6.5.2008

Monikultturistisen ajattelun erikoisuuksia

Viranomaiset ovat eilisen uutisen mukaan huolissaan siitä, että "internetistä on tullut ääriliikkeiden tukikohta myös Suomessa". Ääriliikkeillä ei tässä tapauksessa tarkoiteta vihaan ja väkivaltaan kiihottavia islamisteja tai vihaan ja väkivaltaan kiihottavia vasemmistoanarkisteja vaan rasisteja. Ylen mukaan viranomaiset pitävät "vähemmistövihamielisiä" ryhmiä jo uhkana arjen turvallisuudelle.

Ulkoministeriön ulkoasiainneuvos, turvallisuusasiantuntija Kirsi Westphalen arvioi, että rasististen rikosten määrä on Suomessa merkittävässä nousussa. Westphalen ei kerro, mihin lähteisiin hänen arvionsa perustuu, kuten ei sitäkään, miksi tällaista asiaa pitää arvioida. Pitäisihän poliisilla olla asiasta selviä numeroita. Kuten Tampereen kevättalvinen rasismitsunami osoitti, rasistinen rikollisuus ei välttämättä ole lisääntymässä, vaikka tällaista rikollisuutta vastaan taistelemisen elämäntehtäväkseen ottaneista siltä tuntuisikin.

Toisaalta rasistisen rikollisuuden lisääntyminen voi selittyä sillä, että yhä useampi perinteisessä oikeusvaltiossa ilmaisunvapauslakien suojaa nauttinut toiminta on viime kuukausien aikana todettu Suomen käräjäoikeuksissa rikolliseksi. Epäilemättä omatkin kirjoitukseni edustavat Westphalenin arvioissa "rasistista rikollisuutta". Kuten rikollisuus saadaan vähenemään säätämällä kaikki sallituksi (perinteinen vihervasemmistolainen logiikka), samoin rikosten määrä saadaan kasvamaan säätämällä kaikki rikolliseksi.

Lukija jää ihmettelemään sitäkin, mitä tarkoittaa se, että "vähemmistövihamieliset ryhmät" ovat "uhka arjen turvallisuudelle". Mikä viranomainen on tätä mieltä? Mitkä vähemmistövihamieliset ryhmät? Kenen turvallisuutta ne uhkaavat? Riittääkö "uhan" määrittelyyn se, että vähemmistövihamieliset ryhmät ovat jonkun mielestä itsessään uhkaavia? Eli onko ajatus se, että koska mainitut ryhmät voisivat (monikultturistin fantasioissa) syyllistyä tarkemmin määrittelemättömiin pahoihin tekoihin, niille pitää tehdä jotain, vaikka ne eivät sellaisiin tekoihin syyllistyisikään?

Jos sanotunkaltaiset ryhmät uhkaavat arjen turvallisuutta, uhkaako arjen turvallisuutta myös se, että maahan rakennetaan tietoisella politiikalla vähemmistöryhmiä, jotka tekevät väkilukuunsa suhteutettuna esimerkiksi 6000 kertaa enemmän ryöstöjä kuin kantaväestö? Entä uhkaako tällaisten vähemmistöryhmien tai tällaisen maahanmuuttopolitiikan arvosteleminen arjen turvallisuutta enemmän kuin itse maahanmuuttopolitiikka?

Valtionsyyttäjä Mika Illman harmittelee sitä, että vain harva verkkorasisti jää kiinni. Mutta mitä mahtaa tarkoittaa se, että verkkorasisti "jää kiinni"? Olenko minä verkkorasisti? Jos kyllä, olenko "jäänyt kiinni"? Nimeni ja tekonihan ovat kaikkien tiedossa. Vai tarkoittaako Illman kenties sitä, että vallitsevien lakien (joita syyttäjä Illmankin harmikseen joutuu ainakin näön vuoksi kumartamaan) oloissa liian moni saa ilman sanktioita sanoa ja kirjoittaa sellaista, mikä kiihottaa syyttäjä Illmania?

Kuten aiemmissakin yhteyksissä on todettu, rasismi ei lakiemme mukaan ole rikos. Näin ollen nettirasismikaan ei voi olla rikos, joten siitä ei juridisessa mielessä voi jäädä kiinni. Mielestäni on vähintään huolestuttavaa, että ne, joiden pitäisi koulutuksensa ja asemansa perusteella tietää paremmin, pyrkivät valheiden toistelulla luomaan asenneilmapiiriä, jossa perustuslain suojeleman mielipiteen kuvitellaan olevan rikollinen teko. Se, että ihmiset luulevat rasismin (eli minkä tahansa monikultturismiin tai maahanmuuttajiin kohdistuvan kritiikin) olevan rikos, johtaa itsesensuuriin. Itsesensuuri on Illmanin tavoite, koska se säästää hänen vaivojaan.

Illman haluaa järeämpiä keinoja rasisminvastaiseen työkalupakkiinsa:

"Esimerkiksi Ruotsissa on laki, joka edellyttää sivuston ylläpitäjää valvomaan siinä esiintyvää aineistoa. Itse pitäisin tarpeellisena harkita tämän tyyppisen lainsäädännön säätämistä myös Suomeen."

Ylen mukaan...

"...netin muukalaisviha koetaan vakavana uhkana myös siksi, että maahanmuuton odotetaan jatkossa lisääntyvän."

Tämä lause on varsin nerokas. Koska muukalaisviha tarkoittaa mitä tahansa ajattelutapaa, johon ei sisälly moniongelmaisten kolmannen maailman asukkaiden vapaa massamuutto länsimaihin, lause tarkoittaa suomeksi, että maahanmuuton kritiikki on uhka, koska maahanmuuttoa halutaan lisätä. Kuitenkin juuri kohdemaan kannalta vahingollinen maahanmuutto (jota siis halutaan lisätä) on se, mikä synnyttää "muukalaisvihan", pitää sitä yllä ja lisää sitä. Normaali ihminen ei vastusta maahanmuuttajaa tai ketään muutakaan tämän ihonvärin vuoksi, mutta sama normaali ihminen uskoo mieluummin terveitä silmiään kuin Mika Illmania. Jos maahanmuutto koetaan haitalliseksi, sitä vastustetaan, samoin kuin vastustetaan mitä hyvänsä haitallista ilmiötä.

Syyttäjä Illman tietää, että Euroopan viime vuosien etniset konfliktit johtuvat nettirasismista:

"Euroopasta on jo esimerkkejä siitä, kuinka maahanmuuttajien ja kantaväestön arkistetkin kärhämät voivat kärjistyä polttoiskuiksi ja mellakoiksi."

Mieleen tulee nyt ainakin se, että maahanmuuttajat polttivat Pariisia kahteen otteeseen, koska a) kaksi poliisia paennutta maahanmuuttajaa piiloutui muuntajaan ja teloitti itsensä, ja b) kaksi maahanmuuttajaa tappoi itsensä ajamalla varastetun moottoripyörän poliisiauton kylkeen. Mieleen tulee myös se, että maahanmuuttajat polttivat Amsterdamin lähiöitä, koska poliisi ampui maahanmuuttajan kuoliaaksi tämän yritettyä ensin puukottaa poliisin kuoliaaksi. Tai että Berliinissä muslimit mellakoivat poliisin pidätettyä lapsia ryösteleviä maahanmuuttajanuoria. Mieleen tulee useita vastaavankaltaisia tapauksia. Pidän mielenkiintoisena sitä, että nämä mellakat johtuvat kantaväestön rasismista yleensä tai nettirasismista erikseen. Omasta mielestäni ne johtuvat epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta, joka puolestaan on perustunut illmanilaiselle suvaitsevaisuudelle ja moniarvoisuusajattelulle.

Lisäksi olen väkevästi sitä mieltä, että tällaiset mellakat ovat aito ja konkreettinen uhka sille arjen turvallisuudelle.

Illman:

"Pitäisin tärkeänä, ettei tilannetta päästetä sellaiseksi kuin se on eräissä muissa maissa, Ruotsissa ja Länsi-Euroopassa."

On huomionarvoista, että aiemmassa sitaatissa Illman kehotti hakemaan lainsäädännöllistä mallia Ruotsista. Nyt kuulemme, että ruotsalaisen lainsäädännön jäljittelyllä Illman haluaa ehkäistä sellaisen tilanteen syntymisen, joka vallitsee mm. Ruotsissa. Illmanin Ruotsista havittelema malli ei näytä toimineen lahden takana, mutta ehkä se toimii Suomessa. Miksi ei toimisi? Suomessa kaikki on tunnetusti toisin. Vaikka kaikkialla muualla humanitaarinen maahanmuutto on johtanut yhteiskunnan pirstaloitumiseen, lähiömellakoihin, kasvavaan rikollisuuteen ja krooniseen sotatilaan islamismin kanssa, meillä humanitaarinen maahanmuutto johtaa suurempaan turvallisuuteen ja yhteisöllisyyteen sekä Lopulliseen Rikastukseen.

Ihan pian.

Älkää kuitenkaan pidätelkö hengitystänne, kuten amerikkalaiset sanoisivat.

Erikoiseen ajatteluun liittyen mainitsen tuoreessa Kirkko&Kaupunki-lehdessä (29.4.2008) julkaistun artikkelin "Kun turvallisuudentunne repesi". Theo van Goghin murhaan ja siitä tehtyyn tv-dokumenttiin liittyvässä jutussa on muutama mielenkiintoinen lause:

"Traagisen tarinan kuvaamisen lisäksi Esther Schapiran dokumentti asettaa surulliset tapahtumat laajempaan yhteyteen ja pohtii, kuinka jotain näin raadollista saattoi tapahtua monikulttuurisessa ja suvaitsevassa Hollannissa."
"Eikö monikulttuurinen ja monessa suhteessa suvaitsevainen Hollanti ollutkaan sellainen kuin luultiin, pohdittiin maassa Theo van Goghin murhan jälkeen."

Tavaksi on muodostunut, että aina, kun maahanmuuttajat tekevät jotain epämiellyttävää, teon katsotaan kertovan jotain siitä yhteiskunnasta, jossa he pahojaan tekevät, ei koskaan maahanmuuttajista itsestään. Ikään kuin van Goghin murha implikoisi jotain hollantilaisten suvaitsevaisuudesta tai Hollannin monikulttuurisuudesta. Millainen Hollannin kuviteltiin olevan ennen murhaa? Millä tavoin murha tätä kuvaa muutti? Murha tapahtui juuri siksi, että Hollanti on monikulttuurinen. Hollanti on monikulttuurinen juuri siksi, että hollantilaiset ovat olleet suvaitsevaisia, sinisilmäisiä ja hölmöjä. Kuvitteliko joku ennen murhaa, että Hollannin muslimit olisivat suvaitsevaisia?

"Kuinka jotain näin raadollista saattoi tapahtua monikulttuurisessa ja suvaitsevassa Hollannissa?" Siinäpä kysymys. Yhtä hyvin hollantilaiset voisivat perustaa kaatopaikan Amsterdamin keskustaan ja ihmetellä, miksi keskustassa haisee. Van Goghin murha oli monikulttuurinen tapahtuma par excellence. Ilman monikulttuurisuutta van Goghia ei olisi murhattu. Ilman hollantilaisten suvaitsevaisuutta ei olisi monikulttuurisuutta. Juuri monikulttuurissa tällaista tapahtuu. Van Goghin murha oli arjen monikulttuuria. Van Goghin murha osoittaa, että Hollanti on juuri sellainen kuin sen kuviteltiinkin olevan.

* * *

Markkinatalous ei välttämättä luo jokaisen yksilön kannalta kivointa mahdollista yhteiskuntaa, mutta koska markkinatalous on itseään korjaava (eli kysynnän ja tarjonnan mukaan elävä) prosessi, se yleensä luo pitkän päälle melko stabiilin yhteiskunnan. Ideologiset, lähinnä sosialistiset, yhteiskunnat puolestaan synnyttävät tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuudesta johtuvia jännitystiloja, jotka on tuomittu jossakin vaiheessa laukeamaan, minkä jälkeen palataankin taas anarkokapitalismiin.

Markkinatalouden kiehtovin ominaisuus on, että se paljastaa asioiden todellisen arvon. Ideologisessa yhteiskunnassa, jossa tarjonta ei perustu kysyntään eikä tuotantoa rahoiteta liikevoitolla, voidaan esimerkiksi väittää, että paska maistuu hyvälle ja myydä sitä purkitettuna kauppojen hyllyiltä. Markkinataloudessa tämä ei onnistu, koska ihmiset eivät oikeasti halua syödä paskaa eivätkä näin ollen osta sitä. Paskan markkina-arvo ja kysyntä ovat nolla, mistä syystä kukaan ei markkinataloudessa purkita eikä myy sitä. Sen sijaan markkinataloudessa purkitetaan ja myydään sellaista, mitä ihmiset haluavat ostaa.

Arkisosialismin vastine kakkakärjistykselleni oli vaikkapa se, että Neuvostoliitossa painettiin valtavia määriä Leninin koottuja teoksia, vaikkei kukaan halunnut lukea niitä, mutta ei lainkaan pornolehtiä, vaikka niille olisi ollut valtava kysyntä (kuten jokainen Neuvostoliitossa 80-luvulla asioinut saattoi huomata). Kun markkinat alkoivat toimia 90-luvulla, huomattiin, että Leninin koottujen teosten painaminen loppui mutta pornolehdistö syöksyi maata kiertävälle radalle.

Monikultturismi on kommunismin äpärälapsi, ideologiansa ja jumalansa menettäneiden stalinistien pelastusrengas, joka säilytti kommunismin parhaat (eli kommunistien luonteenlaatua parhaiten vastaavat) ominaisuudet: totalitarismin, ajatuskontrollin, muiden ihmisten "väärän tietoisuuden" väkivaltaisen rusikoinnin uuteen uskoon jne.

Monikulttuurisuuden ja markkinatalouden suhde tuli mieleeni katsellessani työministeriön ulkomaalaisille suuntaamaa mainosvideota. Sillä pyritään houkuttelemaan maahamme osaavaa työvoimaa. Työministeriössäkin ilmeisesti ymmärretään, että vaikka humanitaariset muslimimaahanmuuttajat ovat Suomelle järisyttävä rikkaus ja voimavara, meillä ei ole loputtomasti varaa tuoda maahan 90-prosenttisesti elätettäviä etnisiä ryhmiä, ellei siinä sivussa saada myös niitä, jotka oikeasti osaavat jotakin ja kenties oikeasti työllistyvät.

Mahdollisimman huonosti yhteiskuntaamme integroituvien muuttajien rahtaamista perustellaan monesti imagosyillä. Suomi ei kuulemma pärjää kansainvälisessä kilpailussa, jos kaduillamme ei ole väriä ja värinää. Hesarin Ville Similäkin ihmetteli, haluaako ulkomaalainen asiantuntija muuttaa Suomeen, jos somalit eivät viihdy täällä vaan muuttavat pois. Sanalla sanoen: etnistä, uskonnollista ja kulttuurillista diversiteettiä markkinoidaan suomalaisille (eli värinän ja säpinän maksumiehille) kilpailuvalttina. Maamme ei ole houkutteleva ja vetovoimainen, jos se on valkoihoinen ja impivaaralainen.

Työministeriön video on kuitenkin tehty markkinatalouden ehdoilla, koska sen kohderyhmänä ovat ne, joita oikeasti pitää houkutella, joista kilpaillaan ja joilla on varaa valita. Kehoitan kaikkia katsomaan tarkasti, millaisella Suomi-kuvastolla tähän kohderyhmään pyritään vetoamaan. Näkyykö videolla etnistä suhinaa ja säpinää? Moskeijoita? "Aidosti monikulttuurisia" näkymiä rautatieasemilta? Kaikkea sitä, mikä omille kansalaisille suunnatussa tiedotuksessa rikastukseksi ja kilpailuvaltiksi mainitaan? Sanotaanko videolla, että maassamme on Euroopan suhteellisesti nopeimmin kasvava muslimi- ja afrikkalaispopulaatio, että Suomi diversifioituu räjähdysmäistä vauhtia, että kaupungeissamme on kouluja, joiden oppilaista 70 prosenttia on kolmannen maailman tulokkaita?

Ei näy, eikä sanota. Video esittelee sellaista Suomea, jonka likvidoimisen monikulttuuriviranomaiset ja -asiantuntijat ovat asettaneet kansallisen kiireellisyyslistan kärkeen. Diversiteetti, tuo kilpailuvalteistamme tärkein, loistaa poissaolollaan. Videolla näytetään impivaaralaisia metsämaisemia, isänmaallista joukkotunnelmaa, vitivalkoisia lapsia, vitivalkoisia miehiä ja vitivalkoisia naisia. Yksi kiintiönegroidi vilahtaa pikaisesti joukon jatkona, mutta jos tämä olisi kotimaiseen kulutukseen suunnattu valistusvideo, tiedostavat tahot valittaisivat jo kovaan ääneen etnis-kulttuurillisen homogeenisyyden ihannoimisesta.

Kyseessä ei kuitenkaan ole ideologisista lähtökohdista tehty valistusvideo vaan markkinatalouden ehdoilla tehty mainosvideo. Siinä näytetään sellaisia kuvia, joiden oletetaan vetoavan osaavaan ja maksukykyiseen asiakkaaseen. Video on realistisesti tehty, koska vaikka sitä ei saa sanoa ääneen, ihan jokainen tietää, että kerrostalon, kaupunginosan, kaupungin ja maan vetovoimaisuus ja houkuttelevuus korreloivat käänteisesti afrikkalaisten ja muslimien suhteellisen osuuden kanssa. Tavalliset ihmiset eivät kaipaa värinää ja suhinaa vaan vakautta ja turvallisuutta. Kokemusperäisesti niiden tiedetään vähenevän afrikkalaisten ja muslimien määrän kasvaessa. Sitä, mikä johtuu mistäkin, on oikeastaan turha edes pohtia, koska korrelaatio on niin voimakas, että se oikeuttaa yleistysten tekoon. Afrikka on kurjempi paikka kuin Eurooppa, mistä syystä Afrikasta pyritään Eurooppaan eikä päinvastoin. Monikulttuuriset lähiöt ovat kurjempia paikkoja kuin yksikulttuuriset, mistä syystä monikulttuurisista lähiöistä pyritään yksikulttuurisiin eikä päinvastoin.

Markkinatalous kertoo meille monikulttuurisuuden arvon. Jos joku haluaa saada asuntonsa myytyä, hän ei mainitse myynti-ilmoituksessa, että rappukäytävässä muuten puhutaan kahtakymmentä kieltä, ylä- ja alakerrassa on somaliperhe, ja koulu on "aidosti monikulttuurinen". Miksi? Siksi, että vaikka nämä liturgian mukaan ovat rikkautta, ihmisten niille antama arvo on negatiivinen. Jos Suomi haluaa (lähinnä eurooppalaisia) ulkomaalaisia osaajia, näille ei mainosteta etnistä ja uskonnollista diversiteettiä, koska niiden vaikutukset elämänlaatuun ovat kaikkien eurooppalaisten tiedossa, eikä kukaan halua kärsiä niistä, jos on mahdollisuus valita.


Takaisin