19.2.2009

Vuokralaisen valinnasta

Yhdenvertaisuus lisääntyy maassamme ensi kuussa, kun tasavallan presidentti allekirjoittaa yhdenvertaisuuslain laajennuksen. Muutoksen jälkeen sijoitusasunnon omistajalla ei ole oikeutta valita vuokralaistaan etnisen taustan perusteella.

Lakimuutos kuuluu sellaisten toimenpiteiden pitkään luetteloon, jotka tavoitteen (= syrjimättömyys) ehdottomasta legitiimiydestä huolimatta pitäisi jättää tekemättä, koska ne eivät palvele tavoitetta.

Ajatellaan erästä tyypillistä henkilövalintatilannetta, työhönottoa. Työnantajan kannalta muuttujia ovat...

a) ...koulutus ja kaikkinainen pätevyys.

b) ...työhistoria.

c) ...työntekijän hinta.

d) ..."naama", joka kattokäsitteenä sisältää paitsi konkreettisen naaman myös mm. työnhakijan luonteen, yhteistyökyvyn, (naispuolisella hakijalla) tissien koon, ihonvärin, iän jne.

Nämä ovat reaalisesti työnantajan päätökseen vaikuttavia tekijöitä, mutta kriteeri d) on pääsääntöisesti laissa kielletty niin kuin sen pitääkin olla. Oleellista on, että kriteerin d) soveltaminen, ts. laiton syrjintä, on kohtuullisen helppoa osoittaa esim. tuomioistuimessa, sillä sekä a), b) että c) voidaan mitata objektiivisesti.

Entä vuokralaisen valinta? Vuokranantajan päätös on aina perustunut pelkkään "naamaan", koska se ei ole voinut perustua mihinkään muuhun. Mitään muita muuttujia ei ole. Jokainen vuokralainen maksaa tismalleen saman vuokrasumman, ja jokainen hakija on yhtä "pätevä" vuokra-asuja.

Vuokralaisen valinta on aina perustunut "naamaan", se tulee jatkossakin perustumaan "naamaan" ja se saa lain mukaan perustua "naamaan", koska mihinkään muuhun se ei voi perustua. Lakimuutoksen myötä se ei kuitenkaan saa perustua yhteen spesifiin "naama"-kriteeriin, etniseen taustaan.

Miten tällaista lakia kontrolloidaan? Jos samaa vuokra-asuntoa hakevat Pentti, Maija, Leif ja Abdilkadir ja asunnon saa Leif, miten on todistettavissa oikeaksi tai vääräksi oletus, että Abdilkadirin saama hylsy johtui etnisestä taustasta eikä ainoastaan muista, sallituista "naama"-tekijöistä kuten Pentin ja Maijan kohdalla? Miten voidaan osoittaa, että syrjintä tapahtui sallituin (esim. nenän muoto) eikä kielletyin (ihonväri) perustein? Tunnustaako laki sen mahdollisuuden, että vuokranantajaa ärsytti Abdilkadirin naamassa jokin muu kuin etnisyys?

Käytännössä tällaisissa syrjimättömyyslaeissa ajaudutaan syyllisyysolettamaan eli käänteiseen todistustaakkaan. Vuokranantajan on todistettava, ettei syrjintää etnisin perustein ole tapahtunut. Tämä taas saattaa Pentin ja Maijan epätasa-arvoiseen tilanteeseen suhteessa Abdilkadiriin, koska vain viimeksimainittu voi valittaa, ellei saa haluamaansa asuntoa. Vuokranantaja tietää, ettei pysty todistamaan Abdilkadirin syrjintäsyytöksiä vääriksi, minkä vuoksi hänellä on paine varmuuden vuoksi vuokrata sijoitusasuntonsa juuri Abdilkadirille eikä jollekulle sellaiselle, jonka "naama" ei nauti lain erityissuojaa.

Kaikkinainen syrjintä on ikävää ja oikea ongelma, mutta kuten näemme, sitä vastaan on huomattavan vaikeaa lainsäädännöllisillä toimilla taistella ilman, että luodaan maaperää käänteiselle syrjinnälle ja uusille epäoikeudenmukaisuuksille. Pikemminkin kannattaisi miettiä syrjinnän syitä. On eittämättä totta, että Abdilkadir on asuntoa hakiessaan kohonneessa syrjintävaarassa. Mutta yhtä totta on, että hänen kokemaansa syrjintään ja ennakkoluuloihin voi - vuokranantajan näkökulmasta - olla ymmärrettäviä perusteita. Esimerkiksi se, että Abdilkadir varteenotettavalla todennäköisyydellä panee asunnon hetkessä remonttikuntoon eksoottisilla elämäntavoillaan kuten hehkuttamalla uunia luukku auki 500 asteessa ja valuttamalla vuorokaudet ympäri kuumaa vettä "kotoisan" lämpötilan luomiseksi.

Abdilkadir ei välttämättä toimi näin, mutta - kuten kunnallisella kiinteistöpuolella työskentelevät tietävät - hänellä on Penttiin ja Maijaan verrattuna kohonnut riski toimia niin. Voidaan kysyä, miksi vuokranantajan pitäisi ottaa se riski.

Kun tiedetään, että tietyillä ryhmillä (joihin eivät lukeudu japanilaiset tai mormoonit) on taipumus joutua syrjinnän kohteeksi kaikkialla, voidaan jopa kysyä, kannattaako tällaisten ryhmien muodostumista ja kasvua ehdoin tahdoin edistää.


Takaisin