30.1.2008

Khattailua

Tammikuun huumeuutinen on, että monikansallinen (mutta ilmeisen monoetninen) liiga on salakuljettanut Suomeen vähintään 6600 kiloa khat-huumetta viimeisen kolmen vuoden aikana. Ainetta on kuljetettu kuriirien matkassa Saksan ja Hollannin kautta. Suomesta on toimitettu khatin ostoon, kuriirien palkkioihin ja muihin kuluihin yli 200 000 euroa ja 100 000 dollaria.

Helsingin Sanomissa on harrastettu asian tiimoilta odotuksenmukaista akrobatiaa, ovathan khatin käyttäjät pääasiassa (tai yksinomaan) lehden kultapoikia eli somaleja. Hesarin somali-informantit, ne aina mukavat ja lainkuuliaiset, eivät tietenkään käytä khatia, joskin joku heistä tuntee jonkun, joka käyttää. Muhammed Dahir:

"Käyttäjät ovat keski-ikäisiä ja vanhempia miehiä."

Fatima Muhamed on hyvien miesten ympäröimä, kuten musliminaiset pääsääntöisesti ovat:

"Minulla on hyvä mies, ei käytä mitään. Samoin veli on hyvä, hänkään ei käytä."

Fatima "pyörittelee päätään niille, joilla on aikaa istuskella jauhamassa oksia". Fatiman mukaan miehen pitää mennä töihin ja käyttää rahat perheen elättämiseen.

Jamal Abdirisakin ja Ahmed Mohamedin mukaan "tavalliset maahanmuuttajat eivät käytä khatia", mutta mitä tämä tarkoittaa, jää epäselväksi. Toteamus on tietenkin tosi, jos lähdetään siitä, että khatia käyttävät maahanmuuttajat eivät ole "tavallisia" vaan jonkun muun laisia.

Hesarin mukaan käyttäjiä on Helsingissä muutamia satoja, mikä panee ihmettelemään poliisin ilmoittamia rahamääriä. Jos käyttäjiä on kourallinen, poliisin tietoon tulleet satojen tuhansien eurojen ja dollareiden rahansiirrot merkitsevät aika kovia investointeja per käyttäjä, varsinkin, kun tiedetään, että osa (luultavimmin suurin osa) siirroista ei tule poliisin tietoon, ja varsinkin, kun käyttäjät ovat työttömiä.

Turun Sanomat tarjoaa toisen näkökulman. Lehden informantti toistaa Hesarin tiedon siitä, että käyttäjät ovat pääasiassa vanhempia miehiä, mutta lisää, että tämän on asianlaita Somaliassa:

"Suomessa käyttäjiä löytyy kaikista ikäryhmistä, myös nuorista. Yhdistävä tekijä on työttömyys. Työssä käyvät eivät sitä yleensä käytä."

Hmm... Työvoimaan kuuluvista somaleista 60-70 prosenttia on työttömänä. Suomen koko somaliväestöstä kymmenisen prosenttia käy työssä. Tiedämme siis, että ainakin kymmenen prosenttia somaleista ei yleensä käytä khatia.

Tom Bäckström Läntisestä tullipiirista vahvistaa, että "käyttöongelma on siirtynyt myös nuorison piiriin".

Turun Sanomilla on hieman Hesarista poikkeavaa tietoa käyttäjämääristä:

"Helsingissä arvellaan olevan jopa useita tuhansia khatin käyttäjiä."

Lehden haastattelema somali vahvistaa tullin epäilyn, että vain murto-osa Suomeen salakuljetettavasta khatista päätyy viranomaisten haaviin.

Helsingin Sanomat korostaa khatin piristäviä ominaisuuksia sekä sitä, että kyseessä on yksi miedoimmista Suomessa myytävistä huumeista. Turun Sanomien informantin mukaan khatin taloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin huomattavasti sosiaalisia ja fyysisiä vaikutuksia suuremmat:

"Tiedossani on käyttäjiä, jotka tuhlaavat khatin pureskeluun koko työmarkkinatukensa. Se heijastuu koko perheen talouteen, koska raha ei riitä mihinkään muuhun."

Hesarin uutinen vajaan vuoden takaa kertoo, että kiinni jääneet kuriirit käännytetään maasta, asia käsitellään tuomioistuimessa ilman syytettyä, ja sakkolappu lähetetään perään ulkomaille. Sakko jää luonnollisesti maksamatta, kun sitä ei voida millään konstilla periä. Laki antaisi viranomaisille mahdollisuuden kuriirien kiinniottamiseen, mutta tullirikostutkija Markku Juotteen mukaan...

"...kovien pakkokeinojen käyttö olisi kohtuutonta, koska kuriirit ovat yleensä ulkomaalaisia, jotka on hieman uunotettu siihen hommaan."

Ehkä ei ole ihme, että khatin maahantuonti on kymmenkertaistunut 2000-luvulla, kun rikollisorganisaatiot ovat havainneet, että kiinnijäämisestä ei seuraa mitään.

Khat-kysymys seuraa somalien maahanmuuttoa muuallakin. Norjan poliisi ja tulli takavarikoivat viime vuonna 7,4 tonnia khatia. Koska keskusrikospoliisi, jolle huumeiden analysointi- ja tuhoamisvastuu kuuluvat, on hukkunut mätäneviin ja haiseviin khat-vuoriin, paikallisille tulli- ja poliisipiireille on annettu poikkeusvaltuudet hävittää itse hallussaan olevat aineet.

Poliisin arvion mukaan 50-70 prosenttia Oslossa asuvista somalimiehistä pureskelee lehtiä säännöllisesti.

Onneksi meillä asiat ovat toisin, eivätkä "tavalliset maahanmuuttajat" käytä khatia. Eräs asia kylläkin ihmetyttää minua. Norjassa asuu 19 600 somalia, Suomessa 8600. Norjassa vuosittain takavarikoidun khatin määrä on n. kaksi kertaa suurempi kuin Suomessa. Jos hyväksytään se oletus, että Suomen tulli on hieman Norjan tullia tehokkaampi, erot salakuljetetun huumeen määrässä korreloivat melko hyvin somalien suhteellisen määrän kanssa. Tästä voitaisiin päätellä, että khatin käyttöaste somalien keskuudessa on Suomessa ja Norjassa suunnilleen sama.

Kuitenkin Norjassa 50-70 prosenttia somalimiehistä käyttää khatia, mutta Suomessa - jos siis uskomme Hesaria ja miksi emme uskoisi - käyttäjiä on vain "muutama sata". Selitykseksi jäänee, että Suomen "epätavalliset" somalit, siis khatin käyttäjät, käyttävät huomattavasti kiihkeämmin kuin norjalaiset serkkunsa.

Onneksi Hesari muistuttaa meitä siitä oleellisimmasta:

"Maahanmuuttajat ovat huolissaan siitä, että uutisoidut khat-takavarikot leimaavat kaikki itäafrikkalaistaustaiset huumeoksien purijoiksi. Helsingin Sanomien haastattelemat nyökyttelevät kaikki samaan tahtiin: Khatin käyttö pääkaupunkiseudulla ei ole yleistä."

Tarkoittaakohan tuo ensimmäinen lause, että khat-takavarikot ovat väärin, vai että niistä uutisoiminen on väärin? Jommankumman on kai pakko olla väärin, koska jompikumpi leimaa itäafrikkalaistaustaisia, ja leimaaminen nyt ainakin on väärin.

Hauskaa on myös se, että "maahanmuuttajat ovat huolissaan". Kyse on kai somaleista. Vai onko Helsingin saksalainen seurakunta ilmaissut huolensa itäafrikkalaistaustaisten leimautumisesta?


Takaisin