14.10.2008

Vaaliasiaa

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna. Pidän kirjoitustaukoa vaaleihin asti. Olen esittänyt aiemmissa, reilussa 200 kirjoituksessa perustelut sille, miksi pitää toimia. Toimintatapoja on useita, mutta demokraattisessa yhteiskunnassa ehdottomasti helpoin ja tehokkain tapa toimia on äänestää. Jos sekin on sinulle liian vaivalloista, on turha kysellä, miksei kukaan muu tee mitään. Tekeminen alkaa omasta itsestä.

Helsingin virkamiesjohdon tavoitteena on lisätä maahanmuuttajien osuus Helsingin väestöstä neljännekseen seuraavien 17 vuoden aikana. Maahanmuutto tulee laadultaan olemaan pääasiassa humanitaarista, kutsuttiin sitä millä nimellä hyvänsä. Humanitaarisia maahanmuuttajia on tarjolla rajattomasti, kun taas Suomen kannalta hyödyllinen maahanmuutto estetään tehokkaasti lähinnä verotuspolitiikalla. Suomen pääkaupungista ollaan henkeäsalpaavalla vauhdilla tekemässä palavien autojen, luhistuvien lähiöiden, joukkoraiskausten, katuryöstöjen, rauhattomien koulujen, uskonnollisen fundamentalismin ja rahan puutteessa kurjistuvien palveluiden kihisevää etnohelvettiä.

Erikoista tilanteessa on se, että vaikka kyseessä on mitä suurimmassa määrin tavalliseen kaupunkilaiseen ja hänen elämäänsä vaikuttava projekti, ja vaikka valta Suomessa kuuluu nimellisesti kansalle, sinun mielipidettäsi ei ole missään vaiheessa kysytty. Päätökset on tehty virkamiestyönä. Ikään kuin ohimennen.

Vielä erikoisempaa on se, että kaupunkilaisia edustavassa elimessä, valtuustossa, yksikään valtuutettu ei kysy, miksi maahanmuutto- ja monikulttuurihanketta ei ole alistettu demokraattiselle prosessille. Sekä kunnallisella että valtakunnallisella tasolla poliittisin perustein nimitetyt virkamiehet tekevät, muutaman ylienergisen poliitikon suojeluksessa, Suomen tulevaisuuden kannalta kohtalokkaita päätöksiä, eivätkä ne, joilla vaaleissa saatu mandaatti on, edes yritä panna kampoihin. Demokratia on antautunut monikultturismiin hurahtaneiden virkakoneiston ja median edessä.

En tiedä, onko tilanne muutettavissa valtuustoja vaihtamalla, mutta sen tiedän, että ellei äänestäjä edes yritä, hänen syyllisyytensä jälkipolvien edessä on yhtä musta kuin itse päätösten tekijän. On sanottu, että se, joka ei äänestä vaaleissa, äänestää vaalien voittajaa. Tähän on lisättävä seuraava: Joka ei äänestä monikultturismin vastustajaa, äänestää monikultturismia. Ei riitä, että ehdokas ei kannata monikultturismia. Hänen on uskallettava vastustaa sitä. Ääneen. Monikultturismi on valtavirtaa. Se etenee omalla painollaan kuin höyryjyrä, ellei sille tehdä vastarintaa.

Yksikään valtuutettu ei kuluneella vaalikaudella ole vastarintaan ryhtynyt. Voitte olla varmoja, että yksikään nykyisistä valtuutetuista ei siihen ryhdy tulevallakaan vaalikaudella. Vaaliblogeissa esitetyt kriittiset puheenvuorot unohtuvat sillä hetkellä, kun vaalihuoneistot sulkeutuvat.

Äänestäjien keskuudessa elää valitettavan yleisenä sellainen ajatus, että ääni on palkinto, joka myönnetään hyvälle tyypille viihdyttävästä kampanjasta. Näin ei pidä ajatella. Valtuutettu on sinun äänesi päätöksenteossa. Sinä lähetät ehdokkaan valtuustoon, jotta valtuustossa puhuttaisiin sinulle tärkeistä asioista. Ellet äänestä ehdokasta, jonka tiedät olevan valmis puhumaan valtuustossa sinulle tärkeistä asioista, valtuustossa ei puhuta sinulle tärkeistä asioista. Seuraukset kannat sinä, ja sinä olet niistä vastuussa.

On täysin mahdollista, että kunnan harjoittama monikulttuuripolitiikka jatkuu muutoksitta, vaikka äänestäisit valtuustoon ehdokkaan, joka on valmis toimimaan tätä politiikkaa vastaan. Erona siihen tilanteeseen, jossa et äänestä häntä tai jätät kokonaan äänestämättä, on kuitenkin se, että sinä et enää kanna henkilökohtaista syyllisyyttä kehitykseen. Sinä olet tehnyt voitavasi. Olet toiminut.

Monikulttuurikriittinen jupina kavereiden kesken ei ole toimintaa. Äänestäminen ja ehdokkaaksi lähteminen ovat toimintaa. Äänestys alkaa huomenna. Menkää äänestämään! Homma on kovassa nousussa, kuten Vehmaalla tavataan sanoa.

Panen tähän alle vielä muistutukseksi monikulttuurikriittisiä ehdokkaita muilta paikkakunnilta. Kaikki eivät ole yhtä selkeästi yhden asian ehdokkaita kuin minä, mutta kaikki ymmärtävät hallitsemattoman maahanmuuton olevan yksi Suomen lähitulevaisuuden kohtalonkysymyksistä:

Espoo: Teemu Lahtinen, nro 274

Kirkkonummi: Simo Grönroos, nro 134

Lahti: Jani Karhapää, nro 324

Mynämäki: Oskari Lehtinen, nro 3
[Oskari ei ole saanut väsättyä nettisivua, mutta hän on 33-vuotias sijoitusassistentti ja hum. kand.]

Oulu: Olli Immonen, nro 11

Rantasalmi: Jarkko Sandell, nro 10

Tampere: Heikki Luoto, nro 241

Turku: Maria Lohela, nro 589

Vantaa: Johannes Nieminen, nro 492

Vihti: Pasi Salonen, nro 83


Takaisin