30.3.2006

Älykkyyden mittaamisen suhteellinen mahdottomuus

<sarkasmi>Kuten kaikki tiedämme, älykkyyttä ei voi mitata. Koska sitä ei voi mitata, kaikki tutkimukset, jotka kertovat keskimääräisen afrikkalaisen älykkyyden olevan n. yhden standardipoikkeaman verran eurooppalaista jäljessä, ovat epävalideja ja rasistisia.</sarkasmi> Tahoista arvovaltaisin, YK:n pääsihteeri Kofi Annan, lausui huhtikuussa 2000 edelleen, että älykkyys "is one commodity equally distributed among the world's people". Sitä, miten tämä voidaan todeta, ellei älykkyyden määrää voida mitata, onkin sitten erillisen pohdinnan arvoinen asia.

Ilta-Sanomat raportoi 28.3. yleisesti ottaen pannassa olevan emeritusprofessori Richard Lynnin tutkimustuloksista otsikolla "Suomalaiset eivät menesty älyn mittelyissä". Hieman raflaavan otsikon oikeutus ei tosin käy aivan yksiselitteisesti ilmi Lynnin numeroista. Käytetyn asteikon "nolla-arvo", siis standardi, on 100. Maailman keskiarvo on 90. Suomalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 99, siis käytännössä asteikon standardi (ja puoli standardipoikkeamaa globaalin keskiarvon yläpuolella). Suomalaiset olivat Euroopan kansoista tsekkien kanssa jaetulla seitsemännellä sijalla. Älykkäimpiä, 107:n tuloksella, olivat saksalaiset ja hollantilaiset, tyhmimpiä (89) taas serbialaiset.

Media ja suvaitsevaisuusväki rakastaa tällaisia otsikoita, vaikkei niissä (esim. Ilta-Sanomien jutussa julkaistujen) tosiasioiden kannalta ole mitään järkeä. Yhtäältä "suvaitsevaisuuteen" kuuluu oleellisena ingredienttinä kansallinen itseinho, ja toisaalta tällaisten juttujen kuvitellaan masentavan minunkaltaisiani "suvaitsemattomia". Kuvittelu perustuu siihen illuusioon, että esim. minun "suvaitsemattomuuteni" punaisena lankana olisi käsitys suomalaisten rodullisesta ja älyllisestä ylivertaisuudesta. Se perustuu myös "suvaitsevaisten" maailmankuvaan, joka on tosiasiallisesti uskonnollinen eikä tieteellinen. "Suvaitsevaiset" hyväksyvät tieteen saavutukset vain, jos ne tukevat uskonnon (= monikultturismin) asettamaa aksioomaa. Yksi syy, joskaan tuskin tiedostettu, siihen, että "liberaali vasemmisto", feministit ja islamistit ymmärtävät toisiaan niin hyvin, lienee juuri yhteinen paradigma. Vaikka substanssipuolella ei ole mitään yhteistä, mainitut ryhmät jakavat vakaan uskon siihen, että jos oikein kovasti toivoo maapallon olevan litteä, niin se oikeasti voi muuttua litteäksi. Koska "suvaitsevainen" maailmankuva on uskonnollinen, "suvaitsevaiset" luonnollisesti kuvittelevat, että myös monikulttuurikriittisyys on uskonnollista.

Minun, kuten useimpien ei-kiljua-keittävien "suvaitsemattomien", maailmankuvani taas on tieteellinen. Minun maailmassani tutkimuksen validiuden ratkaisee tutkimuksen metodi ja toteutuksen skrupulösiteetti, ei tuloksen mieluisuus. Itse asiassa tieteelliseen maailmankuvaani kuuluu sekin, että ei ole mieluisia tuloksia. On vain hyvää ja huonoa tutkimusta, ja tutkimuksen laatu heijastuu tutkimustulosten uskottavuuteen. Jos voidaan metodologisesti kestävällä tavalla osoittaa, että suomalaiset ovat tyhmempiä kuin hollantilaiset, se kelpaa minulle. Se ei häiritse yöuniani millään tavalla. Minulla ei ole uskonnollista aksioomaa, joka a priori määrää suomalaiset tietynlaisiksi.

On hämmentävää, että "suvaitsevainen" samanaikaisesti sekä kieltää että myöntää niin älykkyystutkimuksen mahdollisuuden kuin sen tulokset ja implikaatiotkin. Jos suomalaiset 99:n pisteen keskimääräisellä älykkyydellään ja seitsemännellä sijallaan Euroopan kansojen joukossa "eivät menesty älyn mittelyissä", millaista arvolauseketta tämä implikoi kaikille niille Euroopan kansoille (mm. serbeille), jotka tulevat suomalaisten jäljessä? Jos on korrektia sanoa, että "suomalaiset eivät menesty älyn mittelyissä", onko yhtä korrektia sanoa samaa esim. italialaisista, portugalilaisista, espanjalaisista, kreikkalaisista ja romanialaisista, jotka pärjäsivät vielä huonommin? Vai onko niin, että älykkyystutkimus on pätevää vain siltä osin kuin se osoittaa suomalaiset muita tyhmemmiksi, ts. parhaan seitsikon osalta, mutta epäpätevää siitä alaspäin?

Kaikkein ihmeellisin asia liittyy siihen, minkä Ilta-Sanomat jätti kertomatta. Lynnin tutkimukset nimittäin ottavat kantaa älykkyyden jakautumiseen paitsi Euroopassa myös muualla maailmassa. Opettavainen ÄO-kartta löytyy täältä: http://www.vdare.com/rushton/060322_iq_pic.htm. Kiinalaiset ja japanilaiset ovat fiksuimpia, mikä melko hyvin korreloi myös ulkokiinalaisten ja japanilaisten suoriutumisen kanssa. Saharan eteläpuolisen Afrikan kansojen keskimääräinen älykkyysosamäärä huitelee tutkimuksen mukaan 67 ja 56 välissä. Populaatiossa, jonka keskinormaali ÄO on n. 100, tällainen luku indikoisi vakavaa jälkeenjääneisyyttä ja itsestäänselvästi poissulkisi menestyksellisen osallistumisen yhteiskunnan toimintoihin. Vaihtoehdot Ilta-Sanomien edustaman "suvaitsevaisen" maailmankuvan kannalta ovat siis seuraavat:

a) Älykkyystutkimus on mahdollista eurooppalaisten ja kiinalaisten muttei afrikkalaisten tapauksessa. Mikäli näin on, tarvitaan selitys. Jos selittävä tekijä on erilainen kulttuuripiiri, miksei sama tekijä tee kiinalaisten älykkyyden mittaamista mahdottomaksi?

b) Älykkyystutkimus on mahdollista kaikkien tapauksessa, mutta afrikkalaisten alhaisemmasta ÄO:sta ei seuraa, että afrikkalaiset keskimäärin epäonnistuvat sopeutumisessa ja osallistumisessa länsimaiseen yhteiskuntaan. Mikäli näin on, tarvitaan selitys. Vastakkaista näyttöähän jo on. Afrikkalaiset ovat onnistuneet niin Afrikassa kuin monikulttuurisissa eurooppalaisissa (ja amerikkalaisissa) yhteiskunnissakin juuri sillä tavoin kuin älykkyystutkimus antaa odottaa.

c) Älykkyystutkimus on mahdollista, ja afrikkalaisten keskimääräisesti alhaisempi älykkyys kaikkine siitä monikulttuuriselle yhteiskunnalle seuraavine implikaatioineen on tosiasia. Tällöin on selitettävä, miksi monikulttuurisuus kuitenkin on hyvä asia.

En ota varsinaisesti kantaa siihen, voiko älykkyyttä mitata, tai siihen, mittaako Lynn sitä oikein. Minulla ei ole kompetenssia arvioida psykometristä tutkimusta, ja ymmärrän sen. Kompetenssin puutteen ymmärtämisen suhteen eroan mm. "suvaitsevaisista". Sivumennen totean kuitenkin, ettei minulla ole mitään syytä olla uskomatta Lynniä. Ensinnäkään hänen tutkimustaan ei ole kritisoitu järjellisillä argumenteilla vaan ideologisilla kliseillä; toiseksi hänen näkemyksensä älykkyyden keskimääräisestä jakautumisesta populaatioiden kesken selittää tavattoman hyvin vallitsevaa todellisuutta.

Varsinainen asiani on se, että "suvaitsevaisen" maailmassa seinä voi olla yhtä aikaa musta ja valkoinen, aina sen mukaan, miten on sopivaa. Paitsi että "suvaitsevaisen" todellisuuskäsitys (monikulttuurinen utopia) on irrallaan todellisuudesta (olemassaolevat monikulttuuriset yhteiskunnat), se on myös sisäisesti inkoherentti. Se olisi "vain" irrallaan todellisuudesta, jos älykkyystutkimuksen kaikki tulokset kiistettäisiin johdonmukaisesti, myös silloin, kun ne puhuvat valkoisia tai suomalaisia "vastaan". Tätä "suvaitsevaiset", kyvyttöminä näkemään epäjohdonmukaisuuksia, eivät kuitenkaan malta tehdä, vaan he pyrkivät noukkimaan makoisat rusinat pahasta pullasta.

* * *

[Lisäys 11.4.:] Kirjoitin tuossa ylempänä, että suvaitsevaisuusväki kuvittelee Lynnin tutkimusten masentavan minun kaltaisiani. Yritin selittää, miksi näin ei ole. Uusimmassa kirjoituksessaan Panu "hallitsen ziljoona kieltä ja sain matikastakin ysejä" Höglund toteuttaa stereotypiaani:

"Ei tässä sitten muuta, vaikka olisikin ollut mukavaa blogata siitä, miten hiljaa Blogistanin älykkyysosamääräfanaatikot ovat olleet siitä taannoisesta uutisesta, jossa heidän oppi-isänsä julisti suomalaiset ruotsalaisia vähäjärkisemmiksi."

Laitoin Panulle kommentin, jossa kerroin, etten minä ainakaan ole ollut hiljaa. Panun punakynä kuitenkin heilahti saman tien. Olin kuulemma solvannut häntä. Olen kuulemma "yhden asian sontakuoriainen". Koska Panun maailmankuva nyt kertakaikkiaan rakentuu sen varaan, että fanaatikot ovat masentuneita ja hiljaa, heidän on sitten syytä olla masentuneita ja hiljaa.

Olen kirjoittanut Panulle ennenkin. Maaliskuisessa jutussaan hän käsitteli kuukausien nimiä puolassa ja valkovenäjässä. Koska olen slavisti ja historiallinen kielitieteilijä, lähetin hänelle melko seikkaperäisen selosteen slaavilaisten termien etymologiasta sekä korjasin pari virhettä hänen kirjoituksessaan. Tein tämän siis täysin ystävällisessä ja kollegiaalisessa hengessä. Viestini katosi saman tien, seuraavalla purkauksella saatettuna:

"Död åt fienden! Ingen yttrandefrihet för dig här inte. Håll dig bara till din egen blogg för helvete."

(Älkää kysykö, miksi se oli ruotsiksi.)

Kumpikin kommenttini ehti ennen katoamistaan eksistoida alle minuutin, mikä ainakin kertoo, missä Panu viettää kaiken valveillaoloaikansa. Tämä on tietysti hänen oikeutensa. Enemmän minua ihmetyttää hänen kuumeinen vihamielisyytensä ja halukkuutensa olla mieluummin äänekkäästi väärässä kuin kuunnella minkäänlaisia neuvoja Viholliselta. Tavattomassa tuotteliaisuudessaan, omien taitojensa väsymättömässä hehkutuksessaan, absoluuttisessa oikeassaolemisessaan ja kyvyttömyydessään olla mistään asiasta eri mieltä kenenkään kanssa ilman nimittelyä ja räävitöntä solvaamista Panu muistuttaa erehdyttävästi erästä toista ylitsevuotavaista nettipersoonaa, Klaus von Grewendorpia (os. Juutilainen).


Takaisin