Edellisestä kirjoituksesta on mennyt vajaat neljä kuukautta, joka lienee pisin luova tauko Scriptan historiassa. Yleisöltä on tullut "radiohiljaisuudesta" paljon palautetta. "Radiohiljaisuus" on lainausmerkeissä, koska olen toki ottanut ajankohtaisiin kysymyksiin ahkerasti kantaa niin perinteisessä mediassa ja parlamentissa kuin etenkin Facebookissa (missä kaikki aikaansa seuraavat kansalaiset tietysti ovat). Selittävä sananen on kuitenkin varmaan paikallaan
Vaikka kesällä alkanut siirtolaisvyöry on tarjonnut loputtomasti kirjoittamisen aihetta, se on myös tehnyt kommentoimisen vaikeaksi sellaisessa blogissa, jossa harrastetaan mieluummin koosteita ja analyyseja kuin pikaista kommentointia päällä ja kesken olevista tilanteista. Kirjoitan ja ajattelen hitaasti, ja moni kirjoitusyritys on kariutunut yksinkertaisesti siihen, että siirtolaiskriisi elää liian nopeasti. Facebook on mielestäni ollut helpompi ympäristö reaaliaikaiseen seurantaan.
Jossakin vaiheessa on kuitenkin päätettävä, onko Scripta auki vai kiinni, ja jos se on auki, sinne on kirjoitettava. Palaan siis linjoille tänään.
Aluksi mainitsen lyhyesti, että ensimmäisen europarlamenttivuoden ajan ansiokkaasti avustajan tehtäviä hoitanut Olli Kotro lähti hakemaan uusia haasteita, ja hänen tilalleen tuli neljän vuoden ajan kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan avustajana toiminut Mikael Lith, jonka vahvuusaluetta ovat erityisesti maahanmuuttopolitiikkaan ja -lainsäädäntöön liittyvät kysymykset. Lisäksi tämän sivuston etusivulle, osoitteeseen www.halla-aho.com, on ilmestynyt linkki juuri avatulle YouTube-kanavalleni. Kokoamme sinne parlamentissa ja valiokunnassa pitämiäni puheenvuoroja sekä erilaisia vierailuja perinteisessä mediassa.
Mutta itse asiaan:
Edellisessä kirjoituksessani 23.6. käsittelin tuolloin ajankohtaista EU:n taakanjakomekanismia, eli komission suunnitelmaa jakaa 40 000 EU:n alueelle, lähinnä Kreikkaan ja Italiaan saapunutta turvapaikanhakijaa tasaisesti jäsenmaiden kesken. Sanoin tuolloin seuraavasti:
"Esitetyt pakolaismäärät ovat suuria vastaanottavien maiden kannalta mutta epärealistisen pieniä muuttopaineeseen nähden. Eurooppaan tuli viime vuonna yli 600 000 turvapaikanhakijaa, ja tänä vuonna luku saattaa kaksinkertaistua."
Elokuun loppuun mennessä EU:n ulkorajoilla oli kirjattu yli 500 000 laitonta rajanylitystä. Pelkästään Saksaan odotetaan tänä vuonna yli miljoonaa turvapaikanhakijaa. Suomeen odotetaan enimmillään 50 000 hakemusta, mikä olisi 14 kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Aivan viime päivinä tahti on kuitenkin hidastunut, ja ennustetta on hiukan laskettu.
Myös taakanjakosuunnitelmia päivitettiin 160 000 henkeen. Siirtomekanismin oli tarkoitus koskea kolmea ns. etulinjan maata, eli Kreikkaa, Italiaa ja Unkaria, mutta Unkari on ilmoittanut, ettei se halua osallistua ohjelmaan, koska se katsoo tällaisen järjestelmän toimivan houkuttimena.
Unkaria on mediassa, europarlamentissa ja komissiossa pidetty pahana poikana, mutta sen toiminnassa on vankka logiikka. Toisin kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää, Unkari ei ole sulkenut rajojaan eikä käännytä turvapaikanhakijoita, vaan pakottaa laittomat maahanpyrkijät jättämään turvapaikkahakemuksen Unkariin sen sijaan, että päästäisi nämä rekisteröimättä muihin EU-maihin. Lyhyesti sanoen Unkari täyttää Schengen-järjestelmän jäsenmaille asettamat vaatimukset. Se ei liioin halua osallistua taakanjakoon, vaikka se lyhyellä tähtäyksellä hyötyisi siitä. Jos tulijat tietäisivät, että Unkarista on mahdollisuus tulla siirretyksi muihin maihin, Unkariin tulisi yhä lisää pyrkijöitä.
Koko taakanjakomekanismi on syksyn mittaan jäänyt jossain määrin taka-alalle, koska nykyinenkin luku, 160 000, on epärealistisen pieni tulijamäärään ja varsinkin tulijapaineeseen nähden. Lisäksi etenkin Saksassa on alettu ihmetellä, millä perusteella Italiasta ja Kreikasta siirretään turvapaikanhakijoita Saksaan, vaikka Saksaan tulee spontaanisti monin verroin enemmän turvapaikanhakijoita kuin Italiaan ja Kreikkaan yhteensä.
Mainittakoon, että Eurostatin lukujen mukaan Suomeen jätettiin jo vuoden ensimmäisellä puoliskolla väkilukuun suhteutettuna enemmän turvapaikkahakemuksia kuin Italiaan ja yhtä paljon kuin Kreikkaan. Kesällä alkanut vyöry luonnollisesti vahvistaa tätä epäsuhtaa vuoden jälkipuoliskolla. Tämän haluan sanoa muistutuksena niille, joiden mielestä Suomi kantaa "vähiten vastuuta turvapaikanhakijoista kaikista EU-maista".
Nykyiset tulijamäärät ovat varsin dramaattisia, kun muistetaan, että tammi-toukokuussa Suomeen jätettiin yhteensä 1300 turvapaikkahakemusta. Ylivoimaisesti suurimmat ryhmät olivat irakilaiset ja somalit, kumpiakin n. 450. Syyrialaisia oli 66. Suurin osa hakemuksista jätettiin vielä tuossa vaiheessa Helsinkiin, josta tulijoita jouduttiin kuljettamaan muualle maahan vastaanottokeskuksiin. Kesäkuussa hakijoita tuli 200 viikossa, mitä pidettiin hälyttävänä. Maahanmuuttoviraston mukaan vastaanottokeskukset olivat natisemassa liitoksistaan. (Viime päivinä on oltu tyytyväisiä, jos tulijoita on ollut "vain" 200 päivässä.) Tuossa vaiheessa tämän vuoden kokonaismääräksi arvioitiin "jopa" 8000.
Tarkastelen seuraavassa kuluneen kesän ja syksyn tapahtumia lähinnä siltä pohjalta kuin olen jakanut ja kommentoinut niitä koskevia uutisia Facebookissa. Hallituksen toimille on ominaista se, että vaikka toimenpiteet sinänsä ovat oikeita, ne tulevat jatkuvasti liian myöhään. Medialle on ollut ominaista, että kun olen esittänyt julkisuudessa tilannearvioita tai toimenpide-ehdotuksia, ne on tuoreeltaan tyrmätty "omituisina" tai "kansainvälisten sopimusten vastaisina", mutta viikkoa tai paria myöhemmin media on alkanut toistaa niitä omina keksintöinään.
26. kesäkuuta islamisti tappoi 39 ihmistä rantalomakohteessa Tunisiassa. Samana päivänä Kuwaitissa tehdyssä itsemurhaiskussa kuoli 26 ihmistä. Edelleen samana päivänä 35-vuotias mies leikkasi esimieheltään pään irti Ranskassa. Miestä oli epäilty yhteyksistä salafisteihin, hänellä oli kaksi Isisin lippua, ja pidätettäessä hän huusi "Allahu akbar". Hän kuitenkin kiisti, että uskonnolla olisi ollut osuutta tekoon.
30.kesäkuuta kommentoin hallituksessa ilmenneitä, taakanjakoon osallistumiseen liittyviä erimielisyyksiä Facebookissa seuraavasti:
"Olen sitä mieltä, että perussuomalaisten keskeisten poliittisten tavoitteiden kannalta saamamme ministerinsalkut eivät ole optimaalisia. Ulko- ja puolustuspolitiikan suhteen kaikki hallituspuolueet (ja suurin osa oppositiopuolueistakin) ovat yksimielisiä, joten sillä, kuka ja mikä kyseisiä salkkuja pitää hallussaan, ei ole kovin suurta merkitystä.
Sisä-, opetus- ja valtiovarainministerin salkkujen päätyminen kokoomukselle on ongelmallista, koska juuri näillä hallinnonaloilla (maahanmuutto, pakkoruotsi, euroalueen sisäinen "solidaarisuus") erot perussuomalaisten ja kokoomuksen välillä vaikuttavat räikeimmiltä.
Hallitus tietysti tekee päätökset muodollisesti kollegiona, mutta sektoriministerin aktiivisuus tai sen puute ovat silti asioiden valmistelussa ratkaisevia."
30. kesäkuuta Tanskan uusi, maahanmuuttokriittisen Kansanpuolueen tuella istuva vähemmistöhallitus ilmoitti ryhtyvänsä tekemään rajatarkastuksia Saksan-vastaisella rajalla laittoman maahanmuuton hillitsemiseksi.
1. heinäkuuta raportoin Brysselin kuulumisia:
"Valiokunnassa oli maanantaina kuuleminen ja paneelikeskustelu "Antisemitismistä, islamofobiasta ja vihapuheesta". Alun perin siellä oli tarkoitus puhua vain antisemitismistä Toulousen, Pariisin ja Brysselin terroristi-iskujen jälkitunnelmissa, mutta vasemmiston painostuksen vuoksi antisemitismistä on mahdotonta keskustella, ellei samalla (ja varsinkin) keskustella islamofobiasta.
Paikalla oli juutalaisyhteisöjen, musliminuorten ja islamismitutkijoiden edustajia, samoin edustaja ENARista (European Network Against Racism). ENAR on se putiikki, jonka Suomen-konttoria johti aikanaan moniosaaja ja sittemmin leivättömän pöydän ääreen päätynyt Ali Qassim.
ENARin ja musliminuorison edustaja, samoin kuin vasemmistolaiset mepit, korostivat vanhan liiton (äärioikeistolaista) antisemitismiä Kreikassa ja Unkarissa, mutta eivät maininneet Länsi-Eurooppaa lainkaan. Juutalaisten edustajat, sekä erittäin ansiokkaan alustuksen pitänyt tutkija Haras Rafiq, totesivat, että väkivaltainen antisemitismi on tänä päivänä nimenomaan länsieurooppalainen ilmiö, ja että väkivallan harjoittajat ovat nimenomaan muslimeja, eivät äärioikeistolaisia.
ENAR+musliminuoriso+vasemmisto katselivat sukkiaan ja näyttivät siltä, että on epämukavaa.
Vasemmiston meppi kysyi juutalaisilta, voisivatko juutalaiset tehdä itse enemmän sen eteen, että antisemitismin syyt vähenisivät. Olin ajatellut, ettei tällaisia kysymyksiä ehkä tänä päivänä enää esitettäisi. Se kuulosti samalta kuin opettaja kysymässä koulukiusatulta, voisiko tämä olla vähän vähemmän ärsyttävä, ettei kiusaajilla olisi niin paljon syitä kiusata.
Vasemmisto oli myös sitä mieltä, että Euroopan juutalaisten pitäisi ehkä voimakkaammin irtisanoutua Israelista ja siten vähentää muslimien keskuudessa esiintyvää antisemitismiä.
Rafiq korosti sitä, että islamistinen antisemitismi EI ole häiriintyneiden yksilöiden heiniä, EIKÄ sillä ole juuri mitään tekemistä maailmanpolitiikan tai Lähi-Idän konfliktin kanssa, vaan sen juuret ovat uskonnossa ja sen tulkinnassa. "Juutalaisviha on oopiumia islamisteille."
Kukaan ei kysynyt, voisivatko muslimit tehdä enemmän sen eteen, että islamofobian syyt vähenisivät. Kukaan ei liioin sanonut, että muslimien pitäisi islamofobian vähentämiseksi voimakkaammin irtisanoutua islamilaisista diktatuureista, ääriliikkeistä, terrorismista ja sen sellaisista. Päinvastoin korostettiin, että muslimeilta ei voi vaatia mitään kollektiivista vastuuta, eivätkä erilaiset ikävät ilmiöt edes liity millään tavalla islamiin ja muslimeihin.
Juutalaisilta näköjään kuitenkin voidaan vaatia.
Epäsymmetria on häkellyttävä. "Islamofobian" koetaan olevan puhtaasti irrationaalista ja tulevan tyhjästä. Keskustelu pyörii sen ympärillä, miten islamofobeja voitaisiin rangaista ja miten heidät voitaisiin eristää.
Sen sijaan muslimien antisemitismi ei ole irrationaalista, vaan sen takana ovat juutalaisten ja rasistien pahat teot sekä muslimien kokemat rakenteelliset vääryydet.
Rafiq kertoi 7-vuotiaasta tyttärestään, joka eräänä päivänä kotiin tullessaan ilmoitti:
- I don't want to be a Muslim anymore.
- Why is that?
- Because they always look so angry and are killing people."
Samana päivänä Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Kenny Atoki-Embamben, Yves Kimueten ja Anzabi Jordan Mokangon vankeuteen 15-vuotiaan tytön raiskauksesta. Akoki-Embambe oli jo aiemmin tuomittu 13-vuotiaan ja Mokango 12-vuotiaan tytön törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
2. heinäkuuta raportoin valiokunnasta:
"Valiokunnassa on parhaillaan asiantuntijakuuleminen Välimeren tilanteeseen liittyen. Professori Jörg Monarin (College of Europe) mukaan yhden turvapaikanhakijan prosessointi- ja ylläpitokustannukset Britanniassa ovat n. 25 000 euroa vuodessa ja muissa kehittyneissä EU-maissa luultavimmin samaa luokkaa. Suomessa arvioitiin joitakin vuosia sitten, että alaikäisten kohdalla kustannukset ovat lähellä 60 000 euroa.
Cécile Kyenge (sosialidemokraatit) kommentoi, että "me emme ole Euroopan keskuspankki", eikä meidän tehtävämme ole ajatella rahaa.
Se, pitääkö rahaa ajatella, on makuasia, mutta epäsuhta komission esittämän, jäsenmaille maksettavan korvauksen (6000?/tp-hakija) ja todellisten kustannusten välillä on syytä ottaa huomioon.
Lisäksi, kuten Monar muistuttaa, summa, jonka eri jäsenmaat yhteen turvapaikanhakijaan "investoivat", vaihtelee suuresti, koska vastaanoton standardit ja yleiset kustannustasot ovat eri maissa aivan erilaisia. Siksi kiinteä 6000? korvaus per naama asettaa eri jäsenmaille erilaisia paineita."
3. heinäkuuta Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 26-vuotiaan Huseen Roble Adow'n vankeuteen 13-vuotiaan tytön raiskauksesta ja 14-vuotiaan tytön raiskauksen yrityksestä.
Edelleen 3. heinäkuuta uutisoitiin, että Tanskan uusi hallitus puolittaa turvapaikanhakijoille maksettavan "integraatiotuen". Ihmisoikeusväki Tanskassa ja Tanskan ulkopuolella protestoi tätä ratkaisua, mikä on mielenkiintoista huomioonottaen, että tuki laskettiin itse asiassa samalle tasolle tanskalaisen opintotuen kanssa. Mikä riittää opiskelijalle, ei nähtävästi riitä turvapaikanhakijalle.
Tanskan integraatioministeri Inger Støjberg sanoi hallituksen olevan valmis lisätoimenpiteisiin, jotta Tanskasta saadaan tehtyä nykyistä vähemmän houkutteleva kohde pakolaisille.
"Minun perustavanlaatuinen näkemykseni on, että meidän tulisi saada vähemmän turvapaikanhakijoita. Teen kaiken, minkä voin, pysäyttääkseni nykyisen virran."
9. heinäkuuta kerrottiin Suomen hallituksen leikkaavan kehitysyhteistyömäärärahoja. Järjestöt valittivat Suomen päätyvän leikkausten myötä epäilyttävään seuraan. Kommentoin asiaa Facebookissa näin:
"Suomen maksama kehitysapu on absoluuttisilla luvuilla kaksinkertaistunut reilusta 600 miljoonasta yli 1200 miljoonaan euroon viimeisten yhdeksän vuoden aikana. Myös suhteessa bruttokansantuotteeseen kehitysyhteistyörahat ovat jatkaneet kasvua koko seitsemän vuotta jatkuneen talouskriisin ajan.
Onko tämä kohtuullista?
'Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hembergin mukaan Suomi on pudonnut kehitysyhteistyössä nyt samaan kokoluokkaan Romanian ja Bulgarian kanssa.'
Jälleen haastateltava saa puhua puuppaa ilman, että toimittaja haastaa häntä millään tavalla. Suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomea merkittävästi vähemmän maksavat kehitysapua mm. Sveitsi, Belgia, Irlanti, Ranska, Saksa, Australia, Itävalta, Kanada, Uusi Seelanti, Islanti, Japani, Portugal, Yhdysvallat, Espanja, Italia, Etelä-Korea, Slovenia, Kreikka, Tshekki, Puola ja Slovakia.
Vuonna 2013 Suomi maksoi suhteellisesti kuudenneksi eniten kehitysapua Euroopan maista. Edellä olivat vain Norja, Ruotsi, Luxemburg, Tanska ja Britannia."
10. heinäkuuta kerrottiin, että EU:n tuomioistuin on hyväksynyt Alankomaiden edellyttämät kielitestit perheenyhdistämistä hakeville. Hollantiin pyrkiviltä testataan suullista hollannin taitoa ja kykyä ymmärtää kirjoitettua hollantia. Testi tehdään pyrkijän asuinmaassa Alankomaiden lähetystössä, tai konsulaatissa tietokoneyhteyden avulla.
Alkeellisen kielitaidon vaatiminen Suomeen muuttavilta perheenjäseniltä on ollut perussuomalaisten vaatimuslistalla, mutta erinäisillä tahoilla ehdotuksen on katsottu rikkovan ihmisoikeuksia, perustuslakia ja kansainvälisiä sopimuksia.
14. heinäkuuta Helsingin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen toivotti suurmoskeijan tervetulleeksi Helsinkiin. Viljasen mukaan on luonnollista ja luontevaa luovuttaa tarkoitukseen tontti halvalla tai ilmaiseksi. Bahrainin kuningaskunta on lupautunut rahoittamaan suurmoskeijan käynnistämisvaiheen. Jatkorahoituksesta ei tällä haavaa ole tietoa.
Kommentoin moskeijahanketta aiemmassa kirjoituksessani vuodelta 2013.
Heinäkuun lopulla kerrottiin, että Ruotsin Malmössä oli tehty kesän aikana yhdeksän ja vuoden aikana 30 kranaatti-iskua. Poliisi arvioi, että räjähtämättömiä kranaatteja voi lojua autojen alla, kaduilla ja pensaissa. Samaan aikaan Suomessa elettiin kansallista kriisiä kansanedustaja Olli Immosen kirjoitettua Facebookissa, että hän ei pidä monikulttuurista. Tapauksessa nähtiin merkkejä paitsi perussuomalaisten myös halla-aholaisten hajoamisesta. 28.7. keskustelin aiheesta Ylen Ykkösaamussa Erkki Tuomiojan ja Mari Niemen kanssa.
Elokuun alussa Korkein hallinto-oikeus päätti, että perheenyhdistämistä hakevilta somaleilta ei saa vaatia uskottavia henkilöllisyystodistuksia.
Perussuomalaiset pitivät puoluekokouksen Turussa. Sosialidemokraattien kansanedustaja Erkki Tuomioja lupasi, että Timo Soinista tulee valtiomies, jos tämä "osoittaa ovea muutamalle puolueen eduskuntaryhmän jäsenelle". (Soini ei käyttänyt tätä "ainutlaatuista tilaisuutta", eikä nyt varmaankaan sitten ole valtiomies. Pidin puoluekokouksessa aiheeseen liittyvän puheenvuoron, joka löytyy videona ja tekstinä täältä.)
10. elokuuta kielteisen päätöksen saanut eritrealainen turvapaikanhakija puukotti kaksi satunnaista vastaantulijaa kuoliaaksi Ruotsin Västeråsissa. Poliisipäällikkö Per Ågren varoitti pimeistä voimista:
"On pimeitä voimia, jotka haluavat hyödyntää tällaisia tapahtumia omiin turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskeviin tarkoitusperiinsä."
Media oli huolissaan kansanedustaja Olli Immosen ylempänä mainitun Facebook-päivityksen vaikutuksesta Suomen imagoon. Yleisradion uutisesta 13.8. käy kuitenkin helpotukseksemme ilmi, että Suomen maine tasa-arvoisena ja ihmisoikeuksia kunnioittavana maana ei ole mennyt Saudi-Arabiassa. Sikäläinen toimittaja Mohammed Alfaraj:
"Minusta Suomi on mennyt eteenpäin sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä asioissa ja monikulttuurisuuden omaksumisessa."
15. elokuuta koettiin Turussa "joukkokahakka". Joukko tummaihoisia nuorukaisia potki päähän ja vartaloon satunnaista vastaantulijaa sekä henkilöä, joka oli yrittänyt tulla joukkokahakan väliin.
Turvapaikanhakijoiden määrä kääntyi loppukesän aikana jyrkkään nousuun. 17.8. kerrottiin, että kirkkonummelainen hotelli heitti virolaiset työmiehet pihalle ja majoitti tilalle turvapaikanhakijoita Maahanmuuttoviraston laskuun.
18. elokuuta sisäministeri Petteri Orpo vakuutti Suomen kantavan vastuunsa pakolaiskriisissä. Hän totesi, että Suomi "ei voi laittaa rajojaan kiinni", ja että ...
"Meille tulee turvapaikanhakijoita pääasiassa muun muassa Irakista, Syyriasta ja Somaliasta. Ne ovat maita, joissa kriteerit täyttyvät - täydessä kaaoksessa olevia maita, ei niihin ketään takaisin voi lähettää."
Kommentoin tätä linjausta Facebookissa näin:
"Sisäministeri puhuu läpiä päähänsä. Somalia ei ole täydessä kaaoksessa. Päinvastoin, sen turvallisuustilanne on kehittynyt viime vuosina myönteisesti. Siirtolaisvirta Somaliasta on kiihtynyt lähinnä siksi, että Välimerelle on muodostunut meritaksipalvelu.
Sisäministeri Orpolla on nähtävästi ideologinen missio viedä Suomi Ruotsin tielle, muutoin noita julistuksia on vaikea ymmärtää. Olisi hyvä, jos perussuomalaiset hallituspuolueena ottaisivat tilanteeseen jotakin kantaa. Euroopassa, ja Suomessa, on siirtolaiskriisi. Vai onko myös meidän linjamme nykyään se, että Somaliaan ja Irakiin ei voi palauttaa ketään, ja että - edellisestä seuraten - jokaiselle sieltä tulevalle on annettava oleskelulupa?"
20. elokuuta jatkoin samasta aiheesta:
"Suomeen odotetaan tänä vuonna 15 000 iphone-miestä. Hallituksen linja näyttää olevan se, että tärkeimpiin lähtömaihin, Somaliaan ja Irakiin, ei palauteta ketään. Seuraavaksi alkaa sitten perheenyhdistämisrumba, joten odotamme mielenkiinnolla, alkaako hallitus ohjelmansa ja perussuomalaiset vaalilupaustensa mukaisesti ajaa perheenyhdistämissääntöjen järkeistämistä.
Suuri osa turvapaikanhakijoista tulee Suomeen Ruotsin kautta, epäilemättä Ruotsin viranomaisten kehottamana ja ehkä jopa kustannuksella. Dublin-sääntöjen perusteella Suomen ei pitäisi edes käsitellä näiden ihmisten hakemuksia, mutta hallitus näyttää olevan eri mieltä.
Se, että Ruotsi on - ministeri Orpon sanoin - kyllästetty, johtuu ruotsalaisten pitkään jatkuneesta hölmöstä politiikasta. Meillä ei ole mitään solidaarisuusvelvoitetta Ruotsia kohtaan. Sen sijaan meillä on solidaarisuusvelvoite omia kansalaisiamme ja tämän maan tulevaisuutta kohtaan."
21. elokuuta marokkolaistaustainen islamisti iski Amsterdamista Pariisiin matkalla olleeseen junaan, mutta matkustajat onnistuivat taltuttamaan hänet. Kuulusteluissa tekijä oli "mykistynyt" terrorismisyytöksistä ja kertonut löytäneensä aseet puistosta.
25. elokuuta tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti järkeviä kannanottoja siirtolaistilanteeseen:
"[...] Lähi-idän ja Afrikan epävakautta ei voida hoitaa siirtämällä yhä suurempi osa väestöä Eurooppaan. Vastaanottokyvyn rajat tulevat vastaan.
Me elämme nyt niin karussa maailmassa, että meillä ei ole mahdollisuutta antaa kovin paljon tilaa sellaisille ihmisille, jotka tulevat vain hakemaan itselleen parempaa tulevaisuutta."
26. elokuuta Tanskan parlamentti hyväksyi uudistuksen, jossa EU:n ulkopuolelta tulevien ihmisten toimeentulotuki leikattiin puoleen aiemmasta. Integraatioministeri Støjberg:
"Meidän on varmistettava, että pakolaisilla ja muilla Tanskaan tulevilla on taloudelliset kannustimet hankkia töitä."
25.8. tummaihoinen nuorukainen yritti raiskata 13-vuotiaan tytön Espoon Kauklahdessa.
26. elokuuta Yle kertoi, Ruotsin maahanmuuttoviraston kommentteihin nojaten, että väitteeni Ruotsin viranomaisten aktiivisesta roolista turvapaikanhakijoiden Suomeen ohjaamisessa on "omituinen". Tosin jo elokuun alussa Lapin poliisi oli arvioinut, että tulijoita "ohjataan systemaattisesti" Suomeen. Syyskuussa kävi ilmi, että Ruotsin rautatieyhtiö SJ auttaa rekisteröimättömiä siirtolaisia alennetuin hinnoin ja erityisjärjestelyin kohti pohjoista. Ilta-Sanomat jatkoi aiheen käsittelyä syyskuussa.
Elokuun lopulla arvio vuoden tulijamäärästä päivitettiin 30-40 000 henkeen. Kommentoin asiaa Facebookissa näin:
"Jos EU noudattaisi omia sääntöjään, kuten Dublin-menettelyä, Suomeen ei pitäisi tulla yhtäkään spontaania turvapaikanhakijaa muualta kuin Venäjältä tai Venäjän kautta.
Vaikka en yleensä harrasta Kekkoslovakian nostalgisoimista, totean, että normaali ja kansalaistensa edusta piittaava valtiovalta julistaisi nyt hätätilan, keskeyttäisi Schengen-sopimuksen soveltamisen ja palauttaisi rajavalvonnan kaikille rajoilleen. Ennen kaikkea Ruotsin vastaiselle rajalle.
Toisena toimenpiteenä esitän, että tulijoiden sijoittelu vastaanottokeskuksiin lopetetaan ja näin katkaistaan Punaisen Ristin ja kiinteistöketkujen harjoittama bisnes. Johonkin erämaahan voidaan aidata parakkikylä, johon turvapaikanhakijat asutetaan minimistandardein ja -kustannuksin odottamaan hakemustensa PIKAISTA käsittelyä. Pikainen käsittely turvataan palkkaamalla välittömästi sadoittain hakemuskäsittelijöitä Maahanmuuttovirastoon."
28. elokuuta Uusi Suomi kertoi sisäministeri Orpon ja valtiovarainministeri Stubbin käyneen hymyilemässä turvapaikanhakijoille Punavuoren vastaanottokeskuksessa. Ministerit eivät löytäneet merkkejä elintasopakolaisuudesta. Stubb:
"Eli eivät paenneet huonoa elintasoa tai tulleet shoppailemaan, vaan pakenivat sotaa ja kauhua. Ja toivottavasti sitten he löytävät paikan täältä suomalaisesta yhteiskunnasta."
Somalialaiselle turvapaikanhakijalle Stubbilla oli tällaista asiaa:
"En tiedä, miten hyvin te voitte liikkua, mutta Itäkeskukseen kun menee, se on kuin Somalia. Se on hieno paikka."
Turvapaikanhakija yhtyi näkemykseen:
"Olen käynyt siellä ja kyllä tuntui ihan siltä, että olen kotona."
29. elokuuta esitin tällaisia laskelmia:
"Jos Suomeen tulee tänä vuonna 15 000 turvapaikanhakijaa, ja jos hakemuksen käsittely kestää vuoden, ja jos yhden vok-paikan vuosikustannus on 15 000 euroa, tämän vuoden tulijoiden ensimmäisen vuoden hintalappu valtiontaloudelle on 225 miljoonaa euroa.
Jos kävisi niin hyvin, että esim. puolet hakemuksista saataisiin hylättyä saman tien, lasku olisi enää reilut sata miljoonaa.
Tämä reilu sata miljoonaa saataisiin melkein rahoitettua kaksinkertaistetuilla rikesakkotuloilla (40 miljoonaa) ja päivähoito-oikeuden leikkauksilla (60 miljoonaa). Jos tulijamäärä kuitenkin kasvaa ja/tai pikahylsyjen osuus on pienempi, täytyy keksiä muita tulonlähteitä ja/tai leikkauskohteita."
Seuraavan päivän uutisissa pääministeri Sipilä kertoi päässeensä samantapaisiin lukuihin.
30. elokuuta n. kymmenen ulkomaalaistaustaista miestä pahoinpiteli 16-vuotiaan pojan lyömällä ja potkimalla Kaarinassa.
1. syyskuuta joukko suomalaisia tiedotusvälineitä ilmoitti estävänsä uutisjuttujensa kommentoinnin kommenteissa esitettyjen väärien mielipiteiden vuoksi.
2. syyskuuta pohdin laajemmin siirtolaisongelmaa Suomen Uutisten haastattelussa.
3. syyskuuta Belgia ja Hollanti jäädyttivät Irakista tulleiden turvapaikanhakijoiden käsittelyn. Lähes puolet kaikista Belgiaan tulevista turvapaikanhakijoista oli irakilaisia, ja heistä suurin osa nuoria miehiä Bagdadin seudulta. Käsittelyssä oli havaittu, että melkein kaikilla oli samanlainen tarina. Belgian ratkaisulla oli suora vaikutus Suomen tilanteeseen, kuten alempana näemme.
8. syyskuuta Jaakko Kiander eläkeyhtiö Ilmarisesta kertoi, millaisia hyötyjä siirtolaisuudesta voisi Suomelle olla. Hän tosin huomautti näiden hyötyjen toteutuvan vain, jos maahanmuuttajien työllisyys nousee kantaväestön tasolle. Miten tämä saavutettaisiin, sitä hän ei kertonut. Suomeen on kesän ja syksyn aikana tullut lähes yksinomaan irakilaisia ja somaleja, joiden työllisyysaste on ollut kroonisesti alle 20%.
9. syyskuuta kirjoitin Facebookissa seuraavan päivityksen:
"Eurostatin tilastojen mukaan Somaliasta ja Irakista tulleet turvapaikanhakijat saivat viime vuonna pohjoismaista myönteisen päätöksen seuraavilla todennäköisyyksillä.
a) Somalit:
Tanska: 50,7% hakijoista
Norja: 58,6%
Ruotsi: 69%
Suomi: 89,5%
b) Irakilaiset:
Tanska: 13% hakijoista
Norja: 31%
Ruotsi: 49,7%
Suomi: 76,4%
Tämä ei tietenkään liity mitenkään siihen, että Suomeen tuli elokuussa Ruotsin kautta 1891 irakilaista, 334 somalia ja 73 syyrialaista.
Ei mulla muuta."
Suomen Kuvalehden toimittaja otti minuun sähköpostitse yhteyttä jo samana päivänä. Hän kertoi sen kummemmin perustelematta, että hänen mielestään asia ei ole noin. Kun kysyin, miten asia hänen mielestään on, hän ei osannut sanoa, mutta totesi, että ei se ainakaan noin ole. Toimittaja tiedusteli, mistä olen luvut löytänyt. Vastasin, että - kuten päivityksessä mainitaan - Eurostatin sivuilta, ja ohjasin hänet sinne. Tämän jälkeen en kuullut toimittajasta mitään, mutta kaksi päivää myöhemmin Suomen Kuvalehti julkaisi artikkelin samasta aiheesta eli Suomen muita Pohjoismaita löysemmästä oleskelulupalinjasta.
9. syyskuuta toistin ehdotuksen siitä, että Eurooppaan tulevat turvapaikanhakijat pitäisi palauttaa leireille, sen sijaan, että heitä pyritään kiintiöillä hajasijoittamaan EU:n jäsenmaihin. Tämä ajatus ei tietenkään ole minun keksintöäni. Mm. Oxfordin kehityspolitiikan asiantuntija Paul Collier esitti samaa kesäkuisessa haastattelussaan.
Samana päivänä Tanskan TV2 haastatteli irakilaisia, jotka marssivat Tanskan maanteillä kohti Ruotsia ja Suomea. Haastatellut kertoivat pyrkivänsä eteenpäin, koska Tanska oli juuri leikannut "integraatiotukea" ja koska Suomessa saa helpommin luvan perheenyhdistämiseen. Monet suomalaiset tiedotusvälineet julkaisivat saman haastattelun mutta erittäin mielenkiintoisesti sensuroivat tukien leikkausta koskeneen kohdan.
10. syyskuuta kolme hallituspuolueiden kansanedustajaa vaati rajatarkastusten käyttöönottoa, koska Ruotsi ohjaa turvapaikanhakijoita Suomeen.
11. syyskuuta hallitus julkaisi listan mahdollisista kiristyksistä maahanmuuttopolitiikkaan. Lista oli itsessään hyvä (ja monelta osin suoraan Nuivasta Vaalimanifestista sekä perussuomalaisten vaaliohjelmista), mutta siihen sisältyvät toimenpiteet ovat luonteeltaan ennaltaehkäiseviä. Ne olisi pitänyt toteuttaa jo kauan sitten, ja niiden vaikutukset tulevat viiveellä. Toimenpiteillä pyritään karsimaan epäterveitä houkuttimia ja siten vähentämään Suomeen kohdistuvaa turvapaikkaturismia ja -shoppailua.
Ihmisoikeusväki tietysti hermostui ehdotuksista. Kelan tutkija mm. pelkäsi, että turvapaikanhakijat saattaisivat joutua samaan leipäjonoon suomalaisten kanssa. Päivystävien professorien mielestä turvapaikanhakijoita ei saa asettaa eri asemaan muiden maassa asuvien kanssa. Aivan kuin ihmisiä ei jo nyt asetettaisi ulkomaalaisuuden nojalla eri asemaan vaikkapa äänioikeuden suhteen. Perustuslaki kieltää ihmisten asettamisen eriarvoiseen asemaan ilman perusteltua syytä.
13. syyskuuta Saksa ilmoitti aloittavansa rajatarkastukset siirtolaistulvan vuoksi. Aiemmin liittokansleri Merkel oli toivottanut kaikki tervetulleeksi Saksaan. Kommentoin asiaa Facebookissa näin:
"Emme me vain uskaltaisi.
On melko irvokasta kyseenalaistaa maan oikeus sulkea rajansa, jos sen naapurit eivät noudata Schengen-sopimusta ja estä laittomasti alueellaan olevien liikkumista. Ei kai voi olla niin, että sääntöjä pitää noudattaa vain siltä osin kuin ne edistävät laittomien siirtolaisten liikkumista? Schengen-alue ja vapaa liikkuvuus luotiin EU:n alueella laillisesti olevien ihmisten vapaan liikkumisen edistämiseksi."
Samana päivänä julkaisin seuraavan vetoomuksen hallitukselle ja eduskunnalle:
"Arvoisa hallitus ja eduskunta!
Suomeen tulee Ruotsista päivittäin satoja Irakin, Somalian ja muiden kolmansien maiden kansalaisia, joilla ei ole maahantuloon oikeuttavia dokumentteja, ja joiden pitäisi Dublin-järjestelmän puitteissa rekisteröityä turvapaikanhakijoiksi muualle kuin Suomeen.
Sen sijaan, että Ruotsi EU-sitoumustensa mukaisesti rekisteröisi nämä ihmiset ja estäisi heidän matkustamisensa, Ruotsin hallitus, Ruotsin poliisi, Ruotsin punainen risti ja Ruotsin rautatieyhtiö ohjaavat tulijoita alueensa halki Suomeen.
Saksa keskeyttää Schengen-sopimuksen soveltamisen Itävallan-vastaisella rajallaan hallitsemattoman siirtolaisvyöryn vuoksi. Aikovatko hallitus ja eduskunta palauttaa rajavalvonnan Ruotsin-vastaiselle rajalle? Jos kyllä, milloin? Jos eivät, miksi ei?
Kuten sanottua, rajan yli tulee päivittäin satoja ihmisiä, tuhansia on matkalla Ruotsissa, ja Irakista eivät tulijat lopu, kun tänne jo tulleet raportoivat iphonella maanmiehilleen omista kokemuksistaan.
Tässä ei nyt mielestäni ole aikaa tehdä vaalikauden kestäviä selvityksiä. Jokainen hukattu päivä tulee kalliiksi. Pelkästään sunnuntaina 13.9. rajan yli tuli 500 turvapaikanhakijaa. Pelkästään heidän asuttamisensa vastaanottokeskuksissa nykytaksoilla puolen vuoden ajan maksaa yli kolme ja puoli miljoonaa euroa. Ovatko hallitus ja eduskunta tehtäviensä tasalla?"
14. syyskuuta Yle uutisoi tulijavyöryn kanssa painivasta Kemistä. Samaan aikaan hallitus päätti aloittaa rajan tehostetun valvonnan ja ryhtyi suunnittelemaan "järjestelykeskusta", jotta tulijat eivät jatkaisi matkaa omin päin etelä-Suomeen. Hallitus kuitenkin korosti, että rajatarkastuksia ei oteta käyttöön.
15. syyskuuta turvapaikanhakijat kertoivat Ilta-Sanomille, että Somaliassa kaikki puhuvat Suomesta, joka on paras paikka pakolaisille ja josta saa helposti oleskeluluvan.
Samana päivänä uutisoitiin, että Joensuussa atleettinen, tummaihoinen nuori mies on raiskannut nuoren naisen.
Edelleen 15. syyskuuta Suomen Uutiset julkaisi käännöksen netissä leviävistä arabiankielisistä ohjeista, joissa turvapaikanhakijoita valmennetaan turvapaikkahaastattelua varten.
16. syyskuuta Helsingin Sanomat kertoi Suomessa asuvasta afgaanimiehestä, joka oli tuomittu vauvansa törkeästä pahoinpitelystä (mm. ravistelemalla ja puremalla). Korkein hallinto-oikeus oli päättänyt, että miehelle ei rikoksen vuoksi voida myöntää oleskelulupaa. Sen sijaan hänelle myönnettiin tilapäinen oleskelulupa, koska Afganistanin tilanteen vuoksi häntä ei KHO:n mielestä voitu "turvallisesti palauttaa".
17. syyskuuta pohdin Persianlahden öljyvaltioiden roolia siirtolaiskriisin hoidossa:
"Lähi-Idässä on pakolaiskriisi.
Kriisialueen välittömässä läheisyydessä ovat Kuwait, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet Arabiemiraatit, joissa puhutaan pakolaisten kieltä ja harjoitetaan pakolaisten uskontoa, ja joiden bkt/hlö on $71 020, $53 149 ja $65 037.
Muutaman tuhannen kilometrin päässä ovat Viro, Unkari ja Slovakia, joissa puhutaan pakolaisille vierasta kieltä ja harjoitetaan pakolaisille vierasta uskontoa, ja joiden bkt/hlö on $27 994, $25 239 ja $29 209.
On luonnollista, että pakolaiset siirretään viimeksimainittuihin. Jos ne ovat eri mieltä, hävetkööt!"
Samana päivänä Ruotsin rautatieyhtiö SJ ilmoitti lisäävänsä pohjoisen juniin kapasiteettia, jotta turvapaikanhakijoita saataisiin tehokkaamin kuskattua Suomea kohti. Kommentoin tilannetta Facebookissa:
"Sisäministeri Orpo sanoo, että rajan sulkemisesta ja rajatarkastuksista ei olisi hyötyä, koska tulijat voisivat joka tapauksessa hakea turvapaikkaa rajalta. Muutama huomio:
a) Euroopassa ei kukaan näytä enää noudattavan sääntöjä, esimerkiksi Dublin-asetusta ja Schengen-koodia. Anarkian vallitessa on tarpeetonta hirttäytyä sääntöihin itsekään. Tulijoilla on ollut tosiasiallinen mahdollisuus (ja velvollisuus) jättää turvapaikkahakemus turvallisiin maihin, joten Suomi voi kylmästi evätä heiltä maahanpääsyn ja kieltäytyä ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia.
Korostan: Ruotsilla on VELVOLLISUUS rekisteröidä alueellaan laittomasti oleskelevat kolmannen maan kansalaiset ja näillä on VELVOLLISUUS rekisteröityä siellä. Ruotsi rikkoo parhaillaan Schengen-sääntöjä ohjatessaan ja avustaessaan tulijoita alueensa halki Suomeen.
b) Kun tulijat saadaan pysäytettyä rajalle, heidät voidaan majoittaa hakemuksen pikakäsittelyn ajaksi rajan välittömään läheisyyteen ja käännyttää takaisin Ruotsiin, kun hakemus on hylätty."
18. syyskuuta kirjoitin maahanmuuttajien työllisyysnäkymistä:
"Eräs pohdittava asia on, että irakilaiset ja somalit ovat kotoutumisen osalta kaksi epäonnistuneinta maahanmuuttajaryhmäämme. Kummassakin työllisyysaste on kroonisesti alle 15%, eikä talouden nousu- ja laskukausilla ole ollut merkittävää vaikutusta tilanteeseen.
Irakilaiset ja somalit ovat myös kaksi nopeimmin kasvavaa maahanmuuttajaryhmäämme. He pyrkivät suurin joukoin Suomeen, koska täällä on antelias sosiaaliturva ja koska he saavat täältä oleskeluluvan helpommin kuin mistään muualta.
Jos irakilaisten ja somalien kotouttamisessa on onnistuttu tällä tavoin silloin, kun heidän määränsä on ollut hyvin vähäinen ja rahaa on ollut käytettävissä paljon enemmän, miten siinä onnistutaan kummankin ryhmän moninkertaistuessa JA valtion kirstun ollessa tyhjä?
Tämä on aika tärkeä kysymys. Torniosta vyöryvistä irakilaisista ja somaleista on tulossa kallis mälli sekä lyhyellä että pysyvällä tähtäyksellä, ellei joku (aika pian) keksi, miten paljon vähemmällä saadaan aikaiseksi paljon enemmän.
Hallituksen linja näyttää nyt olevan, että rajaa ei voi panna kiinni, koska perustuslaki ja kansainväliset sopimukset, eikä sosiaaliturvaa voi leikata, koska perustuslaki ja kansainväliset sopimukset. Toisin sanoen mitään ei voi tehdä, koska perustuslaki ja kansainväliset sopimukset.
Jos kuitenkaan mitään ei tehdä, tulijavirta jatkuu loputtomasti. Eivät tulijat lopu Irakista ja Somaliasta."
20. syyskuuta uutisoitiin pohjois-Suomessa kiinnijääneistä ihmissalakuljettajaryhmistä. Rikolliset käyttävät hyväkseen sitä, että tulijat eivät tiedä, miten helppoa rajan ylittäminen on, ja perivät näiltä suuria summia maahantulon järjestämisestä.
21. syyskuuta kerrottiin, että Joensuussa kaksi tummaihoista nuorta miestä oli (ilmeisesti) yrittänyt raiskata nuoren naisen. Turussa taas "mahdollisesti arabiaa puhunut" mies yritti raiskata nuorehkon naisen.
21. syyskuuta sisäministeri Orpo ei enää pitänyt rajavalvonnan palauttamista mahdottomana ajatuksena, mutta korosti, että Suomi "kantaa vastuunsa", ja tuomitsi Unkarin toimet.
Samana päivänä kerrottiin, että hotelli Kolari muuttuu vastaanottokeskukseksi:
"Stefan Ylipää on ollut poikansa kanssa Kolari-hotellin yrittäjä viitisen vuotta. Hän kertoo, että hotellissa on riittänyt hyvin asiakkaita, mutta SPR:lle vuokraamisessa on hyvät puolensa.
- Sopimuksella saa kaikki tilat vuokrattua kkerralla, Ylipää sanoo."
Samana päivänä Oulun vastaanottokeskuksessa taisteltiin kadonneesta puhelimesta teräasetta ja paistinpannua käyttäen.
22. syyskuuta uutisoitiin, että lappajärveläisestä hotelli Kivitipusta suunnitellaan vastaanottokeskusta.
23. syyskuuta Helsingin Aikuisopiston apulaisrehtori ja Suomen Pakolaisavun hallituksen jäsen Jyrki Sipilä kertoi, miten onnekkaita olemme:
"Töihinhän he haluavat, koska haluavat elättää tänne pian perässään tulevat perheenjäsenensä ja sukuaan Irakissa. Ja työntekijöitä me tarvitsemme. [...] On lottovoitto, että saamme raavaat irakilaiset miehet Suomeen. Mutta jättipottimme pitää panna poikimaan."
Miten jättipotti pannaan poikimaan, jää tässäkin puheenvuorossa vähän avoimeksi.
Samana päivänä myös Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio muistutti maahanmuuttoikiliikkujan suotuisista vaikutuksista:
"Vuorio huomauttaa, että tietoisuus pakolaiskriisin hoitamisen vaatimista toimista on koko ajan lisääntynyt. Hän myös muistuttaa siitä, että vastaanottotoiminta on kasvuala, joka työllistää yhä useampia suomalaisia lähiviikkoina ja -kuukausina."
Ja Helsingin Sanomatkin uutisoi jättipottivoittajista:
"Siikajoen kunta ehätti myydä tyhjilleen jääneen vastaanottokeskuksen ruukkilaiselle korjaamo- ja kunnossapitoyrittäjä Marko Niinimaalle 60 000 euron kauppahintaan.
- Hankin 3 600 neliön kiinteistön korjaamotiilojen vuoksi. Majoitustilat oli tarkoitus vuokrata komennusmiehille, mutta turvapaikanhakijoiden tulo muutti suunnitelman. Nyt kaikki huoneistot ovat täynnä. SPR maksaa minulle vuokraa vajaat 20 000 euroa kuukaudessa, Niinimaa kertoo."
24. syyskuuta kerrottiin ravintolaan liian hilpeässä tilassa pyrkineestä turvapaikanhakijasta, joka oli improvisoitua nyrkkirautaa käyttäen pahoinpidellyt ovimiehen. Poliisi muistutti, että kyseessä oli yksittäistapaus.
Samana päivänä toistin tiedotteessa aiemman ehdotukseni siitä, että Ruotsista tulleet turvapaikanhakijat majoitettaisiin hakemuksen käsittelyn ajaksi parakkikylään rajan läheisyyteen, ja että suorat rahalliset tuet poistettaisiin. Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta kohtuullisen asiallisesti.
25. syyskuuta uutisoitiin, että rajan yli Tornioon oli kuluneen viikon aikana tullut joka päivä vähintään 500 turvapaikanhakijaa. Osa kuitenkin palasi Ruotsiin, koska Suomen palvelutaso ei tyydyttänyt.
26. syyskuuta Vuokraturva arvioi, että kiinteistösijoittajat voittavat siirtolaisvyörystä. Muita voittajia ovat mm. kuljetus- ja turvallisuusyritykset.
29. syyskuuta Suomen Uutiset julkaisi jälleen suomennoksia arabiankielisiltä sivuilta, joissa Suomea markkinoidaan irakilaisille:
"Oleskeluluvan saamisen jälkeen hakijalle annetaan asunto. Vuokraa ei tarvitse maksaa, ja hakijalle myönnetään kuukausittain 300-500 euroa rahaa."
Pelkästään viikolla 21.-28.9. Suomeen tuli 3800 irakilaista lisää. Muidenkin kansallisuuksien määrä kasvoi, mutta ei läheskään yhtä nopeasti. Lehdissä mainittiin, että osa sotaa pakenevista tulee taksilla Tukholmasta Haaparantaan.
30. syyskuuta kerrottiin turvapaikanhakijoiden ottaneen keskenään yhteen ainakin Oulun, Saarijärven ja Hennalan vastaanottokeskuksessa. Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskinen ei usko kohtaamisteoriaan:
"Tunteet alkavat kuumentua ja ehkä on turhautumistakin. Jos on eri kansallisuuksia edustettuina, jännitteitä tahtoo tulla."
Viimein 30. syyskuuta Maahanmuuttovirasto jäädytti Irakista ja Somaliasta tulleiden turvapaikanhakijoiden käsittelyn siksi aikaa, että näitä maita koskevia turvallisuusarvioita päivitetään ja Suomen turvapaikkalinjaukset tarkistetaan muiden maiden käytäntöjä vasten. Belgia ja Hollanti, kuten ylempänä näimme, olivat tehneet vastaavan ratkaisun kuukautta aiemmin, ja se todennäköisesti vaikutti tuhansien irakilaisten Suomeen tuloon syyskuun aikana.
Jonkinlaista skitsofreenisuutta oli kuitenkin nähtävissä ylijohtaja Vuorion puheenvuoroissa. Ensin hän myönsi, että eri maiden käytännöissä on merkittäviä eroja (joista nyt halutaan päästä eroon):
"Olemme toimittaneet kirjalliset kysymykset moniin EU-maihin, lähinnä Pohjoismaihin ja Keski-Euroopan ja Länsi-Euroopan maihin ja odotamme niihin vastausta, jonka jälkeen arvio tehdään. Jo saamieni tietojen perusteella päätöksenteossa on ilmeisiä eroja."
Myös Helsingin Sanomien toimittajat yhtyivät tähän näkemykseen:
"Tähän asti maahanmuuttovirasto on myöntänyt oleskeluluvan kaikille Irakin keskiosista ja Etelä- ja Keski-Somaliasta saapuneille, koska heidän kotiseutunsa on tulkittu turvattomiksi.
Muissa EU-maissa ei myönnetä automaattista suojelua esimerkiksi Bagdadista ja Mogadishusta tulleille ihmisille."
Tämän jälkeen Vuorio kuitenkin antoi ymmärtää, että käsitys Suomen löysemmästä linjasta olisi väärinkäsitys (joka nyt halutaan oikaista):
"Maahanmuuttovirasto haluaa korjata myös turvapaikanhakijoiden vääriä käsityksiä esimerkiksi siitä, että joistakin maista tulevien olisi helpompi saada Suomesta turvapaikka kuin joistain muista EU-maista.
- Mediassa on esimerkiksi ollut näitä haastaatteluja, joissa esimerkiksi irakilainen on kertonut, että pyrkii Suomeen, koska saa todennäköisemmin oleskeluluvan. Tähän haluamme puuttua ja selventää, että näin ei todellakaan automaattisesti ole, vaan päätökset ovat yhtenäisiä ihan kohdemaasta riippumatta, Vuorio kuvailee."
Helsingin Sanomien pääkirjoitussivuilla somalitutkija Tiina Sotkasiira kertoi somalien tuoneen innovaatioita, luovuutta ja kaivattua elinvoimaa Lieksaan, ja kehotti muita kuntia ottamaan Lieksasta mallia.
30. syyskuuta kerrottiin useista turvapaikanhakijoihin liittyvistä rikosepäilyistä etenkin pääkaupunkiseudulla:
"Yksistään Helsingin poliisille on lyhyen ajan sisällä tullut rikostutkintaan pahoinpitelyitä, näpistyksiä, laittomia uhkauksia, taskuvarkauksia ja seksuaalista häirintää, joka on kohdistunut teinityttöihin.
MTV Uutisten tietojen mukaan kyseisiä rikosepäilyjä on tutkinnassa ympäri Suomea. Lähes kaikissa tapauksissa rikoksista epäillään Suomeen turvapaikanhakijoina tulleita irakilaismiehiä. Heitä on tullut viime viikkojen aikana Suomeen noin 8000.
Poliisin arvio on, että esimerkiksi osa ahdistelujutuista jää pimentoon, koska osa nuorista tytöistä ei tee asiasta ilmoitusta, vaan lähtee lähentelyihin mukaan."
Kaduille luvattiin lisää poliiseja järjestystä ylläpitämään.
Samana päivänä n. 70 turvapaikanhakijaa marssi Oulun keskustaan osoittamaan mieltä pahaa ruokaa vastaan. Ruokahuollon järjestäjä tiedotti, että mielenosoituspäivänä tarjolla oli kastiketta, kasviksia, riisiä ja salaattia.
En minäkään söisi vaan marssisin. Ja ankarasti!
Lokakuun alussa alettiin huolestua siitä, mistä järjestetään (maksuttomat) asunnot kaikille niille tuhansille turvapaikanhakijoille, jotka todennäköisesti saavat oleskeluluvan, ja miten tämä vaikuttaa jo valmiiksi vaikeaan asuntotilanteeseen pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupungin asunto-osaston päällikön Markku Leijon mukaan "olisi ehkä harkittava radikaalejakin vaihtoehtoja, kuten konttikyliä".
1. lokakuuta Oulun ruokaprotesti jatkui siten, että suurin osa aikuisista turvapaikanhakijoista ilmoitti menevänsä syömälakkoon päivällisen ajaksi.
Samana päivänä sisäministeri Orpo kertoi Suomen kiristävän turvapaikkakäytäntöjään muiden Pohjoismaiden tasolle:
"Tilannekuvamme lähtömaiden osalta ei ole ajantasainen, jos vertaamme esimerkiksi Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan, joita ei pidetä kovin epähumaaneina maina. Meillä on aika paljon matalampi kynnys turvapaikalle ja on eroja esimerkiksi miten Irakin osalta on määritelty turvalliset alueet."
Tämä on totta, mutta vielä alkusyksystä Orpo oli sitä mieltä, että Suomella "tuskin" on mitään houkutustekijöitä. Kokoomuksen kesäkokouksessa hän oli lausunut, että ei Irakiin voi ketään palauttaa.
2. lokakuuta Helsingin Sanomat julkaisi laajan artikkelin turvapaikanhakijoiden majoittamisen ympärille rakentuvasta vastaanottobisneksestä. Kiireen vuoksi majoituksen järjestämistä ei esimerkiksi kilpailuteta, vaikka laki niin edellyttäisi, mikä avaa kepulointimahdollisuuksia, kun samat henkilöt tekevät päätöksiä turvapaikkapolitiikasta ja majoituspalvelujen järjestämisestä ja lisäksi osallistuvat majoitusta tarjoavien yritysten toimintaan. Tapetilla on ollut varsinkin Luona oy, jolla on useita vastaanottokeskuksia, ja jonka hallituksessa istuu nykyisiä ja entisiä poliitikkoja sekä näiden perheenjäseniä.
Kommentoin tilannetta Facebookissa näin:
"Se, mitä ei vieläkään riittävästi hahmoteta, on tulijavyöryn kumulatiivinen luonne. Turvapaikanhakijan aiheuttamat kustannukset hakemuksen käsittelyn aikana ovat n. 15 000 euroa vuodessa, mutta ei hän oleskeluluvan saatuaan ja normaalin sosiaaliturvan piiriin päästyään muutu juurikaan sen halvemmaksi. Ihmisen asuttaminen, ruokkiminen, kurssittaminen, viranomaistulkkaaminen yms. tulevat aika kalliiksi. Tilanne on tietysti toinen, jos hän työllistyy, mutta tähänastisen toteutuman valossa sen varaan ei voi paljon laskea.
Ja uutta porukkaa tulee kaiken aikaa lisää. Artikkelin mukaan nyt on valmius 10 000 tulijan majoittamiseen. Kuulostaa paljolta, mutta tämänhetkisellä 500 hengen päivätahdilla nekin paikat on täytetty 20 päivässä. Nyt mennään 180 000 tulijan vuosivauhtia.
Irakin ja Somalian turvallisuustilannetta arvioidaan parhaillaan, mikä on hyvä asia. Perusongelma kuitenkin edelleen on, että jokainen irakilainen on mielestään Bagdadista ja Isisin vainoama, ja viranomaisten keinot selvittää asioiden todellinen laita ovat rajalliset. Jokin suuri linjanveto on siis tehtävä. Joko melkein kaikki standarditarinan kertojat saavat oleskeluluvan, tai juuri kukaan ei saa.
Vaikka suurin osa hakemuksista saataisiin hylättyä, jäljelle jää kysymys, saadaanko Irak ottamaan heitä vastaan. Vaikka saataisiin (mistä on nyt pientä toivoa), ei ole todennäköistä, että kunniavieraat lähtisivät suosiolla. Pelättävissä on kapinointia, katoamisia tai kumpaakin. Saatetut tilauslennot 1:1-miehityksellä maksavat hunajaa, kuten albanialaisten tapauksessa näimme.
Valoisia näkymiä ei oikein ole, vaikka miten tarkastelisi. Ainoa toimiva strategia on tehdä Suomesta niin epähoukutteleva kohde, että tänne ei tulla, ainakaan muiden turvallisten maiden läpi. Toistan siis aiemman esityksen: parakkimajoitus rajan tuntumaan ja kaikki rahalliset tuet pois."
3. lokakuuta Helsingin Sanomat haastatteli Tiina Rosenbergia, tuota Suomen lahjaa Ruotsille. Haastattelua on ehkä tarpeetonta kommentoida, mutta se kannattaa lukea.
4. lokakuuta Helsingin Sanomat julkaisi laajan, Brysselissä tehdyn haastatteluni. Valitettavasti Hesarin "Halla-aho-journalismi" ei ole juurikaan mennyt eteenpäin siitä, millaisena se alkoi viime vuosikymmenen lopulla. Jutussa on jonkin verran vastauksiani, mutta pääasiassa toimittajan omaa paasausta. Sitaattieni perään on lisätty pääasiassa virheellisiä tai aiheen ohi meneviä "oikaisuja", joita itselläni ei tietenkään ole ollut mahdollisuutta kommentoida.
Jutusta käy ilmi myös tällainen asia:
"Kun Jussi Halla-aho ärsyyntyy, hän päästää tuhahduksen. Se kuulostaa siltä kuin ammuttaisiin tennispallotykillä: Fffffy!"
Jo samana päivänä Jussi Förbom, Amnesty Internationalin Suomen osaston johtokunnan entinen puheenjohtaja sekä Sadankomitean ja Rauhanliiton jäsenlehti PAXin entinen päätoimittaja, kommentoi artikkelia kirjoituksessaan mm. seuraavasti:
"Kyseessä on ajatusmaailmaltaan erittäin radikaali ihminen, jota voi perustellusti kutsua myös fasistiksi. Vaikka hän onnistuu tässä jutussa taas esiintymään suhteellisen valtavirtaisesti ja "kiltisti", hänen näkemyksensä ja asenteensa on kaikkea muuta. Halla-aho on vaarallinen ja yhteiskunnalle haitallinen ihminen. Ja sellaiselle Hesari antaa printtimedian prime timessa melkein kaksi aukeamaa tilaa.
Hän kannattaa eurooppalaisten ja ei-eurooppalaisten ehdotonta, etnisyyteen ja uskonnolliseen suuntautumiseen perustuvaa erottelua.
Halla-aho ei kerta kaikkiaan ole tässä asiassa uskottava keskustelukumppani. Niin syvälle rakenteellisen rasismin ja ihmisten välisen etnis-uskonnollisen erottelun pohjamutiin hän on vuosia jatkuneen väkivaltaisen, fasistisen fantasioinnin ja kiihotuksen jälkeen hautautunut.
Mitä merkitsee yhdessä lehtijutussa annettu vakuutus, että rakettien ampuminen ihmisiä päin on aina väärin, jos sanoja itse on masturboinut ajatuksella punavihreiden feministien ampumisesta - vain yhden esimerkin mainitakseni.
Onko todella niin, että yhteiskunnassa nousevan rasistisen mielipideilmaston parasta journalistista käsittelyä on antaa puhetila niille, joiden ainut tavoite on marinoida yhteiskunta äärimmäisen rasistisen ideologian löyhkäävillä seoksilla?
4. lokakuuta uutisoitiin, että joukko uussuomalaisia oli pahoinpidellyt miehen sairaalaan Lahden keskustassa.
Viikonloppuna 3.-4. lokakuuta oli Turussa vauhdikasta ja monikulttuurista. Kolme ulkomaalaistaustaista miestä potki neljättä henkilöä ravintolassa. Toisessa ravintolassa ulkomaalaistaustainen mies löi toista miestä lasilla päähän. Kolmannessa ravintolassa ulkomaalaistaustainen mies löi naista nyrkillä päähän. Kauppatorilla oli ainakin kolme erillistä "joukkotappelua", joiden osallistujista puolet oli ulkomaalaisia.
5. lokakuuta "mahdollisesti arabiaa" puhunut mies yritti raiskata naisen Tampereen Hervannassa.
Samana päivänä uutisoitiin myös, että Lieksa, jota jo ylempänä sivusimme, ei enää halua enempää turvapaikanhakijoita. Ongelmaksi koetaan se, että valtio maksaa turvapaikanhakijoista aiheutuvat kulut vain kolmen vuoden ajan. Kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen:
"- Se kolmen vuoden korvaus on liian lyhyt tähän kotouttamisen toteuttamiseen. Olisi tarkoituksenmukaista pidentää sitä aikaa siten, että nämä valmiudet kotoutumiseen ja ennen kaikkea kielitaso oli sellainen, että jatkokoulutus ja työelämään pääseminen on helpompaa."
Kysyä voi, kuinka monta vuotta ihminen tarvitsee hankkiakseen sellaisen kielitaidon, että hän pääsisi työelämään. (Tähän saamme itse asiassa vastauksen hiukan alempana.) Idea kai on, että jossakin vaiheessa maahanmuuttajista pitäisi tulla kuntaan uusia veronmaksajia. Lieksan kaupungin sivuilta löytynyt kotoutumisprosessikaavio on paljon puhuva. Kolmen vuoden "kotoutumisjakso" etenee asuntohakemusten, haastattelujen, kartoitusten, kotoutumissuunnitelmien ja "virikesoppien" kautta kohti kotoutumisen kliimaksia eli... sosiaalitoimen sähköistä asiakkuutta.
6. lokakuuta Yle uutisoi optimistisesti otsikolla ...
"Iso osa turvapaikanhakijoista työllistyy ajan myötä"
Itse jutussa todetaan aivan paikkansapitävästi, että ...
"... maahanmuuttajissa on ryhmiä, joilla on ollut tutkimusten mukaan jopa parempi työllisyysaste kuin kantasuomalaisilla."
Ja että ...
"... Kansaneläkelaitoksen helmikuussa julkistetun tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat kokonaisuutena nostavat vain hieman väestöosuuttaan enemmän sosiaalietuuksia."
Ja vielä:
"Tilastokeskuksen vuonna 2010 tekemässä tutkimuksessa vuoden 2008 työttömyysluvuista löytyi joitain jopa kantasuomalaisia enemmän työllisiä ryhmiä. Työllisten osuus oli silloin suurin kenialaisten (67,7 prosenttia), alankomaalaisten (60,2 prosenttia) ja nigerialaisten (59,4 prosenttia) kansalaisissa. Osuus on laskettu kaikista kyseisen maan kansalaisista, joten lukuun vaikuttaa mm. alaikäisten ja eläkeläisten määrä. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Suomen kansalaisista oli työllisiä 44,7."
Tämä kaikki pitää paikkansa, mutta mitä merkitystä näillä luvuilla on nykytilanteessa? Melkein kaikki turvapaikanhakijat tulevat Irakista ja Somaliasta. Irakilaisten tähänastinen työttömyysaste on 75% ja työllisyysaste alle 20%. Somalialaisten lukemat ovat vain hiukan paremmat. Jos halutaan ennustaa nyt Irakista tulevien työllistymistä, mielekästä kai on katsoa Irakista tähän asti tulleiden työllistymistä eikä esimerkiksi kenialaisten tai alankomaalaisten työllistymistä.
7. lokakuuta ulkomaalainen mies raiskasi 40-vuotiaan naisen Helsingin Tapanilassa. Hiukan myöhemmin kävi ilmi, että uhri oli näkö- ja kuulovammainen. Äänet sisäpiiristä kertovat, että teosta epäilty on turvapaikanhakija, johon asiaan saataneen varmistus ennen pitkää.
8. lokakuuta puhuin yhdessä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän kanssa siirtolaiskriisistä Matti Putkosen isännöimällä "Työmiehen tuumaustunnilla". Taltiointi kannattaa katsoa, sillä Mäntylä käsittelee siinä yksityiskohtaisesti vyöryn vaikutuksia sosiaaliturvajärjestelmälle ja esittelee ministeriön suunnitelmia turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.
9. lokakuuta kerrottiin, että turvapaikanhakijat aiheuttavat korotuspaineita kunnallisveroprosenttiin. Kuntaliiton mukaan valtion maksamat korvaukset eivät kata kustannuksia. Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen tiivistää:
"Jos me tässä kotouttamisessa onnistumme, niin nämä ihmiset työllistyvät ja tilanne on päinvastainen, se vahvistaa kansantaloutta. Jos ollaan massoittain työttöminä, niin näkymä on kyllä huolestuttava."
Niin. Maahanmuuttajien vaikutus kansantalouteen on myönteinen, jos he työllistyvät (paremmalla prosentilla kuin maassa jo oleva väestö). Jos heidän työllisyysasteensa on 20% ja työttömyysasteensa 75%, näkymä on huolestuttava.
Samana päivänä uutisoitiin myös viiksekkäästä, tummaihoisesta nuorukaisesta, joka puukolla uhaten ryösti naisen ja kaksi 10-vuotiasta tyttöä Espoossa.
11. lokakuuta luimme, että mahdollisesti jopa puolet Ruotsiin tulevista "pakolaisista" katoaa rekisteröitymättä turvapaikanhakijoiksi. Juuri tähän ongelmaan saataisiin tehokkaasti puututtua palauttamalla rajatarkastukset. Henkilöllä, jolla ei ole maahantuloon oikeuttavia papereita, olisi silloin vaihtoehtoina kääntyä tulosuuntaan tai jättää turvapaikkahakemus. Schengen-alue ja vapaa liikkuvuus palvelevat tällä hetkellä lähinnä laitonta siirtolaisuutta ja lisäävät paperittomien ulkomaalaisten määrää. Näillä taas on erittäin suuri riski ajautua joko rikollisiksi tai rikollisten uhreiksi.
Samana päivänä käsiteltiin myös kotouttamisbisnestä ja siinä pyöriviä miljoonia. Kommentoin asiaa Facebookissa näin:
"Taas tienataan. Jos olisin järkevä, ostaisin jonkun rötiskön ja vuokraisin sitä Maahanmuuttovirastolle. Sitten perustaisin kotoutusfirman ja myisin jotakin hullunhauskaa virikekotouttamista.
Tajusin, että raaka-aineköyhässä, jälkiteollisessa yhteiskunnassa merkittävin yksityisen toimeliaisuuden muoto on verorahan ulosmittaaminen myymällä julkiselle vallalle konsulttipalveluja.
Kotouttaminen eroaa ratkaisevasti muista ulkoistetuista toiminnoista. Jos esimerkiksi kunta ostaa lumenluontipalvelut yksityiseltä yritykseltä, sopimuksen jatkoa arvioidaan sen perusteella, onko jälki tyydyttävää. Ei siis riitä, että lumiauran moottoria tyhjäkäytetään kaikki yöt varikolla ja että henkilöstö on tekevinään jotakin, vaan konkreettisen lumen on kadottava sovituista paikoista konkreettisesti.
Kotoutusbisneksessä taas nimenomaan riittää se, että masiina pärisee ja henkilökunta on tekevinään jotakin. Mitä kovemmin pärisee, sitä hienommin toimii kotouttaminen. Sillä, vaikuttaako kotouttaminen jollakin tavalla esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymiseen, ei ole yhtään mitään vaikutusta kotouttamispalvelujen tarjoajan uskottavuuteen."
12. lokakuuta Yle palasi käsittelemään rahattomien ja verovaroilla asutettavien tulijoiden vaikutusta Helsingin asuntotilanteeseen. 13. lokakuuta Rakennuslehti kuitenkin näki tulijoissa mahdollisuuden uudenlaiseen, kaikkia hyödyttävään ikiliikkujaan:
"Turvapaikanhakijoissa on paljon nuoria työikäisiä miehiä. Rakennuslehden mukaan riuskoille nuorille miehille olisikin tarjolla töitä, sillä rakennusalalla on työvoimapula, jota maahanmuuton tuoma asuntotarpeen kasvu entisestään lisää."
Tarvitaan paljon lisää maahanmuuttajia rakentamaan asuntoja maahanmuuttajille, joita tulee paljon lisää. Katsotaanpa, kuinka käy. Arvelen, että jatkossakin virolainen rakennusmies rakentaa, turvapaikanhakija hoitaa asumisen, ja suomalainen veronmaksaja maksaa.
12. lokakuuta käynnistyi myös pizzaskandaali, kun poliisin talousrikostutkijat huomauttivat Facebook-sivuillaan, että alle kuuden euron pizzoja ei voi myydä jatkuvasti ilman, että taustalla olisi väärinkäytöksiä, veronkiertoa ja velvoitteiden laiminlyöntiä. Mm. mediapersoona Tino Singh oli jo seuraavana päivänä sitä mieltä, että tällaiset puheet ovat rasismia. Pizzayrittäjä Gökhan Kara Pitäjänmäestä vakuutti, että "kaikki hoidetaan lakien mukaan".
Kolme päivää myöhemmin kävi ilmi, että Gökhan Karaa epäillään parhaillaan törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta.
"Poliisin mukaan espoolaispizzeriassa ei ollut pidetty kassakirjanpitoa, eikä kassakoneessa ollut kontrollinauhaa, josta kassatapahtumat olisi voitu todentaa.
Esitutkinnan mukaan yrityksen käteismyyntiä ei ollut kirjattu edes osaksi kirjanpitoon. Rikoshyödyn epäillään olevan 37 000 euroa, ja summa on vakuustakavarikossa Espoon käräjäoikeuden päätöksellä."
14. lokakuuta Helsingin Uutiset kertoi kokemuksista vastaanottokeskuksen naapurissa sijaitsevassa kauppakeskus Jumbossa:
"Työntekijät eivät uskalla enää lähteä iltavuorosta kotiin, kun Jumbon ympärillä parveilee turvapaikanhakijoita eli miehiä. Osa henkilökunnasta on alkanut käyttää taksia iltavuorosta tullessaan.
Jumbossa asiakkaiden perään huudellaan, vihelletään ja kosketellaan. Asukkaiden lisäksi myös poliisin korviin on kantautunut tietoa, että tyttöjä tai naisia olisi lähennelty sopimattomasti."
Uutisen yhteydessä kirjoitin omista pikaisista havainnoistani:
"Tavoistani poiketen jouduin viime perjantaina käymään iltamyöhällä Kampin keskuksessa. Siellä notkui kymmenittäin, mahdollisesti sadoittain irakilaisia, joilla näytti olevan kovasti asiaa jokaiselle ohikulkevalle naiselle. Toki seassa kiehnäsi myös oma-aloitteisesti teinipimujen parvia.
Tuli vahvasti sellainen olo, että tämä ei voi päättyä kovin hyvin.
On paljon puhuttu siitä, miten tärkeää on kotoutumisen onnistuminen, ja että prosessi pitää alusta asti saada oikeille raiteille. Onkohan tämä nyt sitä? Katselin Kampin lähi-itäläistä maisemaa ja mietin, että tältäkö se unelma oikeasti näyttää."
Samana päivänä sanomalehti Kaleva käsitteli jo ylempänä puheena ollutta maahanmuuttajien työllistymistä. Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman:
"Maahanmuuttajien työllistymistilanne paranee maassaolon myötä. Neljän vuoden jälkeen tilanne paranee selkeästi ja seitsemästä yhdeksään vuoteen suurin osa löytää paikkansa työelämästä."
Onkohan Suomella, tai millään maalla, varaa sellaisiin maahanmuuttajiin, joista suurin osa ei työllisty alle 7-9 vuodessa? Ja tämäkin lukuu koskee kaikkia maahanmuuttajia. Tähänastisen toteutuman perusteella voidaan turvallisesti arvioida, että esimerkiksi irakilaisista ei suurin osa löydä koskaan paikkaansa työelämästä.
Edelleen 14. lokakuuta huomautin, että ulkomaalaislain 88 e §:n nojalla Suomen ei tarvitsisi myöntää oleskelulupaa käytännössä yhdellekään Irakista tulevalle turvapaikanhakijalle. Kyseinen pykälä "sisäisen paon mahdollisuudesta" kuuluu näin:
"88 e § (6.6.2014/422)
Sisäisen paon mahdollisuus
Turvapaikka tai 88 ja 88 a §:ssä tarkoitettu oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä ulkomaalaiselle, jos hänellä ei ole jossain kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa osassa perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi tai todellista vaaraa joutua kärsimään vakavaa haittaa tai jos hänellä on jossain kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa osassa mahdollisuus saada suojelua 88 d §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lisäksi hänen on voitava turvallisesti ja laillisesti päästä maan kyseiseen osaan ja hänen on voitava kohtuudella edellyttää oleskelevan siellä."
Tähän asti Suomi on myöntänyt irakilaisille ns. toissijaista suojelua pääasiassa siksi, että alue, josta hakija ilmoittaa olevansa kotoisin, on vaarallinen. Irakissa on kuitenkin myös turvalliseksi luokiteltuja alueita, joilta tuleville ei kansainvälistä suojelua myönnetä, ja joille vaarallisilta alueilta pakenevien voisi kohtuudella odottaa siirtyvän.
15. lokakuuta huonoa suomea puhunut tummaihoinen mies ryösti Kouvolassa lenkkipolulla väkivaltaa käyttäen polkupyörän naisihmiseltä.
Samana päivänä uutisoitiin, että Norja ei enää käsittele Venäjältä tulevien kolmansien maiden kansalaisten turvapaikkahakemuksia vaan käännyttää tällaiset henkilöt saman tien takaisin. Tätä taustaa vasten voidaan kysyä, miksi Suomi käsittelee Ruotsista tulevien turvapaikanhakijoiden hakemuksia.
Samalla Norja ilmoitti, että humanitaarisin perustein annetut oleskeluluvat annetaan jatkossa määräaikaisina, eikä niitä uusita, jos olosuhteet lähtömaassa ovat muuttuneet. Olen jo vuosia ihmetellyt, miksi Suomi ei toimi näin. Oletuksenahan pitäisi olla, että kansainvälinen suojelu perustuu suojelun tarpeeseen, ja että kun tämä tarve on poistunut, ovat poistuneet myös oleskeluluvan edellytykset. Tällä hetkellä turvapaikkamenettely on puhtaasti siirtolaisuuden kanava. Jos henkilö onnistuu saamaan itselleen turvapaikkastatuksen tai toissijaista suojelua, häntä ei edes yritetä poistaa maasta, vaikka hän lomailisi siellä, mistä oman kertomansa mukaan on henkensä hädässä paennut.
Nuivassa Vaalimanifestissa vuodelta 2010 todettiin seuraavaa:
"Mikäli humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneen todetaan vierailevan lähtömaassaan esimerkiksi lomailemassa tai sotimassa, tai jos hän lähettää sinne lapsiaan "kulttuuria oppimaan", on todettava, että hän ei tosiasiallisesti ole suojelun tarpeessa, ja hänen oleskelulupansa on peruutettava."
Suomessa, toisin kuin Tanskassa ja Norjassa, ollaan jatkuvasti huolissaan siitä, mitä meistä muualla ja varsinkin muissa Pohjoismaissa ajatellaan. Uskallusta luoviin ratkaisuihin ei ole. Tanskan ja Norjan jo toteuttamista uudistuksista voitaisiin kuitenkin ottaa oppia.
16. lokakuuta kerrottiin kulttuurien kohtaamisesta Tampereella, missä turvapaikanhakijoita on asutettu vanhainkodin ja vanhusten kuntoutussairaalan alueelle:
"Nyt henkilökunta pelkää pimeällä liikkua laajalla sairaala-alueella, kun vastaan tulee äänekkäitä miesryhmiä. Iltalehden haastatteleman hoitajan mukaan miesryhmien käytös on ollut jopa uhkaavaa.
- Peloista pitää voida puhua. Autoja on potkkittu ja tuulilasiin syljetty ja niitä on töhritty. Moni kollega on kertonut, että keskisormea näytetään ja jotkut ryhmät kävelevät vastaan ylimielisesti eivätkä väistä. Olemme saaneet vain ohjeet, että jos pelottaa, pitää liikkua pareina autolle pimeässä, hoitaja kertoo."
* * *
Päätän tähän tämän pitkän ja sekalaisen koosteen kesän ja syksyn tapahtumista. Pyrin myös palaamaan normaalimpaan kirjoitusrytmiin, jotta vastaavia koosteita ei tarvitse laatia jatkossa.
