1.11.2006

Terveisiä Lahdesta

Edellisessä kirjoituksessani kritisoin Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Heikki Ervastin ja varsinkin median pyrkimystä esittää tieteellisenä tosiasiana se, että ihmisrotuja ei ole olemassa ja että populaatioiden (= rotujen) välillä ei ole perinnöllisiä, keskiarvoisia ja mitattavissa olevia älykkyyseroja.

En ottanut kantaa itse substanssiin, rotu- tai älykkyyskysymykseen, vaan ainoastaan siihen, mikä on asiasta ymmärtävien tutkijoiden, siis "tieteen", kanta asiaan. Viittasin Wikipedian artikkeliin, jonka mukaan viimeisessä kyselyssä (Lieberman, Hampton, Littlefield, and Hallead 1992 "Race in Biology and Anthropology: A Study of College Texts and Professors" in Journal of Research in Science Teaching 29:301-321) mm. 84% prosenttia biologeista ja 64% kehityspsykologeista piti "rodun" käsitettä relevanttina. Wikipediassa asia on muotoiltu seuraavasti:

The most recent survey, taken in 1985 (Lieberman et al. 1992), asked 1,200 scientists how many disagree with the following proposition: "There are biological races in the species Homo sapiens." The responses were:

biologists 16%
developmental psychologists 36%
physical anthropologists 41%
cultural anthropologists 53%

[Ystävällinen lukija huomautti edelliseen kohtaan livahtaneesta lipsahduksesta. Se, että 16% biologeista kiistää rotujen olemassaolon, ei tietenkään sinänsä tarkoita, että 84% uskoisi niiden olemassaoloon. Jonkinkokoinen prosentti luultavasti ei ole ottanut asiaan lainkaan kantaa. Antamani luvut ovat siis vain suuntaa antavia.]

Tiede ei ole huutoäänestystä, eikä väitteen suosiolla ole sinänsä mitään tekemistä väitteen totuusarvon kanssa. Kyse on vain ja ainoastaan siitä, mikä on relevanttien tieteenalojen vallitseva kanta. Koska se on tämännäköinen, on valheellista väittää, poliittisesti korrektien poliitikkojen ja lehtimiesten kitinästä huolimatta, että tiede tyrmäisi rotujen olemassaolon.

Kaksi päivää kirjoitukseni julkaisun jälkeen minuun otti varsin asiallisessa sävyssä yhteyttä nimimerkki Arto Muna. Hän ilmoitti, että kirjoituksessani on virhe, ja että oikeasti Wikipedian teksti kuuluu seuraavasti:

The most recent survey, taken in 1985 (Lieberman et al. 1992), asked 1,200 scientists how many agree with the following proposition...

Informaatio siis kääntyi päälaelleen: vain 16% biologeista yhtyi ajatukseen ihmisrotujen olemassaolosta.

Kävin uudelleen kurkistamassa Wikipediaa, ja asia oli hra Munan sanomalla tavalla. Olin vähän ymmälläni, mutta myönsin Munalle erehdykseni ja kiitin huomautuksesta. Olin jo editoimassa kirjoitustani, kun vieraskirjani aktiiviosallistujat kertoivat jonkun sormeilleen Wikipedian artikkelia. Nyt teksti oli taas palautettu siihen (alkuperäiseen) muotoon, jossa olin sitä siteerannut (siis "disagree").

Lähetin sähköpostia hra Munalle, ja totesin huomattavaksi yhteensattumaksi, että Wikipedian artikkelin kopelointi ja hänen kommenttinsa ajoittuivat tällä tavoin peräkkäin. Esitin hienovaraisen epäilyn, että Muna olisi itse väärennöksen taustalla. Hän loukkaantui sydänjuuriaan myöten:

"Jos minä syyttäisin sinua perusteettomasti siitä että käytät seksuaalisesti hyväksesi lapsiasi, niin vastaisitko samalla tavoin? Perusteeton syyttely on loukkaavaa eikä kuulu asialliseen keskusteluun."

Vain hieman tämän sähköpostikeskustelun jälkeen avustajakuntani huomasi, että Wikipedian artikkelissa lukee taas "agree". Havaittiin, että artikkelia oli editoitu IP-osoitteesta 143.51.129.221. Pikainen tarkastus kertoi, että hra Munan sähköpostit tulevat samasta paikasta.

Jäljitys paljastaa, että sylttytehdas on Lahden kaupungin opetusverkko, eräs sikäläinen ala-aste.

Hra Muna on posteistaan päätellen aikuinen ja koulusivistystä saanut ihminen. Ainakaan hän ei ole ala-asteen oppilas. Onko kyseessä siis kansankynttilä itse? Tällaistako moraalia ja suvaitsevaisuusstrategiaa lapsille kouluissa opetetaan?

En kerta kaikkiaan kykene ymmärtämään hra Munan toimintaa. Ihmisten kuvittelisi omaksuvan sellaisia maailmankatsomuksia, joiden he ainakin itse uskovat vastaavan todellisuutta. Jos ihminen ryhtyy väärentämään todellisuutta maailmankatsomuksensa mukaiseksi, eikö hän ymmärrä samalla myöntävänsä, että hänen maailmankatsomuksensa on ristiriidassa todellisuuden kanssa? Vai onko valistus ja suvaitsevaisuuskasvatus saanut sivistyneetkin ihmiset vilpittömästi uskomaan, että jos tosiasioita peukaloi hyvässä tarkoituksessa, peukaloitu versio jollakin tavalla muuttuu todeksi? Edustaako hra Muna puhtaassa muodossa sitä ajattelun formaattia, jonka George Orwell ennusti ja kuvasi vuonna 1949:

"Kaksoisajattelu tarkoittaa kykyä samanaikaisesti sisällyttää ajatuksiinsa kaksi päinvastaista uskomusta ja hyväksyä molemmat. Puolueen älymystöön kuuluva tietää, mihin suuntaan hänen on muutettava muistiaan; sen vuoksi hän tietää tekevänsä tepposet tosioloille; mutta harjoittamalla kaksoisajattelua hän myös tuottaa itselleen sen tyydytyksen, että tosioloille ei ole tehty väkivaltaa. Tämä ajatustapahtuma on suoritettava tietoisesti, muuten se ei ole riittävän täsmällinen, mutta sen täytyy myös olla tiedoton, sillä muussa tapauksessa se tuottaisi väärennyksen ja syyllisyyden tunteen. Kaksoisajattelu on Ingsocin [Ingsoc = English Socialism, uuskieltä, J.H.] varsinainen sydän, sillä Puolueen olennaiseen toimintaan kuuluu, että käytetään tietoista petosta ja samalla säilytetään rehellisyyteen liittyvä luja tarkoituksenmukaisuus. Harkittu valhe, johon itse aidosti uskoo, jokaisen epämukavaksi tulleen tosiasian unohtaminen ja sen muistaminen kun se taas tulee edulliseksi, sen vetäminen esiin unohduksesta kun sitä tarvitaan, ehdottoman tosiolevaisuuden kieltäminen ja samalla nojautuminen kieltämäänsä tosiolevaan - kaikki tämä on ehdottoman välttämätöntä. Myös kaksoisajattelu-sanan käyttäminen on välttämätöntä, jotta voisi harjoittaa kaksoisajattelua. Käyttämällä tätä sanaa näet myönnetään, että totuutta parannellaan. Uudella kaksoisajattelulla poistetaan tämä tieto, ja näin aina loputtomiin, niin että valhe koko ajan juoksee totuuden edellä."

Raportoituani hra Munalle salapoliisityön tuloksista hän kertoi, ettei leiki enää kanssani:

"Liebermanin tutkimus ei heilauta vaakaa suuntaan tai toiseen jo aiemmin mainitsemistani syistä. Tuosta ylenpalttisesta Wikipedian käytöstä olisi hyvä muutenkin päästä sinunkin eroon, nettitietosanakirjat kun tuskin kelpaavat edes gradussa. Taikka enhän minä tiedä millainen tieteellinen taso siellä Helsingin yliopiston Slavistiikan ja baltologian laitoksella vallitsee ..."

[...]

"Keskustelun kuluessa [...] on käynyt ilmi, että ns. älyllinen rehellisyys ei ole sinulle ilmeisestikään yhtä tärkeää kuin minulle."

"Omasta puolestani jätän tämän lapsellisen sinä-eikun sinä -syyttelyn tähän. Jos haluat jatkaa sitä, niin siitä vain. Tulen poistamaan tuollaiset epäasialliset viestit heti vilkaisun jälkeen."

Ei se Liebermanin tutkimus minunkaan mielestäni erityisen oleellinen ole. Siksi minun onkin vaikea käsittää, miksi sitä piti vääristellä.

* * *

2.11.2006

Tapahtumaketjun yksityiskohdat ja sisäinen kronologia ovat aktiivisen yleisön ansiosta saaneet uutta valaistusta. Osa lukijakunnasta on kehottanut jättämään asian sikseen ja olemaan lyömättä lyötyä. Historiankirjoja varten kertaan kuitenkin tapahtumain kulun tässä, mahdollisimman kiihkottomasti, tasapuolisesti ja tosiasioissa pitäytyen. Tapaus on mielestäni tärkeä, koska hra Munan toimet ovat osa sitä yhteiskunnallista sairautta, jonka puiminen on tämän sivuston alfa ja omega.

Puheena olevan Wikipedia-artikkelin lokitiedot kertovat, että artikkelissa oleva verbi "disagree" vaihdettiin muotoon "agree" 30.10.2006 klo 08.34 ip-osoitteesta 143.51.129.221 käsin (kts. edellä). 17 minuuttia myöhemmin, klo 08.51, nimimerkki Arto Muna lähetti minulle sähköpostia samasta osoitteesta. Sävyltään varsin asiallisessa viestissä Muna sanoi mm. näin:

"Englanninkielisessä Wikipediassa lukee, että [siteeraus muunnellusta artikkelista] mikä on siis aivan päinvastoin kuin itse toteat. Kuten varmaan tietänet, niin Wikipedian ongelmahan on nimenomaan se että kuka tahansa saa muutella tekstejä."

Tarkistin englanninkielisen artikkelin, totesin asian olevan kuten Muna sanoo ja kiitin korjauksesta.

Wikipedian lokitiedot kertovat edelleen, että artikkeli palautettiin alkuperäiseen asuunsa ("agree" > "disagree") 30.10. klo 09.29. Sain asiasta tiedon lukijoiltani, ja aloin epäillä Munan olevan itse väärennyksen takana. Postitin hänelle epäilyni aamulla 31.10.:

"Wikipedian artikkelin verbi 'disagree' oli vaihdettu 'agreeksi' vain vähän ennen kuin sinä tulit huomauttamaan tekemästäni 'virheestä'. Nyt se on korjattu takaisin siihen muotoon, jossa sen esitin."

"Tästä ihan vähän tulee mieleen, että se olit sinä, joka kävit tekemässä tuon muutoksen."

"Tietysti voin olla väärässäkin, mutta yhteensattuma on melkoinen."

Mihin muna vastasi klo 12.24:

"Jätän omaan arvoosi kuvitelmasi siitä, että minua kiinnostaisi käydä väärentämässä nettisanakirjaa. Ja suosittelen jatkossa sinua jättämään perusteettomat syytökset sikseen."

Wikipedian loki kertoo, että oman viestini jälkeen mutta ennen Munan vastauksen saapumista, klo 11.49, Wikipedia-artikkelin verbi "disagree" oli jälleen käyty korvaamassa muodolla "agree". Muutos oli tehty ip-osoitteesta 143.51.129.221, siis aiemmin mainitun ala-asteen atk-luokan koneelta, josta myös hra Munan sähköpostit saapuivat. Edelleen Wikipedian loki kertoo, että artikkeli palautettiin oikeaan muotoonsa ("agree" > "disagree") samana päivänä klo 13.09 evästettynä viestillä "reverted back to the last version due to recent vandalism".

Oivallettuaan, että muutoksista ja niiden tekijöistä jää julkinen muistijälki Wikipediaan, ja todettuaan, että nörttiverikoirat ovat tulossa piuhoja pitkin hänen perässään, hra Muna siirtyi offensiiviseen defenssiin ja julkisesti (vieraskirjassani) esittäytyi opettaja A.V:ksi. Pian paljastuksen jälkeen kävi ilmi, että kyseessä on sama henkilö, joka nimimerkin takaa on pitkään riepotellut henkilöäni ja kirjoituksiani eräällä suositulla bodausfoorumilla.

V. myönsi tehneensä muita, täysin viattomia, muutoksia artikkeliin, mutta ei tätä nimenomaista:

"Kuten jo Jussi Halla-aholle lähettämässäni sähköpostissa totesin, niin OLEN tehnyt kyseiseen Wikipedian artikkeliin muutoksia. Kirjoitin hänelle selvästi, että muutin - tai yritin muuttaa - kyseisen Lieberman-pätkän LÄHDEVIITETTÄ."

V. puolusteli tekemiään muutoksia mm. sillä, että...

"Wikipedia [...] on käyttäjilleen AVOIN ympäristö, ja sen artikkeleihin saa tehdä muutoksia. Siihen jopa kannustetaan."

Kokemistaan vääryyksistä suivaantuneena V. myös peräsi allekirjoittaneelta anteeksipyyntöä:

"Herra Halla-aho voisi toki puolestaan pyytää anteeksi [...] sitä, että teki yksityisestä asiasta (sähköpostikirjeenvaihto kun lienee sellaiseksi tarkoitettu?) julkisen."

...mikä tietysti on täydellisessä sopusoinnussa sen kanssa, että minulle lähettämässään sähköpostissa hän loihe lausumahan:

"Kiitoksia. Saat lainata viestini kohtia omalla sivustollasi."

Minusta myös tuntuu siltä, että lähtiessään vandalisoimaan julkista omaisuutta (Wikipedia) V. nimenomaan on tehnyt tästä asiasta julkisen.

Oivallettuaan, että Wikipedian loki paljastaa yksityiskohtaisesti, mitä muutoksia kukakin on tehnyt, V. lopulta myönsi muuttaneensa verbin "disagree" muotoon "agree" ja siten oleellisella tavalla väärentäneensä kyseisen artikkelikohdan sisältämää informaatiota. Mutta mutta, tämä oli vain osa V:n tekemistä laajoista parannuksista, joista tosin, mystisistä syistä, vain tämä nimenomainen osa taltioitui Wikipediaan. Sitä, että V. minulle lähettämässään palautteessa itse vetosi itse väärentämäänsä tietoon, hän ei oikein osannut selittää.

Minä olen vihainen V:lle seuraavista syistä:

  • Hän vandalisoi Wikipediaa, mikä on rikos koko kansainvälistä nettiyhteisöä kohtaan.
  • Hän vetosi väärentämäänsä tietoon kritisoidessaan kirjoitustani.
  • Kun epäilin hänen harrastaneen vilppiä, hän loukkaantui ja syytti minua aiheettomista syytöksistä. Syytökseni olivat kuulemma verrattavissa siihen, että hän syyttäisi minua lasteni seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
  • Kun hän jäi kiinni, hän yritti kieroilla itsensä ulos satimesta väittämällä ensin tehneensä Wikipediaan ihan muita muutoksia ja syyttämällä sen jälkeen teknisiä ongelmia.
  • Koko tapahtumaketjun ajan hän on esittänyt halventavia ja - kuten olemme havainneet - epäoikeudenmukaisia huomautuksia minusta ja jopa edustamastani oppilaitoksesta.
  • V. on ollut minuun yhteydessä puhelimitse ja pyytänyt poistamaan viittaukset työpaikkaansa niin tästä kirjoituksesta kuin vieraskirjastanikin. Hän on myöntänyt törttöilleensä ja sanoo olevansa pahoillaan. Hän haluaa kantaa tapahtumasta vastuun yksityishenkilönä, mutta pyytää olemaan leimaamatta työpaikkaansa. V. on myös kertonut saaneensa tietää asiantuntevilta tahoilta, että ip-numeroiden urkkiminen ja levittäminen on juridisesti arveluttavaa toimintaa.

    Tilanne on minulle vaikea monestakin syystä. Koko sen ajan, kun olen mielipiteitäni omalla nimelläni julkaissut, työpaikalleni on ropissut ilmiantoja, joiden nimen- ja yksinomainen tarkoitus on ollut vahingoittaa minua. Jossakin määrin tämä on onnistunutkin. Tällaiset yhteydenotot loukkaavat oikeustajuani. Pidän niitä sodanjulistuksena henkilöäni vastaan. Olen tottunut tilanteeseen, mutta se on vähitellen tehnyt minusta julmemman ja säälimättömämmän ihmisen. Minun on vaikea kokea myötätuntoa itsensä nurkkaan ajanutta suvaitsevaisuusfanaatikkoa kohtaan. Pelkkänä kollektiivisena kostotoimenpiteenä haluaisin rummuttaa hänen nimeään ja hänen työpaikkansa nimeä maailman tappiin. Jos tietäisin V:n kuuluneen näihin ilmiantajiin, en luultavasti miettisi omia toimiani kovin pitkään.

    Hra V. voi pysähtyä miettimään, miten hän ja ne, jotka jakavat hänen ajatusmaailmansa, olisivat toimineet, jos minä olisin jäänyt kiinni vastaavasta todellisuuden sormeilusta. Olisivatko he olleet hienotunteisia? Olisivatko he jättäneet työpaikkani kiistan ulkopuolelle? Olisivatko he antaneet armon käydä oikeudesta?

    Haluaisin raportoida V:n työnantajalle myös yleisistä syistä. Opettajien tehtävä on toimia moraalisena mallina lapsille. Miten V. valmentaa nousevaa polvea tiedon hankintaan ja käsittelemiseen? "Etsi tieto Wikipediasta. Jos tieto on epämiellyttävä, korvaa se miellyttävällä. Usko sen jälkeen miellyttävään tietoon." On perusteltua väittää, että lahtelaisilla vanhemmilla, ja miksei myös verorahoitteisen koulun päättäjillä, on oikeus tietää, millaisissa käsissä ipanat ovat. Jos omat lapseni olisivat kyseisessä koulussa, minulla mielestäni olisi oikeus tietää.

    V. on pyytänyt anteeksi, ja minä olen antanut anteeksi. En ole antanut anteeksi siksi, että V. sitä mielestäni ansaitsisi, vaan lähinnä siksi, etten osaa muutakaan tehdä, jos joku pyytää anteeksi. Kuitenkaan en ole vakuuttunut anteeksipyynnön vilpittömyydestä, siitä, että V. katuisi muutakin kuin kiinnijäämistään. Epäilyni perustuvat siihen, että anteeksipyyntö ja nöyrtyminen tulivat vasta, kun henkilöllisyys oli kaikkien tiedossa ja tekninen näyttö syytteiden paikkansapitävyydestä aukoton. V. toki julkaisi nimensä itse, mutta hän varmasti ymmärsi, että kun hänen viestikeskuksensa fyysinen sijainti (kyseisen koulun atk-luokka) oli tiedossa, oli vain ajan kysymys, milloin olisin lähestynyt koulun rehtoria selvityspyyntöjeni kanssa. Epäilyni perustuu myös siihen, että V. ennen puhelinsoittoaan oli pyytänyt lainopillisia neuvoja, ts. käynyt läpi kaikki jäljellä olevat mahdollisuudet välttää nöyrtyminen ja kiemurrella tilanteesta ellei nyt voittajana niin ainakin tasapelin pelanneena. Hän olisi voinut lähestyä minua, pyytää anteeksi ja pyrkiä sopimaan asia siviiliteitse, ja vasta mahdollisen kieltäytymiseni jälkeen ottaa yhteyttä laintuntijoihin.

    Sanalla sanoen, siinä vaiheessa, kun V. myönsi tekonsa ja pahoitteli niitä, tämä oli pienimmän henkilökohtaisen vahingon tie. Se oli osoitus terveestä pelisilmästä.

    Koska elämä on näin monimutkaista, teen sellaisen kompromissin, jonka kanssa pystyn elämään. Olen sekä poistanut tästä kirjoituksesta hänen työpaikkansa nimen (V:n pyynnön mukaisesti) että sensuroinut hänen oman nimensä (bonus). Teen näin lähinnä siksi, etten halua Googlen vainoavan häntä hänen loppuelämänsä ajan. Jätän kuitenkin relevantit ip-tiedot ennalleen, mikä mahdollistaa jäljityksen niille, jotka sellaisesta ovat kiinnostuneet. Tämä on se minimirangaistus, joka V:n mielestäni on saatava. Se, että ihminen kantaa vastuun teoistaan, tarkoittaa, että hän kantaa vastuun myös tekojensa seurauksista, vaikka ne kohdistuisivat syyttömiin osapuoliin. Vieraskirjan sisältöä en ala sensuroimaan, koska siihen ei mielestäni ole mitään aihetta.

    Tämä kompromissi on voimassa vain niin kauan kuin toinen osapuoli tyytyy siihen. Hän on edelleen vapaa kritisoimaan ja haukkumaan mielipiteitäni ja kirjoituksiani hyväksi katsomillaan foorumeilla, mutta mikä hyvänsä henkilökohtainen hyökkäys tai juridisten toimien aloittaminen tämän insidenssin tiimoilta johtaa siihen, että tämä kirjoitus palautetaan alkuperäiseen, sensuroimattomaan asuunsa. Sama tapahtuu, jos V. jatkossa esittää minkäänlaisia revisionistisia tulkintoja nyt kuvattujen tapahtumien kulusta.

    Hyvä V. ja hyvät V:n hengenheimolaiset. Vaikka olemme monikulttuurisuudesta ja maailmasta eri mieltä, noudattakaamme riitelyssä edes alkeellisimpia sääntöjä. Olkaamme ihmisiä toisillemme.

    Joidenkin mielestä on kyseenalaista nuuskia toisten ip-osoitteita ja kaivella ihmisiä nimimerkkien takaa. Jotkut jopa epäilevät, uskaltaako minua lähestyä sähköpostitse, ainakaan omalla nimellään. Se riippuu. Kieroilijoiden, valehtelijoiden, haistattelijoiden ja ilmiantajien ei kannata. Heidän yksityisyydensuojaansa ei kunnioita lainkaan. Eläinten kanssa sodin eläinten säännöillä. Muiden posteja ja nimiä julkaisen vain sikäli kuin he itse antavat siihen luvan.

    Nimimerkki on hyvä keksintö, mutta sen tarkoitus on suojella käyttäjäänsä pahantekijöiltä. Minun mielestäni sen tehtävä ei ole suojella pahantekijää vastuunotolta. Toivon mukaan tämä tapaus havahduttaa muutaman nettihäirikön siihen, että verkossakin voi jäädä kiinni.


    Takaisin