaan ja räjäyttämään, ja tavalliset ihmiset saavat tuta Allahin vihan nahoissaan. Muslimien kritisointi on tyhmää, mutta se ei ole epäeettistä. Toisinajatteleminen Neuvostoliitossa oli tyhmää, mutta sekään ei ollut epäeettistä.

Olisi reilua myöntää, että muslimien hännystely ja kriitikoiden vainoaminen eivät perustu mihinkään yleviin moninaisuus- ja loukkaamattomuusarvoihin vaan silkkaan pragmatiikkaan ja aiheelliseen pelkoon. Tämän myöntäminen ei kuitenkaan ole mahdollista, koska silloin pitäisi selittää, miksi maassa harrastetaan maahanmuuttopolitiikkaa, joka kasvattaa aggressiivista ja vaarallista muslimivähemmistöä.

Onhan se nyt vähän hölmöä väittää islamilaista väkivaltaa käsittelevää teosta loukkaavaksi ja samaan hengenvetoon varoittaa teoksen kirvoittamista väkivaltaisista reaktioista.

Enkä minä niistä Hollannin muslimeistakaan takuuseen menisi. Eivätkös ne olleet ihan ehtoja hollantilaismuslimeja, jotka tappoivat Theo van Goghin ja uhkailivat Ayaan Hirsi Alia, kunnes tämä lähti vapaaehtoiseen maanpakoon? Eivätkös ne olleet aitoja amsterdamilaismuslimeja, jotka ryhtyivät viime syksynä polttamaan kaupunkia, kun heidän uskonveljensä ei ollut saanut rauhassa ja esteittä puukottaa poliisia kuoliaaksi?

Nuorukaiset™ kertoivat polttavansa lähiöitä, koska he olivat "kurkkuaan myöten täynnä" marokkolaisia koskevaa negatiivista uutisointia. Hmm... Ehkä lähiöiden polttaminen auttoi asiaa.

Balkenenden mukaan...

"...uskonto ei ole ongelma, ainoastaan uskonnon väärinkäyttö on."

Kuka määrittelee, mikä on islamin "väärinkäyttöä"? Jan Peter Balkenende Hollannista? Entä jos ne puukottajat, polttajat ja räjäyttäjät käyttävät mielestään islamia ihan oikein ja käyttöoppaan (koraanin) neuvomalla tavalla? Ja mitä merkitystä sillä on Hollannin tai minkään kannalta, käyttävätkö puukottajat, polttajat ja räjäyttäjät islamia "oikein", jos lopputulema on, että he puukottavat, polttavat ja räjäyttävät? Kuten yhteiskunta koostuu ihmisistä, samoin islam koostuu muslimeista. Oikea islam on sitä, mitä muslimit ovat. Islamin vaikutuksia Hollannille tai Euroopalle ei voida arvioida teologian vaan ainoastaan empirian keinoin.

Hedelmistään puu tunnetaan, kuten Kirjassa sanotaan.

* * *

Maaliskuussa lehdet uutisoivat Suomessa oleskeluluvalla asuvista nigerialaisista, jotka ovat järjestäneet kymmeniä maanmiehiään laittomasti Suomeen. Nigerialaiset ovat saaneet väärennettyjen todistusten nojalla viisumeja mm. oppilaitosten pääsykokeisiin osallistumista varten. Kun he ovat saapuneet maahan, vastaanottava ryhmä on auttanut heitä livahtamaan Schengen-alueelle tai opastanut heitä hakemaan turvapaikkaa uudella henkilöllisyydellä. Suomessa asuvien nigerialaisten hallusta löydettiin mm. nigerialaisia leima-aihioita, liuottimia, erilaisia todistuksia, tulostimia, skannereita ja kopiokoneita sekä ohjelmistoja hakemusten ja todistusten laadintaan.

Mitään uutta ja yllättävää ei uutisessa ollut. Jo kesällä 2006 lehdet kertoivat kymmenistä Suomeen opiskelijaviisumilla saapuneista mutta sittemmin kadonneista nigerialaisista. Jo usean vuoden ajan suomalaisiin oppilaitoksiin on tullut eniten hakemuksia Nigeriasta.

Mieleeni tuli viime joulukuun lopulla Hesarin julkaisema artikkeli, jossa rutiininomaisesti suomalaismiesten hakkaamaksi ja tappamaksi joutuva toimittaja Katja Martelius kauhisteli nigerialaisten viisuminhakijoiden kylmää kohtelua. Yli 1000 nigerialaista olisi halunnut osallistua Haaga-Helian pääsykokeisiin. Katjan mielestä hakemukset evättiin siksi, että nigerialaiset etsivät korkeampaa elintasoa ja ovat väärän värisiä.

Katja ei ymmärrä viisumipolitiikan alkeita. Hakemuksia ei hylätty siksi, että nigerialaiset halusivat korkeampaa elintasoa tai olivat väärän värisiä. Ne hylättiin siksi, että oli painavia syitä olettaa viisumeita käytettävän muuhun kuin hakemuksessa esitettyyn tarkoitukseen. Tämä on se peruste, jolla viisumihakemus hylätään. Melkein kaikki nigerialaisten viisumihakemukset hylätään, koska melkein kaikki viisumin saaneet nigerialaiset ovat jättäneet palaamatta määräaikaan mennessä. Viisumihakemusten käsittely nimenomaan perustuu kokemusten pohjalta tehtäviin yleistyksiin. Mihinkään muuhun se ei oikein voisikaan perustua. Turistiviisumin tarkoitus on edistää turismia, opiskelijaviisumin opiskelijavaihtoa ja liikeviisumin liiketoimintaa. Niiden tarkoitus ei ole edistää turvapaikanhakua eikä varsinkaan Suomen kautta kolmansiin maihin suuntautuvaa laitonta siirtolaisuutta.

Katjan mielestä Suomella ei ole varaa nirsoilla:

"Luulisi pikemminkin, että työministeri olisi nigerialaisia vastassa Helsinki-Vantaalla ja puristaisi jokaisen kättä henkilökohtaisesti, ilon kyyneleet silmissään."

Kun Katjan mietteitä lukee peilaten niitä tunnettuja tosiasioita vasten, päätyy pohtimaan tyhmyyden ja naiiviuden ongelmaa. Oma suosikkiselitykseni katjamarteliuksille on, että suvaitsevaiston keskuudessa vallitsee jatkuva nokitustilanne. Se on kovin naama, joka osaa suvaita kaikkein tykeimmin. Sanomisissa ei tarvitse olla järkeä. Oikeastaan ei ole edes suotavaa, että sanomisissa olisi järkeä, koska monikultturismi on osa laajempaa ideologista irrationalismia. Maalaisjärki, logiikka ja laskutoimitukset heitetään tiedostamisesta väristen roskapönttöön, koska ne ovat punaniskaisuutta ja mennyttä aikaa. Irrationalismin viehätys on siinä, että mitä hullumpia totuuksia keksii, sitä harvempi yhtyy niihin (eli "ymmärtää" niitä), ja sitä ylhäisemmässä yksinäisyydessä tiedostaja saa tiedostamisen korkeimmilla tasoilla tiedostaa.

Edellä selostettu teoria sisältää oletuksen siitä, että Katjan kaltaiset ihmiset esittävät tyhmää pikemmin kuin ovat tyhmiä. On tunnettua, että tyhmyydellä sinänsä ei ole rajaa, mutta käsitykseni on ollut, että se määrä tyhmyyttä, joka vaaditaan Katjan demonstroimaan sinisilmäisyyteen ja pölvästiyteen, estäisi myös yleisen elämässä selviytymisen. Katja kuitenkin pärjäilee oikein mukavasti. Jos jätetään laskuista se, että suomalaismiehet hakkaavat ja tappavat häntä rutiininomaisesti.

Olen kuitenkin taipuvainen tarkistamaan kantaani. Joko nigerialaiset osaavat hypnotisoida ihmisiä tai sitten hyväuskoisuus on tyhmyyden laji, joka ei välttämättä korreloi yleisen imbesilliyden kanssa. Esimerkiksi yrittäjänä toimiminen vaatii uskoakseni jonkinlaista älykkyyttä. On paitsi osattava tehdä tulosta myös pärjättävä yritystoimintaan liittyvän byrokratian kanssa. Silti suuri joukko eri alojen yrittäjiä on viime vuosina mennyt vipuun nigerialaishuijareiden lähettäessä bisneskirjeitään. Minulla on ollut vaikeuksia ymmärtää tätä. Jos joku edesmenneen afrikkalaispresidentin vävy lähettää huonolla englannin kielellä kirjoitetun viestin kämäisestä hotmail-osoitteesta, tarjoaa miljardin dollarin voittoa ja pyytää lähettämään pari tonnia juoksevien kulujen hoitoon, miten kukaan voi olla niin pösilö, että uskoo?

Työskentelin joskus viisumivirkailijana Suomen Kiovan-suurlähetystössä. Ukraina on kauttakulkumaa nigerialaisille, koska sinne saa kohtuullisen helposti viisumin, ja siellä voi kierrellä kolkuttelemassa länsimaiden lähetystöjen ovia. Nigerialaiset olivat meille melkein päivittäisiä asiakkaita, joskaan yhtäkään viisumia heille ei koskaan myönnetty. Mieleeni ovat jääneet nigerialaisten passit, joissa jostakin syystä oli maininta hiusten ja silmien väristä. Kaikkien hiukset olivat mustat ja silmät ruskeat.

Erityisellä lämmöllä muistelen kahta nigerialaismiestä, jotka olivat tulleet Ukrainaan Turkista ostetuilla väärennetyillä viisumeilla. Väärentäjä oli ollut huumorimies. Viisumi oli täydellinen klooni aidosta, mutta alareunassa mainittiin, että "viisumi oikeuttaa 6 kuukauden laittomaan oleskeluun Ukrainassa".

Varsinainen asia liittyy kuitenkin niihin tyyppeihin, jotka kutsuivat nigerialaisia Suomeen. Kaikki nigerialaiset hakivat maksimia eli vuoden monikertaviisumia. Kaikkien matkustusperusteena oli "bisnes", "export" tai "import", tai kaikki yhdessä. Soittelin usein kutsujille ja pyysin selostamaan liiketoiminnan laatua sekä vierailun luonnetta tarkemmin. Usein kutsujalle oli itselleenkin vähän hämärää, miksi hän oli nigerialaisen kutsunut. Hän oli saanut nigerialaiselta liikekirjeen, jossa lupailtiin valtavia osinkoja vähällä vaivalla. Yhteistyö kuitenkin edellytti henkilökohtaista tapaamista Suomessa. Kun huomautin, että kutsuja kantaa tietynkokoisen vastuun kutsumastaan henkilöstä, monet miettivät hetken ja huokaisivat sitten, että kyllä kai sen kutsun voi sitten heittää ö-mappiin.

Nämäkin ihmiset vaikuttivat aivan täyspäisiltä. He olivat vain tavattoman sinisilmäisiä.

Katja Martelius:

"On se kumma, että kantaväestössä nykyään suorastaan esimerkillisenä pidetty persoonallisuudenpiirre (omanvoitonpyynti) muuttuu kielteiseksi, kun naama on väärän värinen. Onpa kauheaa, että joku kehtaa toivoa parannusta kurjaan elämäntilanteeseensa: säällisesti palkattua työtä ja rauhallista yhteiskuntaa – miten roistomaista."

Pitääkö joku omanvoitonpyyntiä esimerkillisenä persoonallisuudenpiirteenä? Mielestäni sitä pidetään yleisesti aika kielteisenä piirteenä.

Katja ei ymmärrä, että kukaan ei kiellä nigerialaisia toivomasta tai tavoittelemasta parannusta kurjaan elämäntilanteeseensa. Kysehän on vain siitä, onko suomalaisilla velvollisuus tyydyttää näitä toiveita toimimalla laittoman nigerialaissiirtolaisuuden väliasemana tai vaihtoehtoisesti tänne loppuelämäkseen jäävien turvapaikkaturistien hyvinvoinnin rahoittajina. Ei se, että nigerialaisella on oikeus pyytää, tarkoita, että suomalaisella on velvollisuus antaa.

Nigerialaiset toki tavoittelevat parempaa elämää, mutta tapa, jolla he aikovat sitä tavoitella, ei välttämättä vastaa Suomen etua. He eivät aio jäädä tänne opiskelemaan, huippuosaamaan ja paikkaamaan karjuvaa työvoimapulaa. He aikovat ensisijaisesti matkustaa Kanaalin rannalle ja pyrkiä Britanniaan kavereidensa luokse. Toissijaisesti he hakevat Suomesta turvapaikkaa, ankkuroivat itsensä maahan suomalaisella vaimolla ja ryhtyvät harjoittamaan jotakin nigerialaista bisnestä.

Olisi mukava tietää, kuinka monelle niistä 1000 nigerialaisesta olisi Katjan mielestä pitänyt antaa viisumi. Kaikilleko? Entä seuraavana vuonna, kun uutinen olisi levinnyt nigerialaisissa piireissä ja Haaga-Heliaan pyrkijöitä olisikin 10 000? Kuinkahan kauan tällaista viisumipolitiikkaa harrastavalla Suomella olisi viisumivapaus Länsi-Euroopan maiden kanssa?

Nigerialaiset viisumihuijarit eivät ole tyhmiä. Olen joskus ajatellut, että vaikka he elävät suomalaisten ja eurooppalaisten tyhmyydestä ja siksi suhtautunevat siihen asiaankuuluvalla kunnioituksella, se varmaan kuitenkin ihmetyttää heitä. Eihän tuollainen kusetus menisi Nigeriassa läpi kenellekään. Mitäköhän he ajattelisivat lukiessaan Katja Marteliuksen juttua? Mitäköhän väärennetyin paperein ja turvapaikanhakuaikein varustautuneet 1000 Nigerian poikaa ajattelisivat, jos Suomen työministeri henkilökohtaisesti puristaisi heidän kättään Helsinki-Vantaalla ilon kyynelet silmissään? Olisi se ainakin näky.

* * *

Lukija lähetti linkin joitakin vuosia sitten Nyt-liitteessä julkaistuun juttuun, jossa Katja Marteliuksen miespuolinen vastine eli toimittaja Ville Similä panee parastaan. Ville haastattelee Suomen syrjittyjä ja sorsittuja somaleja, jotka ovat lähteneet tai lähdössä Suomesta ja kehottavat heimoveljiäänkin tekemään samoin. Similän somaleja yhdistää se, että kukaan heistä ei ole saanut Suomessa töitä, mutta muualla, lähinnä Britanniassa, on tärpännyt heti.

Tooosi moni Similän haastatteleman Alton kavereista on jo paennut Suomesta. Eivät kuulemma kahden käden sormet riitä määrän laskemiseen.

Britannian suuresta somalialaisesta menestystarinasta nyt on ollut aiemminkin puhetta. Britanniassa asuvista työikäisistä somaleista 71% on työelämän ulkopuolella. 19% käy töissä, 10% etsii töitä. Maan kaikkien kansallisuusryhmien joukossa somalien keskimääräiset vuositulot ovat matalimmat ja tukiriippuvuus ylivoimaisesti suurin.

Alto itse ratkaisee Britannian karmaisevaa työvoimapulaa toimimalla opettajana Lontoon yliopiston Afrikan tutkimuksen laitoksella.

Similä haastateltavineen maalaa kauhukuvaa, jossa somalit hylkäävät Suomen! Toisaalta Ville huomaa joutuvansa jatkokysymyksen eteen: Entäs sitten? Similä vastaa:

"Ainakin muuttoliike horjuttaa uskoa siihen, että Suomi näyttäytyisi pakolaisille houkuttelevana kultamaana."

Voi kamala. Siitä varmaan nuivinkin kansalainen on yhtä mieltä, että Suomen tulee näyttäytyä pakolaisille houkuttelevana kultamaana.

Tai ehkä joku aivan übernuiva voisi kysyä, miksi Suomen pitäisi näyttäytyä pakolaisille houkuttelevana kultamaana. Onneksi Similä vastaa saman tien:

"Jos koettu syrjintä ja surkea työtilanne sysivät Suomessa toistakymmentä vuotta asuneita, valmiiksi suomea osaavia ihmisiä ulkomaille, miten tänne saadaan tulevaisuudessa houkuteltua ulkomaisia asiantuntijoita paikkaamaan työvoimapulaa?"

Sitäpä sopii miettiä otsa kurtussa. Haluaako kukaan asiantuntija muuttaa sellaiseen maahan, josta somalit ovat poistuneet? Haluaisitko sinä?

* * *

Kun mainitaan sanapari "mieto huume", useimmille tulee mieleen marihuana, hasis ja nyttemmin khat. Koska viimemainittu liittyy leimallisesti vähemmistöistämme kallisarvoisimpaan eli somaleihin, sen mietoutta on uutisoinnissa tuon tuostakin korostettu.

Sekä kannabistuotteiden että khatin vaikutukset, ainakin lyhyellä tähtäyksellä, ovat pikemmin sosiaalisia kuin fysiologisia. Sekä kannabiksen että khatin juridinen asema on useissa maissa epämääräinen; laki saattaa kieltää ne, mutta käyttöä katsotaan läpi sormien. Ruoho on de facto laillistettu ainakin Hollannissa, khat ainakin Britanniassa. Suomessa molemmat on kielletty.

Fysiologisista vaikutuksista riippumatta khatia voidaan pitää yhteiskunnallisesti kannabista vahingollisempana aineena. Raportit somaleja vastaanottaneista maista kertovat, että khat on merkittävä somaliyhteisöjä sisältäpäin tuhoava vitsaus. (Kts. Khattailua ja Somaleista globaalisti.) Sitä saattaa käyttää jopa puolet aikuisista somalimiehistä. Toisin kuin kannabis, khat on kokonaista yhteisöä koskettava ongelma. Khat edistää somalien syrjäytymistä, somalien syrjäytyminen edistää heihin kohdistuvaa rasismia, ja syrjäytyminen sekä rasismi yhdessä luovat pohjaa etniselle konfliktille.

Koska kriminaalipolitiikan pitäisi olla pitkän tähtäyksen työtä, voisin yllä selostetuista syistä kuvitella, että khatin levittäminen on vähintään yhtä vakava rikos kuin kannabiksen levittäminen.

Maahanmuuttokriittisissä piireissä törmää joskus "pigmenttivähennyksen" käsitteeseen. Sillä tarkoitetaan sitä, että tuomioistuin langettaa toiseutta edustavalle rikolliselle yleisestä linjasta poikkeavan, kevennetyn rangaistuksen. Asia nousee esille varsinkin silloin, kun eteläeurooppalaisen värinen henkilö saa puukotuksesta tai raiskauksesta vuoden vankeustuomion, mutta pitävää näyttöä pigmenttivähennyksen soveltamisesta on varsin vähän. Suomessa ei minkäänvärisiä rikollisia tuomita järjellisiin rangaistuksiin, varsinkaan, jos kyseessä on väkivaltarikos.

Helmi- ja maaliskuussa uutisoitiin kuitenkin kaksi törkeästä huumerikoksesta langetettua tuomiota, jotka panevat miettimään:

Helsingin käräjäoikeudessa tuomittiin parikymmentä henkeä käsittävä hasisliiga. Joukko oli vuosina 2002-2006 tuonut maahan Hollannista 2,8 tonnia hasista. Päätekijät saivat 13 ja 11 vuoden ehdottomat vankeustuomiot. Kaikkiaan 14 henkilöä tuomittiin ehdottomiin rangaistuksiin.

Samaisessa Helsingin käräjäoikeudessa tuomittiin 14 hengen khatliiga. Joukko oli tuonut maahan ja välittänyt asiakkaille ainakin 4,2 tonnia khatia. Tullin arvio kokonaismäärästä oli yli kuusi tonnia ja saavutetusta rikoshyödystä 1,3 miljoonaa euroa. Päätekijä tuomittiin kolmen ja puolen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Yksi apureista sai puolentoista vuoden kakun, mutta muut selvisivät sakoilla ja/tai ehdollisilla.

"Oikeus laski rikoshyödyn määrää lempeästi. Yleensä huumerikoksissa on tiukka linja, jonka perusteella kaikki huumeiden myynnillä saadut rahat on korvattava ilman, että ostosummaa vähennetään tuloista. Oikeuden mukaan tämä olisi ollut tässä tapauksessa kohtuutonta, joten korvattavaksi tuli vain noin kolmasosa laskennallisesta rikoshyödystä."

Myönnetään siis, että tuomiossa noudatettiin poikkeuksellisen lievää linjaa. Törkeästä huumerikoksesta tuomitun annetaan pitää kaksi kolmasosaa rikoksella saavutetusta hyödystä. Mikä oli lempeyden perustelu?

"Toiminnan päällimmäisenä motiivina ei ole ollut hankkia mahdollisimman suurta rikollista taloudellista hyötyä. Khatia on haluttu käyttää Suomessa asuvien somalien keskuudessa samaan tapaan kuin sitä on ilmeisesti aiemmin käytetty Somaliassa."

Mielenkiintoista. Toimisikohan tämä myös, jos Hollannista Suomeen muuttanut ryhmä salakuljettaisi maahan kuusi tonnia hasista motiivinaan halu käyttää sitä samaan tapaan kuin sitä on aiemmin käytetty Hollannissa? Vai onko meillä tässä ihka aito pigmenttivähennys?


Takaisin