Tieteenfilosofia tuntee käsitteen "naturalistinen virhepäätelmä". Sillä tarkoitetaan perusteluketjua, jossa vallitsevasta asiaintilasta johdetaan se, miten asioiden pitäisi olla. Esimerkiksi neekeriorjuus oikeutettiin (muiden perusteiden ohella) aikanaan sillä, että jos mustat kerran ovat orjia, niin varmasti on tarkoituskin olla.
Vähemmistövaltuutettu Puumalainen ja hänen edustamansa suvaitsevaisuusjuntta syyllistyy Tatu Vanhasen tapauksessa naturalistisen virhepäätelmän vielä kieroutuneempaan käänteisversioon. Puumalainen uskoo, että siitä, miten asioiden hänen mielestään pitäisi olla, seuraa, että asiat todella ovat sillä tavalla. Koska olisi ikävää ja epäkorrektia, jos mustat olisivat vähemmän älykkäitä kuin valkoiset, mustat eivät varmaankaan voi olla vähemmän älykkäitä.
Aivot ovat fyysinen elin. Älykkyys on siis luonnonilmiö. Luonnonilmiöt ovat niin kuin ne ovat riippumatta siitä, mitä mieltä niistä ollaan. Luonto ei ota vastaan käskyjä vähemmistövaltuutettu Puumalaiselta. Tätä Puumalainen ei voimansa tunnossa kykene ymmärtämään.
On erittäin karua, jos tiedemies ei saa kertoa tutkimustensa tuloksia julkisuuteen, olivat ne oikeita tai vääriä. On kahdenlaisia yhteiskuntia. Toisissa tieteellisten teorioiden validiuden arvioi tiedeyhteisö. Toisissa taas saman tehtävän hoitaa tuomioistuin. Se, että Puumalainen ja kumppanit turvautuvat tuomioistuimeen eivätkä tiedeyhteisöön, kertoo minulle, että he itsekin tietävät oman näkemyksensä perustuvan tosiasioista piittaamattomaan sokeaan uskoon.
Minä en tiedä, ovatko mustat keskimäärin tyhmempiä kuin valkoiset, mutta tiedän jotain siitä, miten tieto ja tietämys maailmassa lisääntyvät. Joku esittää hypoteesin, ja asiantuntevat tahot pyrkivät kumoamaan sen tosiasioilla, ts. verifioitavilla tutkimustuloksilla, ei julistuksilla tai subjektiivisilla mielipiteillä. Ellei hypoteesiä voida tieteelliset kriteerit täyttävillä keinoilla kumota, se on toistaiseksi voimassa. Jos siis Vanhasen näkemykset (jotka eivät ole vain hänen omiaan) halutaan kumota, on esitettävä vastakkaista näkemystä tukevia tosiasioita tai osoitettava, mikä Vanhasen metodologiassa on pielessä. Tutkimuksessa on kritisoitava prosessia, ei väärää tulosta.
Vielä karumpaa kuin yksittäisten poliitikkojen, valtuutettujen tai lehtimiesten fanatismi on se, että rasistileirin ulkopuolelta kukaan ei nouse puolustamaan Vanhasen oikeutta esittää mielipiteitään. En tahdo uskoa, että suvaitsevaiseksi itseään kutsuvien ihmisten joukossa ei olisi lainkaan selkärankaisia olentoja, jotka ymmärtävät, millaiset periaatteet ovat vaakalaudalla. Noitavainoon osallistuminen tai siitä vaikeneminen omaa nahkaa suojellen on häpeä suomalaiselle tiedeyhteisölle.
Mahdollisuus tukkia väkivalloin niiden suut, jotka puhuvat epämiellyttäviä, on kulloisellekin eliitille houkutteleva. On kuitenkin turha kuvitella, että kukaan on turvassa vähemmistövaltuutettu Puumalaisen ajaman totalitarismin hirviöltä, jos se päästetään irti. Jos hyväksytään periaate, että vääristä mielipiteistä joutuu raastupaan, pirukaan ei tiedä, millainen mielipide on tulilinjalla seuraavaksi.
Vähemmistövaltuutettu Puumalainen joukkoineen kokeilee kepillä jäätä. Jos he saavat tahtonsa läpi, vaatimukset käyvät entistä röyhkeämmiksi. Seuraavaksi tilille vaaditaan niitä, jotka katsovat kadulla maahanmuuttajaa väärällä ilmeellä. Länsimaista, vapaata ja suvaitsevaista yhteiskuntaa ei uhkaa psykometrinen tutkimus vaan "hyvällä asialla" toimivat fanaatikot.