12.5.2010

Kirje maahanmuuttojohtaja Annika Forsanderille

Arvoisa Helsingin kaupungin maahanmuuttoasiain johtaja Annika Forsander!

7.5.2010 julkaistussa haastattelussa pohditte eri maahanmuuttajaryhmien työttömyyslukuja. Erityisesti ihmettelitte sitä, että somalien työttömyysaste on yli 50 prosenttia, "vaikka 15-20 vuotta täällä olleista jopa puolella on Suomessa suoritettu tutkinto".

Itse pidin hämmästyttävänä sitä, että ihmisistä, jotka ovat asuneet Suomessa jopa 20 vuotta, vain puolet on saanut suoritettua tutkinnon. Toinen puoli ei siis ole täällä asuessaan ja maksuttomasta koulutuksesta huolimatta hankkinut minkäänlaisia ammatillisia valmiuksia.

Jos otetaan huomioon, että pisimpään Suomessa asuneista somaleistakin vain puolella on tutkinto, ja että täällä lyhyemmän aikaa eläneistä tutkinto on tietysti pienemmällä osalla, voidaan reilun 50 prosentin työttömyysastetta pitää itse asiassa melko hyvänä. Kokonaan toinen kysymys on, onko yhteiskunnallemme hyväksi edistää sellaisten ihmisten maahanmuuttoa, jotka eivät edes 20 vuoden aikana saa hankittua itselleen työllistymisen eräänä tärkeänä edellytyksenä olevaa tutkintoa ja joita ilmeisesti ei kiinnosta pienyritteliäisyyskään samassa määrin kuin vaikkapa Suomeen muuttaneita turkkilaisia, intialaisia ja nepalilaisia, joiden hyvä työllisyystilanne haastattelunne yhteydessä myös mainitaan.

Samassa haastattelussa lausutte, että:

"Syrjintä on aivan selkeästi iso syy siihen, minkä takia somalit eivät ole päässeet työmarkkinoille."

Tilastokeskuksen tietojen mukaan esimerkiksi Suomessa asuvien Etiopian kansalaisten työttömyysaste on vain 8,2%, siis pienempi kuin väestön keskimäärin. Ghanan kansalaisten työttömyysaste on 8% ja Kenian kansalaisten vain 4%. Koska pidätte selvänä, että somalien huikeat työttömyysluvut johtuvat työnantajien asenteista eivätkä somaleista itsestään, haluaisin kuulla asiantuntija-arvionne siitä, miksi työnantajat haluavat syrjiä juuri somaleja mutta eivät muita afrikkalaisia.

Voimakkaimmin huomiotani kiinnitti kuitenkin seuraava kohta:

"Somalien tilannetta Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Forsander kuitenkin ihmettelee. Muissa maissa somalit ovat sulautuneet yhteiskuntaan hyvin."

Sikäli kuin jälkimmäinen lause on teiltä lainattu eikä ns. "toimituksellista aineistoa", kysyisin, mitä nämä "muut maat" ovat.

Olen tavattoman ilahtunut, jos jossakin on maita, jotka ovat onnistuneet somalien integroinnissa, koska juuri tällaisten maiden kotouttamiskäytännöistä meidän pitäisi ottaa oppia. En kuitenkaan tiedä, mihin "muihin maihin" viittaatte, koska kaikissa minun tuntemissani "muissa maissa" somalien integraatio on epäonnistunut yhtä surkeasti kuin meillä Suomessa.

Tällaisia "muita maita" ovat vaikkapa Britannia ja Ruotsi. Toisaalta kumpikin mainituista maista esiintyy usein suomalaisessa keskustelussa esimerkkinä sellaisista "aidosti" monikulttuurisista yhteiskunnista, joista Suomenkin pitäisi ottaa oppia. Kuitenkin Britannian jopa neljännesmiljoonainen somalivähemmistö painii aivan samanlaisten, ellei pahempien, ongelmien kanssa kuin Suomessa asuvat somalit. Työikäisistä somaleista 17% on työssä. Jopa 70% on työvoiman ulkopuolella.

Kaikkien Britannian vähemmistöryhmien joukossa somalit ovat hännänhuippuna vuosituloissa mitattuna. Sen sijaan heidän tukiriippuvuutensa on ylivoimaisesti suurin, yli kaksi kertaa suurempi kuin seuraavana tulevilla Turkin kurdeilla.

Ruotsissa tilanne näyttää samanlaiselta. Esimerkiksi Göteborgin aikuisista somaleista 45% sai palkkatuloina nolla (0) kruunua vuonna 2005, kun kaikkien ulkomailla syntyneiden keskiarvo oli 27% ja kantaväestön 10%. Vuonna 2006 vain kolme kymmenestä koulunsa päättävästä somalipojasta sai kokonaisen päättötodistuksen, ja joka viidettä somalinuorukaista oli ainakin epäilty väkivaltarikoksesta.

Somalien selviytymistarinaa Ruotsissa ja Britanniassa on käsitelty yksityiskohtaisemmin ja lähteiden kera kirjoituksessani Somaleista globaalisti.

Pyydän siis kohteliaasti teitä kertomaan ...

a) ... missä "muissa maissa" somalit ovat sulautuneet yhteiskuntaan hyvin, ja ...

b) ... millaisilla indikaattoreilla mittaatte onnistunutta sulautumista.

Huomautan, että myös Ruotsin integraatioministeri Nyamko Sabuni vaikuttaa kuulleen niistä samoista "muista maista", joihin tekin viittaatte. Göteborgs-Posten-lehden lukijatentissä Sabuni pohti somalien epäonnistunutta integraatiota Ruotsissa:

"Mehän näemme, että muualla maailmassa somalit pärjäävät paremmin. [...] Meidän yhteiskunnassamme, järjestelmässämme, on siis jotain, mikä passivoi ihmisiä. Lähetämme vääriä signaaleita."

Julkaisen tämän kirjeen verkkosivuillani. Samassa paikassa aion julkaista myös vastauksenne. Kiitän ajastanne!

Jussi Halla-aho
kaupunginvaltuutettu (ps/sit.)
Helsinki



Takaisin