23.12.2008

Hyvää joulua!

Lähden perheineni Tampereelle viettämään joulua.

Ennakoin tammikuussa, että kuluvasta vuodesta ei tule hyvä, eikä siitä hyvää tullutkaan, jos arvioidaan maahanmuuttokehitystä ja -politiikkaa. Toisaalta mamukriittisyydelle, ainakin jos asiaa palstametreissä mitataan, vuosi merkitsi läpimurtoa näkymättömyydestä parrasvaloihin. Julkisuuden laadusta voidaan olla monta mieltä, mutta nykytasosta tuskin päästään ainakaan alaspäin.

Lisäksi on muistettava, että tabun rikkomisesta seuraavan mölinän voimakkuus ja raivokkuus korreloivat suoraan tabun kipeyden kanssa. Jos maahanmuutto ja monikulttuurisuus eivät olisi olleet tabuja (niin kuin ne eivät liturgian mukaan olleet), nyt nähty älämölö olisi jäänyt näkemättä.

Toivon ja uskon, että kun kunnallisvaalien aiheuttamasta kiihtymyksestä puolin ja toisin selvitään, siihen kauan kaivattuun (ja monien ennakolta mahdottomaksi julistamaan) vuoropuheluunkin kyllä päästään. Tätä edistää ennen kaikkea se, että kunnanvaltuustot aloittavat työnsä ja ihmiset joutuvat viran puolesta kohtaamaan toisiaan. (Kohtaaminen lisää suvaitsevaisuutta :D) Vihaaminen, murjottaminen ja demonisointi on paljon työläämpää, kun kohdetta joutuu sietämään elävänä edessään.

Mihin liittyen niiaus ja hatunnosto Osmolle ja vihreille naisille, jotka kaupunginvaltuuston tervetuliaistilaisuudessa tulivat rohkeasti ja ystävällisesti tekemään tuttavuutta. En ole varma, olisinko ollut yhtä rohkea, mutta toisaalta olinkin aika yksin.

Kiitän kollektiivisesti ja nöyrästi paitsi kaikkia äänestäjiäni ja avustajiani myös niitä lukemattomia kansalaisia, jotka ovat vaalien jälkeisissä melskeissä lähettäneet kannustusta kirjeitse, sähköpostitse ja puhelimitse. Samalla pyydän anteeksi kaikilta niiltä, joiden posteihin en ole ehtinyt/jaksanut/muistanut vastata. Olen kyllä lukenut kaiken.

Edelleen haluan lähettää kiitokset niille toimittajille, jotka ovat malttaneet ja uskaltaneet käsitellä henkilöäni ja mielipiteitäni asiallisessa hengessä tahi ilmaisseet yksityisesti erimielisyytensä edustamiensa tiedotusvälineiden linjasta. Nimiä en tahdo mainita, etten anna kuolemansuudelmaa, mutta asianosaiset varmasti tunnistavat itsensä.

Tiedoksi saatan, että kokoelma kirjoituksiani ilmestynee joskus talven tai kevään aikana painettuna opuksena. Joululahjaksi se ei valitettavasti ehtinyt. Asiasta tiedotetaan sivuilla tarkemmin.

Meinasi unohtua: Hommakerholaisille sulin kiitos runsaista homma-aiheisista lahjoista, joita sain vastaanottaa kerholaisten pikkujoulutilaisuudessa Annankadun jo legendaarisessa William K:ssa! (Kuvassa kaffikuppi.) Lyyliltä odottelen edelleen siiselinkarvapipoa, joka tosin - materiaalin vaikeasta saatavuudesta johtuen - toteutettaneen opossumipipona. (Sisäpiirihuumoria voi opetella täällä.)


Takaisin