31.3.2010

Homma ry:n tutkimus maahanmuuttoasenteista

1. Johdanto

Viime viikkojen kuumia puheenaiheita ovat olleet Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämä, kansalaisten maahanmuuttoasenteita kartoittanut mielipidetutkimus, joka julkaistiin 15.3.2010, sekä yleinen maansuru siitä, että joku urjalalainen varavaltuutettu on sanonut rumasti Astrid Thorsista. Viimeksi mainittua mediatapahtumaa voitaisiin kutsua "Operaatio Uhriutumiseksi". Nyt ei kyllä kerta kaikkiaan ole tarvetta eikä mahdollisuutta käydä keskustelua maahanmuutosta, sillä ministeri Thorsia on solvattu vihaa kihisevässä internetissä!

Suomen Kuvalehti kertoo meille ilmeisen vakavissaan, että tärkein este maahanmuuttokeskustelulle ovat Seppo Lehdon kakkablogit.

Thorsin inspiroimana muukin suvaitsevaisto näki tilaisuuden pukeutua marttyyrinkruunuun. Kaikki monikultturistisesti orientoituneet tutkijat ja toimittajat kuulemma suorastaan hukkuvat vihapostiin, joka tietenkin on "maahanmuuttokriittisiksi" itseään kutsuvien rasistien organisoitua toimintaa. Se, että minkäänlaista näyttöä sen enempää uhkailuista kuin niiden organisoituneesta luonteestakaan ei ole, ei median menoa häiritse.

Maahanmuuttomyönteisiä vainotaan! Meno on kuin Stalinin Neuvostoliitossa tai Natsi-Saksassa! Eräitä puheenvuoroja aiheen tiimoilta:

  • Taloussanomat 16.3.: Kehu maahanmuuttajaa, pääset hirttolistalle
  • Keskisuomalainen 17.3.: Solvaukset eivät saa määrittää keskustelua
  • Verkkouutiset 17.3.: "Tien päässä etnisesti puhdas arjalainen yhteiskunta"
  • Helsingin Sanomat 19.3.: Thors: Hallituksen tuomittava hyökkäykset ilmaisuvapautta kohtaan
  • Helsingin Sanomat 19.3.: Hallituksen reilukerho jätti Thorsin yksin
  • Iltalehti 21.3.: Vanhanen: Uhkauksia saaneella Thorsilla koko hallituksen tuki
  • Etelä-Suomen Sanomat 22.3.: Kylmää järkeä maahanmuuttokeskusteluun
  • Ilkka 23.3.: Maahanmuuttajavihaa ei voi hyväksyä
  • Helsingin Sanomat 25.3.: Suojautujat
  • Erittäin etevän puheenvuoron tästä uhriutumisesta esitti blogissaan Sampo Terho.

    Mutta palatkaamme mielipidekyselyihin. Helsingin Sanomien tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, "pitäisikö Suomeen ottaa lisää maahanmuuttajia". Kuten edellisessä kirjoituksessa totesin, tutkimuksen informaationtuottamispotentiaali oli kysymyksenasettelusta johtuen vähäinen. Ei ole olemassa yhtä ja yhtenäistä "maahanmuuttoa". Tämän vuoksi ei ole olemassa myöskään yhtä ja yhtenäistä mielipidettä maahanmuutosta.

    Tuskin Helsingin Sanomien tutkimuksella pyrittiinkään tuottamaan tietoa ihmisten mielipiteistä. Pikemminkin sillä yritettiin kalastella oikeaa vastausta propaganda-aseeksi liberaalin maahanmuuttopolitiikan puolesta.

    Vastaajat tietysti haistoivat kyselyn tarkoitusperät ja valitsivat kahdesta älyttömästä vastausvaihtoehdosta vähemmän haitallisen. Tästä verisesti loukkaantuneena toimittajakunta sitten valutti viikon ajan vihantihkuista raivo-oksennusta Suomen kansan niskaan. Maastamme on tulossa umpioitunut Pohjois-Korea! Muukalaisvihan hyökyaalto pyyhkii maatamme!

    Tämän hirvittävän ja tajunnat sumentavan muukalaisvihan taustalla eivät tietenkään ole ihmisten huonot kokemukset tai heidän loukattu oikeustajunsa vaan irrationaalinen toiseudenpelko, jota Hommaforum, Perussuomalaiset ja Jussi Halla-aho ovat populistisessa vihankylvössään hyödyntäneet.

    Valikoima tutkimusta puivista pääkirjoituksista ja kolumneista:

  • Helsingin Sanomat 15.3.: Lähes 60 prosenttia ei ottaisi lisää maahanmuuttajia
  • Helsingin Sanomat 16.3.: Mitä me oikein pelkäämme?
  • Demari 16.3.: Maahanmuuttoasioissa tiedon puute lisää tuskaa
  • Kainuun Sanomat 16.3.: Lama jyrkensi kovia asenteita
  • Lapin Kansa 17.3.: Rasismi on raukkamaista
  • Helsingin Sanomat 17.3.: Otetaanpa taas (maahanmuuttajia)
  • Helsingin Sanomat 19.3.: Valtapuolueet vaarassa perussuomalaistua
  • Kaupunkiuutiset 19.3.: Valtakunta - Ottaako vai eikö ottaa?
  • Hufvudstadsbladet 19.3.: "Rasismen gror där debatten tystas ner"
  • Satakunnan Kansa 19.3.: Kirjoitus uppoavasta Suomesta
  • Helsingin Sanomat 19.3.: Stubb: Mamu-keskustelu on muuttunut vastenmieliseksi
  • Helsingin Sanomat 20.3.: Pikainen katsaus suvaitsevaisuuteen
  • Helsingin Sanomat 21.3.: Mono, sorkka, supi ja Suomi
  • Turun Sanomat 22.3.: Vapaamielisyys vaakalaudalla
  • Savon Sanomat 23.3.: Maahanmuuton kriittisyydestä
  • Porin Sanomat 24.3.: "En ole rasisti, mutta siedän vain valkoista naamaa"
  • Se, millainen rooli ns. yleisellä mielipiteellä pitäisi päätöksenteossa olla, on filosofinen kysymys ja arvovalinta. Varsinkin Vihreissä ja Vasemmistoliitossa, mutta vaihtelevassa määrin monissa muissakin poliittisissa liikkeissä, kansalaisten näkemyksille annetaan arvoa lähinnä silloin, kun ne ovat oikeita. Esimerkiksi sitä, että kansalaisten enemmistö tiettävästi vastustaa Suomen liittymistä Natoon, käytetään pääosin Nato-vastaisessa vihervasemmistossa selkänojana omaa agendaa ajettaessa.

    Jos enemmistön mielipide sen sijaan on väärä, kuten se esim. maahanmuuttoon tai pakkoruotsiin liittyvissä kysymyksissä yleensä on, sen päätöksentekoa ohjaava vaikutus katoaa ja siitä tulee toimenpiteiden kohde. Väärää mielipidettä pitää ylhäältä ohjaten muuttaa propagandalla ja painostuksella, kunnes se vastaa suvaitsevaisen eliitin mielipidettä.

    "Suvaitsevaisessa" diskurssissa vallitsee tietynlainen kaksoisajattelu "yleistä mielipidettä" koskien. Koska suvaitsevaisto on syvästi elitistinen ja saa käyttövoimansa kansallisesta itseinhosta, se helposti esittää jyrkästi yleistäviä ja leimaavia lausuntoja, jotka antavat ymmärtää, että "suvaitsevaiset" ovat ylhäinen vähemmistö ja "rasistit" alhainen enemmistö. Mitä muuta voidaan päätellä sellaisista vihanpurkauksista kuin vaikkapa Kansan Uutisten juttu Maa ja maan tapa 26.3.?

    Toisaalta suvaitsevaisto on nimellisesti sitoutunut myös "demokraattisuuteen". Se suorastaan elämöi "demokraattisuudellaan", uskollisena kansandemokraattisille henkisille edeltäjilleen. "Demokratia" liittyy ainakin jollakin tavalla "enemmistöön". Radikaaleimmat (kuten minä) jopa pitävät demokratiaa synonyyminä enemmistövallalle, sille, että enemmistön mielipiteen on oltava päätöksenteon ohjenuorana, oli tämä mielipide oikea tai väärä.

    2. Homma ry:n tutkimus

    Nähtiin enemmistön mielipide sitten päätöksentekijöitä velvoittavana tekijänä tai ei, on mielenkiintoista tietää, millainen se mielipide oikeasti on. Helsingin Sanomien tutkimus oli valitettavasti hukkaan heitettyä rahaa, eikä kertonut meille sitä eikä tätä kansalaisten mielipiteistä. Hommaforumin taustalla vaikuttava Homma ry teetti Taloustutkimuksella oman, huomattavasti yksilöidymmän ja tuloksiltaan informatiivisemman maahanmuuttoasennetutkimuksen.

    Kysely tehtiin 22.-24.3.2010, ja siihen osallistui 905 henkilöä. Kohderyhmänä olivat 18-vuotta täyttäneet suomalaiset ahvenanmaalaisia lukuunottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on n. 3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

    Vastaajille esitettiin 14 maahanmuuttoon liittyvää kysymystä, joista 13 oli monivalintatehtäviä ja yksi ns. avoin kysymys. Vastaajien osalta tutkimuksessa käytettyjä parametrejä ovat sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, elämäntilanne (perheolosuhteet), talouden koko, kotona olevien lasten iät, talouden bruttotulot, äänestyskäyttäytyminen sekä asuinkunta ja -lääni.

    Lisätietoja tutkimuksesta antavat tarvittaessa:

  • Matias Turkkila (matias@hommaforum.org) Homma ry:n puolesta
  • Juho Rahkonen (p. 050-3759008) Taloustutkimus Oy:n puolesta
  • Hahmottamista helpottavaa grafiikkaa tarjotaan Hommaforumilla.

    Seuraavassa on annettu tutkimuksessa esitetyt kysymykset sekä niiden yhteydessä keskeiset (muttei tyhjentävät) tiedot vastauksista.


    Mitä mieltä olette yleisesti ottaen Suomen maahanmuuttopolitiikasta?

    Tämä on kalibrointikysymys, joka jotakuinkin vastaa Helsingin Sanomien tutkimuksen ainoaa kysymystä. Myös Homman tutkimuksen tulokset ovat samankaltaiset.

    Kaikista vastaajista 59% pitää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa joko hieman (39%) tai aivan (20%) liian löyhänä. Sopivana sitä pitää 27% vastanneista. Yhteensä 14% pitää politiikkaa joko hieman (11%) tai aivan (3%) liian tiukkana.

    Pidän huomionarvoisena niiden vastaajien mitätöntä osuutta, joiden mielestä harjoitettu politiikka on missään määrin liian tiukkaa. On huomattava, että puolueista ainakin Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP liputtavat yksiäänisesti nykyistä löyhemmän politiikan puolesta.

    Naisten ja miesten väliset erot ovat pieniä. Joko hieman tai aivan liian löyhänä nykyistä politiikkaa pitää miehistä 61% ja naisista 57%. Joko hieman tai aivan liian tiukkana nykypolitiikkaa pitää 17% naisista ja 12% miehistä.

    Asuinpaikka ei tunnu merkittävästi vaikuttavan kokonaiskuvaan. Helsinki/Vantaa/Espoo/Kauniainen-alueella asuvista vastaajista nykyistä politiikkaa pitää liian löyhänä 58% ja liian tiukkana 18%. Alle 50 000 asukkaan kaupungeissa ja kunnissa vastaavat luvut ovat 61% ja 12%, Turussa ja Tampereella 54% ja 16%.

    Alle 10 000 euroa vuodessa tienaavista nykyistä politiikkaa pitää liian löyhänä 50% ja liian tiukkana 17%. Tuloluokassa 40 001 - 50 000 vastaavat luvut ovat 63% ja 10%, yli 70 000 tienaavilla 51% ja 15%. Kriittisyys ei näin ollen näyttäydy mitenkään erityisesti työttömien tai muuten huonosti toimeentulevien juttuna.

    Puoluekannoittain perussuomalaiset vastaajat ovat maahanmuuttokriittisyydessään omaa luokkaansa, samoin vihreät ja ruotsalaiset kritiikittömyydessään. Perussuomalaisia äänestävistä vastaajista nykyistä politiikkaa piti joko hieman tai aivan liian löyhänä peräti 97%, liian tiukkana ainoastaan 1%. Vihreillä vastaavat luvut ovat 27% ja 39%, ruotsalaisilla 38% ja 39%. Sekä vihreät ja ruotsalaiset vaikuttavat pahasti jakautuneilta.

    Kokoomuksen äänestäjistä nykyistä linjaa pitää liian löyhänä 61% ja liian tiukkana 11%. Keskustalaisilla vastaavat luvut ovat 59% ja 7%, sosiaalidemokraateilla 56% ja 11%, vasemmistoliittolaisilla 44% ja 26% sekä kristillisdemokraateilla 60% ja 20%.

    Vasemmistoliittoa, RKP:tä ja Vihreitä lukuunottamatta kaikkien puolueiden äänestäjistä absoluuttinen enemmistö haluaa nykyistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.


    Kiintiöpakolaisena maahan tuleminen

    a) Pitäisi olla nykyistä vaikeampaa
    b) Nykykäytäntöön ei tarvita muutoksia
    c) Pitäisi olla nykyistä helpompaa

    Kaikista vastaajista 44% vastaa a) ja 10% c). Nykymenoon on tyytyväisiä 46%. Sukupuolten tai ikäryhmien välillä ei ole suuria eroja. On tosin huomattava, että tiukennusta vaativien osuus on ylivoimaisesti pienin (31%) yli 65-vuotiaiden keskuudessä.

    Puoluekannoittain tarkasteltuna tiukimmin kiintiöpakolaisjärjestelmään suhtautuvat perussuomalaiset (84%), kristillisdemokraatit (45%), kokoomuslaiset (40%), keskustalaiset (40%) ja demarit (38%). Vähiten tiukennusta vaativia on vihreissä (22%), ruotsalaisissa (24%) ja vasemmistoliittolaisissa (30%). Helpotusta nykykäytäntöön halutaan kiihkeimmin vihreissä (22%), vasureissa (21%) sekä RKP:ssä (19%).

    Kaikkien puoleiden äänestäjissä on enemmän tiukennusta vaativia kuin helpotusta vaativia. Ainoan poikkeuksen muodostavat vihreät, joissa kumpiakin on yhtä paljon.


    Turvapaikanhakijana tuleminen Suomeen

    a) Pitäisi olla nykyistä vaikeampaa
    b) Nykykäytäntöön ei tarvita muutoksia
    c) Pitäisi olla nykyistä helpompaa

    Kaikista vastaajista 46% vaikeuttaisi turvapaikanhakijoiden tuloa Suomeen. 42% on tyytyväinen nykytilanteeseen. Vain 11% helpottaisi turvapaikanhakijoiden tuloa.

    Vaihtoehto b):n kohdalla miesten (41%) ja naisten (43%) välillä ei ole sanottavaa eroa, mutta vaihtoehto a):n valitsi miehistä 51% ja naisista 42%, vaihtoehto c):n miehistä 8% ja naisista 15%. Myös turvapaikanhakijoiden kohdalla sallivin ikäryhmä ovat yli 65-vuotiaat.

    Tiukinta linjaa edustavat jälleen perussuomalaiset vastaajat, joista a):n valitsee 81% ja c):n 1%. Liberaaleimpia ovat ruotsalaiset (19% ja 14%) ja vihreät (23% ja 31%). Hieman yllättäen vasemmistoliittolaiset (37% ja 19%) ovat jopa nuivempia kuin demarit (36% ja 14%). Kokoomuslaisista tiukennusta haluaa 52% ja helpotusta 8%, kepulaisista 49% ja 5% ja kristillisdemokraateista 57% ja 2%.

    RKP:tä ja Vihreitä lukuunottamatta kaikkien puolueiden äänestäjissä oli enemmän niitä, jotka vaativat tiukempaa politiikkaa, kuin niitä, jotka vaativat helpotusta nykykäytäntöön.


    Turvapaikan saaneiden perheenjäsenten tuleminen Suomeen

    a) Pitäisi olla nykyistä vaikeampaa
    b) Nykykäytäntöön ei tarvita muutoksia
    c) Pitäisi olla nykyistä helpompaa

    Kaikista vastaajista 46% vaikeuttaisi perheenjäsenten tuloa, 19% helpottaisi sitä, ja 36% ei näe tarvetta muutoksille. Miehiä on jälleen hieman enemmän tiukentajissa, naisia taas helpottajissa. Eniten helpotusta haluavat yli 65-vuotiaat.

    Eniten tiukennusta vaativia on Perussuomalaisten (78%), Kokoomuksen (51%) sekä Kristillisdemokraattien (50%) äänestäjissä. Innokkaimmin vaativat helpotusta nykykäytäntöön RKP:n (43%), Vihreiden (36%) ja Vasemmistoliiton (30%) äänestäjät. Muiden puolueiden äänestäjissä helpotusta vaativia on korkeintaan 20%.


    Työpaikan perässä muuttaminen Suomeen (työperäinen maahanmuutto)

    a) Pitäisi olla nykyistä vaikeampaa
    b) Nykykäytäntöön ei tarvita muutoksia
    c) Pitäisi olla nykyistä helpompaa

    Tämä onkin erityisen mielenkiintoinen kohta. Helsingin Sanomien onnetonta kyselyähän tulkittiin lähinnä siten, että työvoimapulasta kärsivät suomalaiset eivät ymmärrä omaa parastaan vaan vastustavat ulkomaalaisten huippuosaajien maahanmuuttoa.

    Kaikista vastaajista yhteensä 88% oli joko tyytyväisiä nykykäytäntöön (49%) tai kannatti käytäntöjen helpottamista (39%). Vain 13% vaikeuttaisi työn perässä muuttamista.

    Eniten (18%) vastustusta oli työntekijöiden ja alempien toimihenkilöiden joukossa, vähiten (7%) asiantuntijoiden ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Tulos on helppo ymmärtää, koska ulkomaalainen halpatyövoima, etenkin rakennusalalla, kilpailee juuri työväestön kanssa.

    Kielteisimmin työperäiseen maahanmuuttoon suhtautuvat Vasemmistoliiton (19%) ja Perussuomalaisten (18%) äänestäjät. 62% Vihreiden ja 52% RKP:n äänestäjistä helpottaisi työperäistä maahanmuuttoa.


    Suomessa on liian hyvät sosiaalietuudet turvapaikanhakijoille ja pakolaisille

    a) Täysin samaa mieltä
    b) Jokseenkin samaa mieltä
    c) Ei samaa eikä eri mieltä
    d) Jokseenkin eri mieltä
    e) Täysin eri mieltä.

    Kaikista vastanneista 77% on jokseenkin (33%) tai täysin (44%) samaa mieltä. Jokseenkin tai täysin eri mieltä on 8% vastanneista.

    Huomattavimmat erot löytyvät eri puolueiden kannattajista. Eniten täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevia on Perussuomalaisten (100%), Kepun (87%), Kokoomuksen (80%), Demarien (77%) ja Kristillidemokraattien (75%) äänestäjissä, vähiten RKP:n (43%), Vihreiden (49%) ja Vasemmistoliiton (61%) äänestäjissä. Eniten täysin tai jokseenkin eri mieltä olevia on vihreissä vastaajissa: 30%.


    Rikoksista tuomitut ulkomaalaiset pitäisi voida karkottaa Suomesta nykyistä helpommin

    a) Täysin samaa mieltä
    b) Jokseenkin samaa mieltä
    c) Ei samaa eikä eri mieltä
    d) Jokseenkin eri mieltä
    e) Täysin eri mieltä.

    Kaikista vastaajista peräti 91% on jokseenkin (25%) tai täysin (66%) samaa mieltä. Jokseenkin tai täysin eri mieltä on 4% vastanneista. Perussuomalaista samaa mieltä on 100%, keskustalaisista 97%, kokoomuslaisista 96%, kristillisdemokraateista 95% ja demareista 91%. Kielteisimmin rikollisten karkottamiseen suhtautuvat Vasemmistoliiton äänestäjät, joista 72% on samaa mieltä ja 18% eri mieltä. Ruotsalaisilla vastaavat osuudet ovat 81% ja 14%, vihreillä 80% ja 18%.

    Vasemmistoliittoa lukuunottamatta kaikkien puolueiden kannattajista vähintään 80% on sitä mieltä, että tuomitut rikolliset pitäisi voida karkottaa Suomesta nykyistä helpommin. Kuinka monen puoluejohtajan tai toimittajan olette kuulleet esittävän tällaista "äärimielipidettä"?


    Maahanmuuttajat pitäisi valikoida niin, että heistä olisi mahdollisimman paljon hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle

    a) Täysin samaa mieltä
    b) Jokseenkin samaa mieltä
    c) Ei samaa eikä eri mieltä
    d) Jokseenkin eri mieltä
    e) Täysin eri mieltä.

    Kaikista vastaajista 56% on jokseenkin (32%) tai täysin (24%) samaa mieltä. Yhteensä 20% on jokseenkin (15%) tai täysin (5%) eri mieltä. Perussuomalaisista samaa mieltä on 83%, kokoomuslaisista ja demareista 60% sekä kepulaisista 56%. Vähiten samaa mieltä olevia on Vihreiden (33%), Vasemmistoliiton (37%), RKP:n (43%) ja Kristillisdemokraattien (45%) äänestäjissä.


    En vastusta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sijaintia kotini lähistöllä

    a) Täysin samaa mieltä
    b) Jokseenkin samaa mieltä
    c) Ei samaa eikä eri mieltä
    d) Jokseenkin eri mieltä
    e) Täysin eri mieltä.

    Kysymys/vastaus on hiukan koukeroisesti muotoiltu, mikä on saattanut vaikuttaa tulokseen. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä on yhteensä 51% kaikista vastaajista, täysin tai jokseenkin eri mieltä 28%. 22% ei osaa sanoa kantaansa. Eri mieltä olevia eli lähelle sijoitettavaa vastaanottokeskusta vastustavia on yli keskiarvon Perussuomalaisten (64%), Kokoomuksen (31%) sekä Kristillisdemokraattien (30%) äänestäjissä.

    Vähiten vastustusta vastaanottokeskukset herättävät Vihreiden (10%), SDP:n (18%) ja RKP:n (20%) äänestäjissä.


    Laittaisin mielelläni oman lapseni päiväkotiin tai alakouluun, jossa yli kolmannes lapsista on pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden lapsia

    a) Täysin samaa mieltä
    b) Jokseenkin samaa mieltä
    c) Ei samaa eikä eri mieltä
    d) Jokseenkin eri mieltä
    e) Täysin eri mieltä.

    Kaikista vastaajista 39% on jokseenkin (26%) tai täysin (13%) samaa mieltä. Jokseenkin tai täysin eri mieltä on 34%.

    On kiintoisaa, että vähiten eri mieltä olevia on 50-64-vuotiaiden (28%) ja yli 64-vuotiaiden (23%) keskuudessa, sillä näihin ikäluokkiin kuuluvilla henkilöillä on harvemmin relevantissa iässä olevia lapsia. 18-34-vuotiaista vastaajista 42% ei laittaisi lapsiaan mielellään tällaiseen päiväkotiin tai alakouluun, 35-39-vuotiaissa nuivien osuus nousee 44 prosenttiin.

    Erityisen kiintoisaa on, että lapsiperheessä elävistä, ts. vanhemmista, samaa mieltä olevia on vain 34% ja eri mieltä olevia 44%. Henkilöistä, joiden taloudessa elää pelkkiä aikuisia, samaa mieltä olevia on 42% ja eri mieltä olevia vain 30%.

    Lapsensa panisivat siis innokkaimmin monikulttuuriseen päiväkotiin tai alakouluun ne, joilla lapsia ei ole.

    Kuvaavaa on myös se, että Helsingissä, missä monikulttuurisia päiväkoteja ja alakouluja on kaikkein eniten, niihin myönteisesti suhtautuvia on alle keskiarvon (35%) ja kielteisesti suhtautuvia yli keskiarvon (39%). Vastaavasti alle 50 000 asukkaan kunnissa asuvista monikulttuuriseen päiväkotiin tai alakouluun laittaisi lapsensa mielellään 39%, kun kielteisesti suhtautuvia on vain 32%. Kaikkein myönteisimpiä ollaan Oulun (43%) ja Lapin (46%) lääneissä.

    Puoluekannoittain tarkasteltuna eniten täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevia on Vihreiden (64%), Vasemmistoliiton (56%) ja RKP:n (47%) äänestäjissä. Vähiten samaa mieltä olevia on Perussuomalaisten (18%), Kristillisdemokraattien (30%), Kokoomuksen (33%) ja Keskustan (36%) äänestäjien keskuudessa.


    Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten pitäisi sopeutua nykyistä paremmin suomalaisten tapoihin

    a) Täysin samaa mieltä
    b) Jokseenkin samaa mieltä
    c) Ei samaa eikä eri mieltä
    d) Jokseenkin eri mieltä
    e) Täysin eri mieltä.

    Jokseenkin tai täysin samaa mieltä on kaikista vastaajista 86%. Eri mieltä on yhteensä 4%. Sukupuolten välillä ei ole eroja. Eniten "täysin samaa mieltä" olevia (52%) on Helsingissä, eniten samaa mieltä olevia yhteensä (90%) "muulla pääkaupunkiseudulla".

    Samaa mieltä olevia on kristillisdemokraateista 100%, perussuomalaisista 98%, demareista 89%, kokoomuslaisista ja kepulaisista 87%, ruotsalaisista 81%, vasemmistoliittolaisista 75% ja vihreistä 67%. Eniten eri mieltä olevia on Vasemmistoliiton (15%) ja Vihreiden (9%) äänestäjistä. Vihreiden äänestäjistä peräti 25% ei ota asiaan mitään kantaa, muissa puolueissa tietämättömien osuus on korkeintaan 10% luokkaa.

    On huomionarvoista, että vaikka (sinänsä pölhöpopulistinen) toteamus "maassa maan tavalla" on vain yhden syvästi paheksutun puolueen syvästi paheksuttu slogan, kaikkien puolueiden äänestäjistä selkeä, jopa huikea, enemmistö on samoilla linjoilla.


    Pitäisikö mielestänne joidenkin ryhmien maahantulon edellytyksiä tiukentaa?

    Kyllä.
    Ei.
    Ei osaa sanoa.

    Valmiita vastausvaihtoehtoja ei ole annettu, jotta informanttia ei johdateltaisi mihinkään suuntaan. Tämä on kenties koko kyselyn mielenkiintoisin kohta, koska - kuten edellisessä kirjoituksessa totesin - maahanmuutto ei ole mikään monoliitti, eivätkä ihmiset siihen sellaisena suhtaudu. He suhtautuvat kielteisesti nimenomaan kielteisiksi kokemiinsa osiin maahanmuutosta, eivät maahanmuuttoon kokonaisuutena.

    Kaikista vastanneista 76% vastasi "kyllä", 24% "ei".


    Mitkä ovat sellaisia ryhmiä, joiden maahantulon edellytyksiä tulisi tiukentaa? Ryhmillä voidaan tarkoittaa tässä kansallisuutta, kotimaata, uskontoa, koulutusta, ammattia tms.

    Yhden tai useampia ryhmiä nimesi 687 vastaajaa. Kenellekään ei tulle yllätyksenä, mitkä ryhmät putsaavat tässä sarjassa palkintopöydän. Maahantulon edellytyksiä haluttaisiin tiukentaa ennen kaikkea seuraavien kategorioiden osalta:

    1) "Paremman elintason perässä tulevat, ei-työperäiset muuttajat", 37%. Siis ne, joita kutsutaan elintasopakolaisiksi, turvapaikkaturisteiksi jne.

    2) "Rikolliset", 24%.

    3) "Islaminuskoiset/muslimit", 23%.

    4) "Somalit", 20%.

    5) "Romanit/mustalaiset", 10%.

    Kaikkien ulkomaalaisten maahantulon edellytyksiä tiukentaisi 4% vastanneista. Luku on huomattavan pieni, kun otetaan huomioon, että Helsingin Sanomien tutkimuksen mukaan 60% suomalaisista vastustaisi kaikkea maahanmuuttoa.

    Naiset suhtautuivat erityisen nuivasti elintasopakolaisiin (40% vs. miesten 36%) ja rikollisiin (29% vs. miesten 20%), miehet taas somaleihin (25% vs. naisten 14%). Ammatin tai aseman mukaan tarkasteluna nurjimmin elintasopakolaisiin suhtautuvat ylemmät toimihenkilöt (56%), yrittäjät (40%) ja eläkeläiset (39%), myönteisimmin taas työntekijät ja alemmat toimihenkilöt (33%) sekä opiskelijat ja työttömät (28%).

    Mielenkiintoista sekin.

    Pääkaupunkiseudun neljässä kunnassa asuvien keskuudessa elintasopakolaiset keräsivät peräti 44% ja somalit 25% "kannatuksen". Suvaitsevaisimmin elintasopakolaisiin suhtauduttiin Itä-Suomen (31%) ja Lapin (32%) lääneissä, somaleihin taas Oulun (9%) ja Lapin (18%) lääneissä.


    Kuinka paljon puolueiden ja vaaliehdokkaiden linjaukset maahanmuuttopolitiikasta vaikuttavat siihen, ketä ehdokasta äänestätte eduskuntavaaleissa?

    a) Vaikuttavat ratkaisevasti.
    b) Vaikuttavat paljon.
    c) Vaikuttavat vähän.
    d) Eivät vaikuta lainkaan.

    Vastausten perusteella kaikkien puolueiden on syytä ottaa maahanmuuttoteema seuraavissa vaaleissa vakavasti. Perussuomalaisten kannattajista 85% pitää maahanmuuttoa tärkeänä tai ratkaisevan tärkeänä vaaliteemana. Muiden puolueiden äänestäjien joukossa vastaavat osuudet ovat: Kristillisdemokraatit 50%, Vasemmistoliitto 49%, Vihreät 37%, Kokoomus 35%, Sosiaalidemokraatit 32%, Keskusta ja RKP 29%.

    Nukkuvat, liikkuvat ja akateemiset

    Erityisinä ryhminä, joita en ole tähän asti käsitellyt, nousevat esiin a) yliopistokoulutetut ja b) ne, jotka eivät äänestä tai eivät vielä tiedä, mitä puoluetta äänestävät, ts. "nukkuvat" ja "liikkuvat":

    a) Yliopistokoulutetut ovat lähes kaikilla indikaattoreilla merkittävästi "suvaitsevaisempia" kuin muut.

    b) Äänestyskäyttäytymiseltään epämääräiset vastaajat ovat lähes yhtä merkittävästi "suvaitsemattomampia" kuin muut.

    Kun kaikista vastaajista 59% pitää Suomen nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa liian löyhänä ja 14% liian tiukkana, yliopistokoulutetuilla vastaavat osuudet ovat 45% ja 22%. "Nukkuvien" ja "liikkuvien" luvut ovat 79% ja 7%.

    Kun kaikista vastaajista 44% vaikeuttaisi kiintiöpakolaisten maahantuloa ja 10% helpottaisi sitä, yliopistokoulutetuilla vastaavat osuudet ovat 29% ja 15%, "nukkuvilla" ja "liikkuvilla" 68% ja 8%.

    Kun kaikista vastaajista 46% vaikeuttaisi turvapaikanhakijoiden maahantuloa ja 11% helpottaisi sitä, yliopistokoulutetuilla vastaavat osuudet ovat 36% ja 15%, "nukkuvilla" ja "liikkuvilla" 62% ja 8%.

    Kun kaikista vastaajista 46% vaikeuttaisi perheenyhdistämistä ja 19% helpottaisi sitä, yliopistokoulutetuilla vastaavat osuudet ovat 38% ja 23%, "nukkuvilla" ja "liikkuvilla" 58% ja 10%.

    Kun kaikista vastaajista 39% helpottaisi työperäistä maahanmuuttoa ja 13% vaikeuttaisi sitä, yliopistokoulutetuilla vastaavat osuudet ovat 50% ja 5%, "nukkuvilla" ja "liikkuvilla" 23% ja 26%.

    Kun kaikista vastaajista 77% pitää humanitaaristen tulijoiden sosiaalitukia liian hyvinä 8%:n ollessa eri mieltä, yliopistokoulutetuilla vastaavat osuudet ovat 65% ja 14%, "nukkuvilla" ja "liikkuvilla" 89% ja 3%.

    Kun kaikista vastaajista 91% helpottaisi tuomittujen rikollisten karkottamista ja 4% vastustaa sitä, yliopistokoulutetuilla vastaavat osuudet ovat 86% ja 7%, "nukkuvilla" ja "liikkuvilla" 92% ja 2%.

    Kun kaikista vastaajista 56% valikoisi maahanmuuttajat ja 20% ei, yliopistokoulutetuilla vastaavat osuudet ovat 47% ja 25%, "nukkuvilla" ja "liikkuvilla" 64% ja 12%.

    Kun kaikista vastaajista 51% hyväksyisi vastaanottokeskuksen naapuriinsa ja 28% ei hyväksyisi, yliopistokoulutetuilla vastaavat osuudet ovat 65% ja 16%, "nukkuvilla" ja "liikkuvilla" 40% ja 36%.

    Kun kaikista vastaajista 39% laittaisi lapsensa mielellään monikulttuuriseen päiväkotiin ja 34% ei laittaisi, yliopistokoulutetuilla vastaavat osuudet ovat 43% ja 30%, "nukkuvilla" ja "liikkuvilla" 31% ja 40%.

    Kun kaikista vastaajista 86% haluaisi humanitaaristen tulokkaiden sopeutuvan nykyistä paremmin suomalaisiin tapoihin ja 4% ei haluaisi, yliopistokoulutetuilla vastaavat osuudet ovat 81% ja 8%, "nukkuvilla" ja "liikkuvilla" 88% ja 2%.

    "Nukkuvien" ja "liikkuvien" nuivat asenteet merkitsevät ainakin sitä, että näiden ryhmien jääminen kotiin vaalipäivänä, ts. alhainen äänestysprosentti, on monikultturismiin itsensä hirttäneiden puolueiden etu ja siten tosiasiallinen tavoite. Jos "nukkuvat" saadaan uurnille, leijonanosa heidän äänistään menee Perussuomalaisille ja mahdollisesti muille ei-monikultturistisiksi profiloituneille puolueille.

    Akateemisen väestön "suvaitsevaisuus" ei yliopistomaailman historiallisesti vahvan punavärityksen vuoksi ole itsessään yllätys, mutta se selittää monia muita asioita. Poliittisella eliitillä ja toimittajilla on tavallisesti yliopistotausta, minkä vuoksi yleisesti ottaen marginaaliset virtaukset ovat näissä ammattikunnissa vallitsevia. Koska poliitikot ja toimittajat seurustelevat vain muiden samankaltaisten kanssa, heillä ei aidosti ole aavistustakaan siitä, että heidän mielipiteensä eivät nauti väestön jakamatonta suosiota.

    Yhteenvetoa

    Suomalaiset eivät vastusta maahanmuuttoa. Vain 13% suomalaisista vaikeuttaisi työperäistä maahanmuuttoa. Vastanneista vain 4% tiukentaisi maahantulon edellytyksiä kaikkien ulkomaalaisten osalta.

    Suomalaisista vain 10% haluaa kasvattaa kiintiöpakolaisten määrää. 46% pitää nykytasoa sopivana, mutta lähes yhtä moni, 44%, haluaa kiristää käytäntöä.

    Suomalaisista vain 11% haluaa nykyistä enemmän turvapaikanhakijoita. Lähes puolet, 46%, tiukentaisi käytäntöä. Lähes yhtä moni, 42%, pitää nykytilaa tyydyttävänä.

    Suomalaisista vain 19% helpottaisi humanitaaristen tulijoiden perheenyhdistämistä. Lähes puolet, 46%, tiukentaisi käytäntöä. Selvästi harvempi, 36%, on tyytyväinen nykytilanteeseen.

    Huikea enemmistö, 77%, suomalaisista pitää humanitaaristen maahanmuuttajien sosiaalitukia liian hyvinä. Vain 8% on eri mieltä.

    Huikea enemmistö, 91%, suomalaisista haluaa, että ulkomaalaiset rikolliset voidaan karkottaa nykyistä helpommin. Vain 4% on eri mieltä.

    Enemmistö, 56%, suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen pitäisi valikoida maahanmuuttajat omaa hyötyään ajatellen. Vain 20% on eri mieltä.

    Lapsensa laittaisi mielellään monikulttuuriseen päiväkotiin 39% vastanneista, vähemmän mielellään 34%. Sen sijaan niistä, joiden taloudessa oikeasti on lapsia, lapsensa laittaisi mielellään tällaiseen päiväkotiin vain 34% ja vähemmän mielellään 44%.

    Suomalaisten huikea enemmistö, 86%, on sitä mieltä, että maahanmuuttajien pitäisi sopeutua nykyistä paremmin suomalaisten tapoihin. Vain 4% on eri mieltä. Suomalaiset kansana ovat siis eri mieltä kuin lähes kaikki toimittajat, joiden mielestä suomalaisten pitää sopeutua tulijoiden tapoihin.

    Poliittisia johtopäätöksiä

    Kaikista puolueista Perussuomalaisilla on maahanmuuttokysymysten osalta yhtenäisin, jopa yksimielinen, äänestäjäkunta. Lisäksi valtava enemmistö, 85%, Perussuomalaisten äänestäjistä pitää maahanmuuttokysymyksiä tärkeinä tai ratkaisevan tärkeinä seuraavissa vaaleissa. Eräiden hellimä ajatus siitä, että maahanmuuttokriittisyys olisi perifeerinen osa perussuomalaisuutta, on siis väärä.

    Kaikki muut puolueet ovat jakautuneita. Erityisen mielenkiintoisina tapauksina pidän Vasemmistoliittoa ja Kokoomusta. Ensinmainitussa on käynnissä jatkuva konflikti osapuolinaan yhtäältä Paavo Arhinmäen anarko-kommunistinen hippijohto, joka ei halveksi mitään yhtä paljon kuin amisduunaria ja tämän murheita, ja toisaalta se amisduunari, joka on joskus tehnyt oikeita töitäkin ja joka toistaiseksi on kokenut historialliseksi velvoitteekseen äänestää vasemmistoa. On odotettavissa, että kaikenlaisten talonvaltaajien, kivenheittäjien ja töhrijöiden sympatiseeraaminen yhdistettynä maahanmuuttovouhotukseen aiheuttaa jatkossakin työväestön valumista Perussuomalaisten äänestäjiksi.

    Toisaalta osa salonkikommunisteista luultavasti siirtyy ajan mittaan Vihreisiin, siitä yksinkertaisesta syystä, että Vihreät on suurempi ja sen trendi on nouseva, eikä Suomeen voi pitkällä tähtäyksellä mahtua kahta täysiveristä hörhöpuoluetta.

    Kokoomuksessa on kenties räikein ristiriita maailmoja syleilevän johtoportaan ja varsin nuivan kannattajakunnan välillä. Useimmilla mittareilla kokoomuslaiset ovat heti perussuomalaisten jälkeen ja kristillisdemokraattien ohella kaikkein maahanmuuttokriittisimpiä. Kun Kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman esitti kriittisiä näkemyksiä kiintiöpakolaisjärjestelmästä ja monikulttuurisuudesta yleensä, puoluesihteeri Taru Tujunen ehätti vakuuttamaan, ettei Rydman puhu puolueen äänellä. Ulkoministeri Alexander Stubb nokitti julistamalla, ettei Rydmanin näkemyksillä ole "mitään tekemistä kokoomuksen maahanmuuttolinjan kanssa. Ei mitään." Stubb arveli, että Rydmanin ajatuksilla on ehkä "promillen verran" kannatusta Kokoomuksessa.

    Ristiriita puoluejohdon ja kentän välillä ei ole ollut Kokoomukselle samanlainen ongelma kuin vaikkapa Keskustalle ja varsinkin SDP:lle. Peruskonservatiiviselle kaupunkilaisporvarille ei nimittäin ole ollut tarjolla parempiakaan vaihtoehtoja. Kristillisdemokraatteja vaivaa hihhuli-imago, Kepua talikkoimago ja Perussuomalaisia juntti-imago. Puoluejohto on voinut punaviherkerrointa lisäämällä rauhassa vokotella uusia kannattajia Vihreiden sinertävämmästä siivestä vailla suurta pelkoa siitä, että vanhaa kannatusta vuotaisi merkittävässä määrin kilpailijoille.

    Jo HS:n gallup sai eräät puoluejohtajat, etenkin Jutta Urpilaisen, panikoimaan. Urpilaisen herännäisyydessä on hiukan hupaisaa se, että hän ensin hädissään kaappaa Perussuomalaisten käytössä olleen iskulauseen ja seuraavassa hengenvedossa syyttää Perussuomalaisia "rasismin kanssa flirttailusta". Lisäksi Urpilaisen "jyrähdys" osoittautuu täysin sisällöttömäksi:

    "Urpilaisen mukaan se tarkoittaa, että esimerkiksi tyttöjen ympärileikkaukset ja kunniamurhat eivät ole hyväksyttäviä, vaan on noudatettava suomalaisia lakeja."

    Onko kukaan ollut näistä asioista eri mieltä? Uskooko Urpilainen, että tyttöjen ympärileikkauksien tai kunniamurhien kaltaiset perifeeriset kauheudet ovat maahanmuuton keskeisiä ongelmia tai niitä kysymyksiä, jotka maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvia kansalaisia ensisijaisesti huolestuttavat? Nyt on kerrankin oltava tismalleen samaa mieltä kuin katteettoman omahyväisyyden inkarnaatio, Vesa Hack Helsingin Vihreistä.

    Perään poliittisesti korrekti lipaisu ankkalammikon suuntaan:

    "Maassa maan tavalla tarkoittaa myös sitä, että kun tänne tullaan, opiskellaan kieltä. Se voi olla ruotsin kieli, se voi olla suomen kieli, mutta opiskellaan kieli, jotta päästään osaksi yhteiskuntaa."

    Vihreille on annettava tunnustusta siitä, että yleinen mielipide saa heidät kipuamaan entistä korkeammalle norsunluutorniinsa. Puoluesihteeri Panu Laturi lataa:

    "Loukkaako maahanmuuttajien nykyinen kohtelu todella suomalaisten oikeudentajua? Itse en ainakaan tällaista tunnetta tunnista."

    Kuten Homma ry:n mielipidetutkimus osoittaa, kyllä loukkaa.

    "Seuraavissa vaaleissa sekä äänestäjien että median on syytä olla tarkkana. Median pitää seurata millaisia ehdokkaita puolueet ottavat listoilleen. Varsinkin niiden äänestäjien, jotka arvostavat humaania ja avarakatseista politiikkaa ei tule äänestää sellaista puoluetta joka on ottanut yhdenkin niin sanotun maahanmuuttokriitikon listalleen. [...] Vihreät ei hyväksy vihapuheita emmekä ota ehdokkaiksi rasisteja tai minkään sortin maahanmuuttokriitikkoja. Haluamme sanoa tämän myös ääneen. Haastan muut puolueet tekemään saman."

    Vihreiden omalta kohdalta tilanne on siis äänestäjän kannalta selvä kuin pläkki. Puolueessa ei tulla sallimaan minkäänlaista kriittistä ajattelua maahanmuuttokysymysten suhteen, piste. Outoa sen sijaan on, että omien rivien puhdasoppisuuden vaaliminen ei Vihreille riitä. Vihreät antavat määräyksiä myös muille puolueille.

    Juuri tämän asenteen vuoksi pyytäisin ottamaan vakavasti sen uhan, jonka Vihreät muodostavat demokratialle. Demokratia ei ole vain sitä, että ihmiset saavat äänestää. Demokratia on sitä, että ihmiset saavat äänestää mieleistään vaihtoehtoa. Jos haluat, että sinulla on myös tulevissa vaaleissa vaihtoehtoja, joista valita, älä äänestä valtaan Laturin kaltaisia ihmisiä.

    Lopuksi haluan huomauttaa, että tutkimuksen esiin tuoma suomalaisten enemmistön mielipide vastaa sekä pääpiirteissään että yksityiskohdissaan sitä linjaa, jota minä ja muut maahanmuuttokriittiset olemme vuosien ajan johdonmukaisesti edustaneet. Ne näkemykset, jotka mediassa on leimattu rasismiksi, fasismiksi, ulkomaalaisvihaksi ja pienen vähemmistön mielenhäiriöksi, ovat valtavirtaa. Me olemme enemmistö.

    Jo HS:n tutkimus muutti ääntä Urpilaisen ja Kataisen kellossa. Tulevina päivinä, viikkoina ja kuukausina on kuultavissa lisää kääntyvien takkien kahinaa.



    Takaisin