Juhlistan eilen alkanutta kirjoitustaukoani muutamalla uutishuomiolla.
Ylen eilinen ruotsinkielinen pääuutislähetys kauhistelee "ulkomaalaisvihamielisiä, jopa rasistisia" näkemyksiä. Ajassa 3:20 toimittaja Kenneth Stambej tietää, että viime päivinä otsikoihin nousseen Facebook-ryhmän "Autetaan somali-ystävämme kotiin" takana on urjalalainen varavaltuutettu Jussi Halla-aho. Mukana on runsaasti kuvamateriaalia allekirjoittaneesta.
Soitin äsken Stambejlle ja kysyin, missä mennään. Stambej oli vakuutteluistani huolimatta vakaasti sitä mieltä, että olen urjalalainen varavaltuutettu ja Facebook-ryhmän perustaja. Koska oikaisu ei nähtävästi ole mahdollinen, joudun miettimään hetken muita toimintatapoja. En ole varma, onko "urjalalaiseksi varavaltuutetuksi" nimittäminen lain tarkoittamassa mielessä halventavaa, mutta rasistiseksi mainitun Facebook-ryhmän perustajaksi väittäminen ehkä on.
Yleisradion uutistoiminnan tasoa kuvannee hyvin se, että perussuomalaisia koskevat jutut tekee RKP-mies Stambej tilanteessa, jossa RKP on menettämässä europarlamenttipaikkansa perussuomalaisille.
Jahas, edellistä kirjoittaessani sain sähköpostia:
"Olemme tehneet valitettavan virheen, jonka oikaisemme tänään päälähetyksessämme klo 19.30.
Pahoittelemme tapahtnutta.
Ystävällisin terveisin,
Carin Göthelid
Journalistisk chef
Yle Nyheter och sport
+358-40-5139208"
Suomenkielinen pääuutislähetys panee parastaan kertoessaan uuden ulkomaalaislain käsittelystä eduskunnassa. Uutistenlukija:
"Väliaikaisen oleskeluluvan Suomessa saaneet maahanmuuttajat voivat kohta mennä töihin."
Samaan aikaan ruudun alareunassa lukee:
"Perussuomalaiset haraavat vastaan."
Koko uutisjutun punaisena lankana on, että työn salliminen vaille oleskelulupaa jääneille mutta teknisen esteen vuoksi palautuskelvottomille turvapaikanhakijoille olisi lakimuutoksen keskeinen sisältö, ja että perussuomalaiset vastustaisivat b-lupalaisten töihin menoa.
Tästä ei tietenkään ole kyse sen paremmin lakiuudistuksessa kuin perussuomalaisten vastaanharaamisessakaan. Lain keskeinen efekti on se, että sen nojalla joka ainoa Somaliasta, Afganistanista ja Irakista saapunut turvapaikanhakija on lähtömaan turvallisuustilanteesta seuraten de facto oikeutettu oleskelulupaan "humanitaarisen suojelun" nojalla. Työnteon salliminen tilapäisen oleskeluluvan saaneille oli lakiesityksen ainoa kohta, jota perussuomalaiset ovat kannattaneet.
Lisäksi on muistettava, että b-lupalaisuudesta johtuva työntekorajoitteisuus on vuosittain koskenut muutamaa kymmentä ihmistä, ja että ajatus näiden henkilöiden työllistymisestä lakimuutoksen jälkeenkään on kohtuullisen utopistinen.
Viime vuonna Suomeen tuli Somaliasta n. 1200 turvapaikanhakijaa. Ketään ei käännytetä. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan pelkästään viime vuonna saapuvat somalit hakevat perheenyhdistämisen nojalla oleskelulupaa 3000-4000 perheenjäsenelleen. Ilmiö on pysyvä ja puskaradion ansiosta kiihtyvä. Tänä vuonna turvapaikanhakijoita arvellaan saapuvan jopa 6000, joista somalien osuus ehkä 2000. Tämä luku voidaan jälleen kertoa kolmella tai neljällä. Joka ainoa vuosi.
Pää pitäisi ottaa puskasta. Realistinen tulevaisuudennäkymä on, että Suomeen muuttaa joka ainoa vuosi turvapaikanhakijoina ja näiden perheenjäseninä 5000-10 000 uutta, suurelta osin luku- ja kirjoitustaidotonta somalia. Suomella on 20 vuoden aikana kertyneitä kokemuksia kyseisen maan kansalaisista liittyen integroitumiseen, työllistymiseen ja rikollisuuteen, eivätkä ne kokemukset ole kovin rohkaisevia. Ne eivät myöskään eroa muun maailman kokemuksista.
Tässä ei ole kyse mistään rasismista, somalifobiasta tai toiseudenpelosta. Kyse on suomalaisesta yhteiskuntarauhasta ja julkisen talouden kantokyvystä. Tulijat eivät vastaanottamalla lopu, mutta raha ja maksajien sietokyky loppuvat. Mitäs sitten tehdään?
* * *
Kävin viikonloppuna Tampereella ja lueskelin äitini keräämiä leikkeitä Aamulehdestä. Varsinkin paikallinen SDP-vaikuttaja Tarja Tanner on käsitellyt henkilöäni ahkerasti Asiat-liitteen kolumneissaan. 1.2.2009 julkaistussa, käynnissä olevaa syyteharkintaa koskettelevassa kirjoituksessa hän sanoo näin:
"Ylittyipä laittomuuden raja sitten tai ei, Halla-aho on joka tapauksessa esiintynyt vähintäänkin kyseenalaisesti. Vaalitenteissä mukana olleet poliitikkokollegat ovat kertoneet, että mies oli koventanut puheitaan niissä tenttitilaisuuksissa, joissa ei ollut paikalla maahanmuuttajataustaisia koululaisia. Tarkoitus siis pyhittää keinot, kun ääniä kalastellaan."
Kirjoitus hämmensi minua, koska en tietääkseni ole osallistunut...
a)... yhteenkään vaalitenttitilaisuuteen, jossa on paikalla maahanmuuttajataustaisia lapsia.
b)... yhteenkään vaalitenttitilaisuuteen, jossa on paikalla ylipäänsä lapsia.
c)... ylipäänsä yhteenkään vaalitenttitilaisuuteen.
Lähetin vastaavalle päätoimittajalle Matti Apuselle postia ja pyysin asiasta selvitystä ensi torstaihin (huomiseen) mennessä. Apunen vastasi näin:
"Tarkistan asian Tarja Tannerilta, mutta en pysty takaamaan häneltä vastausta torstaiksi. Jos asiassa on oikaistava virhe, se oikaistaan samassa laajuudessa kuin alkuperäinen tekstikin. Parasta olisi tietysti jos Tanner tekisi sen omassa kolumnissaan, mikäli siis oikaistavaa ilmenee.
De facto en ymmärrä mikä siteeraamassasi lausessa osoittaa yritystä erityisen halveksunnan aikaansaamiseen. Sinänsä tämä on poliitikkoihin kohdistelua [sic] arvostelua tyypillisimmillään, eikä ollenkaan rajuimmasta päästä.
Terveisin,
Matti Apunen
vastaava päätoimittaja
Aamulehti"
Odotan edelleen. Kaikkein eniten minua hämmästyttää Apusen viestin heijastama ja laajemminkin toimittakunnassa elävä ajattelu, että valehtelu, ts. paikkansapitämättömien väitteiden esittäminen, olisi arvostelua. Onko näiden asioiden eroa vaikea nähdä? Arvostelua on se, että kommentoidaan toisen toimia. Arvostelua ei ole se, että keksitään toisen toimia.