Euroopan Komissio antoi viime vuoden lokakuussa tiedonannon, jossa hahmotellaan tulevaa unionitasoista ampuma-aselainsäädäntöä. Tiedonannon otsikko on Ampuma-aseet ja EU:n sisäinen turvallisuus: kansalaisten suojelu ja laittoman kaupan estäminen.
Tiedonanto ei ole konkreettinen lainsäädäntöehdotus, mutta siinä listataan tavoitteita ja esitetään mahdollisia keinoja niiden saavuttamiseksi. Kansallisilta parlamenteilta, Suomen tapauksessa eduskunnalta, pyydetään tässä vaiheessa evästystä ja kansallisesti merkittävien näkökohtien esilletuomista. Jos niitä ei tuoda esille nyt, myöhemmin direktiiveihin on käytännössä hyvin vaikeaa vaikuttaa kansallisesti.
Suomen kannan luonnostelee valtioneuvosto (eli hallitus) ja hyväksyy eduskunta, eli käytännössä EU-asioista vastaava Suuri valiokunta. Suuren valiokunnan kanta perustuu ns. substanssivaliokunnan eli tässä tapauksessa Hallintovaliokunnan antamaan lausuntoon, joka puolestaan - periaatteessa - pohjautuu valiokunnan asiantuntijakuulemisiin ja sisäiseen keskusteluun.
Komission tiedonannossa on neljä "päätavoitetta":
1. Laillisten markkinoiden turvaaminen.
2. Laillisesta laittomaksi: vähennetään ampuma-aseiden kulkeutumista rikollisten käsiin.
3. Kohdistetaan enemmän painetta rikollismarkkinoihin.
4. Tehostetaan tiedustelutoimintaa.
Näihin ympäripyöreisiin tavoitteisiin on varmasti kaikkien helppo yhtyä. Sen sijaan eräät tiedonannossa väläytetyt lainsäädännölliset keinot ovat erittäin ongelmallisia niin urheiluammunnan kuin reserviläistoiminnan ja metsästyksenkin kannalta. Tiedonannon kohdassa 3.1. mainitaan komission myöhemmässä vaiheessa harkitsevan, olisiko tarkoituksenmukaista rajoittaa nykyistä enemmän puoliautomaattisten, eli suomalaisen lakiterminologian mukaan "itselataavaa kertatulta" ampuvien, aseiden käyttöä.
Puoliautomaattisia haulikoita ja kivääreitä käytetään Suomessa laajasti metsästyksessä. Lisäksi eräät sekä harrastajamäärissä että kansainvälisessä menestyksessä mitaten keskeisimmät urheiluammunnan lajit (etenkin practical-ammunta eli IPSC) edellyttävät itselataavaa kertatulta ampuvien kiväärien ja haulikoiden käyttöä. Sama koskee ns. sovellettua reserviläisammuntaa (SRA), jolla on tärkeä rooli reserviläisten ampumataidon ylläpitämisessä, ja jota reserviläiset harrastavat omalla ajallaan, kustannuksellaan ja aseillaan.
Samassa tiedonannon kohdassa pohditaan mahdollisuutta ottaa käyttöön siviilikäyttöön tarkoitettujen aseiden patruunalippaiden enimmäiskoko. Itselataavien metsästysaseiden lipaskapasiteettia on jo rajoitettu niin Euroopan unionin kuin kansallisessakin lainsäädännössä, mutta esimerkiksi practicalin ja sovelletun reserviläisammunnan säännöt edellyttävät suurikapasiteettisten, useimmiten 30 patruunaa sisältävien kiväärinlippaiden käyttöä.
Puheena olevien asetyyppien hankkimista ja hallussapitoa säädellään varsin tiukasti Suomen nykyisessä aselaissa. Hankkimisluvan saaminen esimerkiksi suurikapasiteettiseen, itselataavaa kertatulta ampuvaan kivääriin käytännössä edellyttää ns. turvallisen ampujan kurssin suorittamista ja jäsenyyttä practicalia tai SRA:ta harjoittavassa ampumaseurassa tai reserviläisjärjestössä. Näillä aseilla tehdään niiden suuresta määrästä huolimatta hyvin vähän jos lainkaan rikoksia.
Tämän vuoksi itselataavien aseiden tai suurikapasiteettisten lippaiden hankkimista ja hallussapitoa koskevia lisärajoituksia ei voida pitää Suomen kannalta sen enempää tarkoituksenmukaisena kuin toivottavanakaan.
Kohdassa 4.1. sanotaan komission tarkastelevan sitä, onko internetiä koskeva, kaikkien tai tiettyjen ampuma-aseiden, osien ja ampumatarvikkeiden täydellinen myynti- ja ostokielto EU:ssa toteutettavissa ja oikeasuhteista turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen.
Tällainen myynti- ja ostokielto kohdistuisi ainoastaan lailliseen yritys- ja harrastustoimintaan, jota ei yleensä pidetä turvallisuusuhkana. Laittomaan internetissä tapahtuvaan kauppaan myynti- ja ostokiellolla ei olisi vaikutusta. Sen sijaan se lopettaisi asealan elinkeinonharjoittamisen suurten etäisyyksien ja harvan asutuksen Suomessa. Tämän vuoksi myynti- ja ostokielto ei olisi oikeasuhtainen tai todelliseen ongelmaan puuttuva toimenpide.
Kohdassa 4.2. mainitaan aseisiin asennettavat "biometriset tunnistimet", jolloin asetta voisi käyttää ainoastaan sen laillinen omistaja. Tällaisten ratkaisujen toteutuskelpoisuuteen voidaan suhtautua epäillen. Ampuma-aseet ovat mekaanisia laitteita, jotka eivät sisällä elektroniikkaa tai digitaaliteknologiaa. Lisäksi etenkin ns. perinneaseiden arvo perustuu suurelta osin siihen, että ne ovat alkuperäisessä asussaan, eikä niihin ole tehty muutostöitä. Vaikka "tunnistimia" edellytettäisiin ainoastaan uusissa aseissa, vaatimus siivoaisi markkinoilta kaikki pienet toimijat, joilla ei ole teknisiä tai taloudellisia resursseja edellytysten täyttämiseen.
Hallintovaliokunta hyväksyi lausunnon kokouksessaan torstaina 6.3.2014. Esitin yllämainittujen, kansallisesti relevanttien näkökohtien sisällyttämistä valiokunnan kannanottoon. Esitykseni hävisivät äänestyksessä äänin 8-7. Niitä kannattivat itseni lisäksi perussuomalaisten Reijo Hongisto ja Pirkko Mattila sekä keskustan Markus Lohi, Elsi Katainen, Timo Korhonen ja Antti Rantakangas. Esityksiäni vastustivat kokoomuksen Tapani Mäkinen, Outi Mäkelä ja Heikki Autto, sosialidemokraattien Mika Kari, Rakel Hiltunen ja Johanna Ojala-Niemelä, vasemmiston Risto Kalliorinne sekä RKP:n Ulla-Maj Wideroos.
Lopuksi esitin, että lausuntoluonnoksesta poistettaisiin seuraava virke:
Tiedonannon perusteella voidaan alustavasti arvioida, etteivät käynnistettävän selvitystyön perusteella syntyvät ehdotukset näyttäisi aiheuttavan merkittävää muutostarvetta Suomen kansalliseen ampuma-aseita koskevaan lainsäädäntöön.
Nähdäkseni arvio ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, koska etenkin puoliautomaattisten aseiden ja suurikapasiteettisten lippaiden rajoittaminen tai kieltäminen vaikuttaisi voimakkaasti niin kansalliseen lainsäädäntöömme kuin urheiluammunnan edellytyksiin Suomessa. Tämä esitykseni hävisi samoin lukemin.
Lausunnossa todetaan, että ...
Lisäksi valiokunta viittaa metsästysharrastuksen, mutta myös reserviläistoiminnan, ampumaurheilun ja asekeräilyn merkitykseen Suomessa, ja katsoo, ettei mainittua harrastus- ja muuta toimintaa pidä tarpeettomasti vaikeuttaa mahdollisilla komission lainsäädäntöehdotuksilla.
Tämä ponsi on käytännössä tyhjää sanahelinää, koska kaikki voivat yhtyä siihen. Syvä erimielisyys vallitsee juuri siitä, millainen vaikeuttaminen olisi "tarpeetonta". Useiden valiokunnan jäsenten mukaan on erinomaisen tarpeellista kieltää puoliautomaattiset aseet kokonaan.
Edelleen valiokunta toteaa, että ...
... kun komissio antaa myöhemmin konkreettisia säädös- tai muita toimenpide-ehdotuksia, valiokunta tulee ottamaan niihin erikseen kantaa.
Kuten ylempänä on todettu, konkreettiset säädösehdotukset valmistellaan mm. nyt annettavien kansallisten evästysten pohjalta, ja niihin on myöhemmässä vaiheessa hyvin vaikeaa ellei mahdotonta vaikuttaa kansallisista lainsäädäntöelimistä käsin. SAL (Suomen Ampumaurheiluliitto) toteaa valiokunnalle antamassaan lausunnossa (jota ei juuri noteerattu) aivan oikein:
Ylikansallinen säätely on kannatettavaa, mutta Suomen valtion on käytettävä aktiivista otetta, ettei ampumaurheiluharrastuksesta tule mahdollisten muutosten johdosta yhtään vaikeampaa kuin se nyt on.
Jätin vastaesitysteni pohjalta valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen, johon yhtyivät perussuomalaisten ja keskustan edustajat. Asia tulee seuraavaksi Suuren valiokunnan käsittelyyn, jossa teen vastaavansisältöisen muutosesityksen ja tarvittaessa vastalauseen. Päivitän tätä kirjoitusta sitten, kun asian käsittely lähiaikoina jatkuu.
Metsästäjien, urheiluampujien ja reserviläisaktiivien huomiota haluaisin kiinnittää erääseen seikkaan. Sosialidemokraatit, vasemmisto ja vihreät ovat yksiselitteisesti ja julkisesti mahdollisimman kattavien asekieltojen kannalla. Tämä ei ole äänestäjän kannalta suuri ongelma, koska aniharva tuntemani alan harrastaja muutenkaan äänestää kyseisiä puolueita. Varsinainen kuluttajansuojaongelma on kokoomus. Sen riveissä on useita ampumaharrastukseen järkevästi suhtautuvia edustajia. Yksittäisten edustajien mielipiteillä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, koska päätöksentekotilanteissa he äänestävät juuri niin kuin ryhmän johto sanoo.
Sama kaksinaamaisuus on pitkin vaalikautta näkynyt kaikissa muissakin kysymyksissä. Kokoomusedustajat vastustavat Ottawan miinasopimusta mutta äänestävät sen puolesta. Kokoomusedustajat vastustavat poliisitoimen ja puolustusvoimien leikkauksia mutta äänestävät niiden puolesta. Kokoomusedustajat vastustavat löperöä maahanmuuttopolitiikkaa ja suomalaisen sosiaaliturvan ulosmittaamista, mutta äänestävät niiden puolesta eivätkä vahingossakaan kannata niiden vastaisia esityksiä ja aloitteita.
Suuressa valiokunnassa kokoomusta edustavat Lasse Männistö, Sinuhe Wallinheimo, Sofia Vikman, Kimmo Sasi, Anne-Mari Virolainen ja Lenita Toivakka sekä varajäseninä Anne Holmlund ja Jaana Pelkonen.
[Päivitys 17.3.2014:]
Eduskunnan Suuri valiokunta käsitteli tiedonannon kokouksessaan perjantaina 14.3. Asian viime hetkellä saama julkisuus herätti niin ammunnan harrastajat kuin reserviläisetkin lähettämään runsaasti palautetta kansanedustajille, mikä näkyi jossain määrin myös Suuren valiokunnan lausumaehdotuksessa:
Lähettäessään erikoisvaliokunnan lausunnon valtioneuvostolle tiedoksi suuri valiokunta toteaa, että laittoman asekaupan estämistä EU:n sisämarkkinoilla koskeva tiedonanto on laadittu keskusteluasiakirjaksi, jonka pohjalta komissio aikoo kuulla sidosryhmiä, unionin jäsenvaltioita sekä Euroopan parlamenttia, jotta myöhemmin tänä vuonna asetettava uusi komissio voi arvioida ampuma-aseiden ja EU:n sisäisen turvallisuuden kokonaisuutta koskevia eri toimintavaihtoehtoja. Mahdollisiin vaihtoehtoihin kuuluu myös vuoden 2015 aikana annettavat säädösehdotukset.
Suuri valiokunta huomauttaa, että ampuma-aseiden omistamisen ja kaupan sääntely kuuluu Suomessa vakiintuneen valtiosääntötulkinnan mukaan eduskunnan toimivaltaan. Tästä seuraa, että jos komissio antaa säädösehdotuksen, valtioneuvoston tulee saattaa asia eduskunnan käsiteltäväksi perustuslain 96 §:ssä säädetyllä tavalla.
Suuri valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto pyrkii EU-selonteossa esitetyllä tavoin ennakkovaikuttamisen kautta huolehtimaan siitä, että komission ryhtyessä mahdollisesti lainsäädäntöehdotuksen laatimiseen, siinä otetaan asianmukaisesti huomioon Suomen erityisolosuhteista johtuvat, aseiden omistamista, käyttöä ja kauppaa koskevat kansalliset sääntelytarpeet.
Valtioneuvoston tulee perustaa asian jatkovalmistelu riittävän laajaan, kaikkien asianosaistahojen kuulemiseen, ottaen huomioon sekä sisäisestä turvallisuudesta ja laittoman asekaupan estämisestä vastuullisten tahojen että reserviläistoimintaa ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä, metsästystä ja ampumaurheilua edustavien järjestöjen kannat. Suuri valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto huolehtii asianmukaisesti eduskunnan tiedonsaanti- ja myötävaikutusoikeuden toteutumisesta.
Vaikka yllä oleva teksti on sisällöltään asiallinen, se ei nähdäkseni ota riittävän selkeästi kantaa Komission tiedonannon Suomen kannalta hankaliin toimenpide-ehdotuksiin. Tämän vuoksi esitin, että kolmannen kappaleen loppuun olisi lisätty seuraavat virkkeet:
Erityisen kriittisesti valiokunta suhtautuu tiedonannossa esiinnostettuihin ajatuksiin "puoliautomaattisten" eli itselataavaa kertatulta käyttävien aseiden yksityistä omistusta koskevista lisärajoituksista, suurikapasiteettisten lippaiden kiellosta, aseiden ja aseen osien internet-myynnin osittaisesta tai täydellisestä kieltämisestä sekä ampuma-aseissa käytettävistä biometrisistä tunnistimista. Ottaen huomioon yhtäältä tällaisten toimenpiteiden metsästäjille, ammunnan harrastajille, reserviläisille ja ase-elinkeinon harjoittajille aiheuttaman haitan ja toisaalta niillä saavutettavien hyötyjen vähäisyyden valiokunta ei pidä niitä oikeasuhtaisina eikä Suomen kannalta hyväksyttävinä.
Keskustan Paula Lehtomäki kannatti lisäysehdotustani. Äänestyksen se hävisi 16-9 kaikkien hallituspuolueiden edustajien äänestäessä pohjaesityksen mukaisesti.
Hiukan hupaisana, joskin odotuksenmukaisena, on pidettävä sitä, että välittömästi Suuren valiokunnan kokouksen jälkeen kokoomusjäsen Lasse Männistö julkaisi tiedotteen, jossa hän totesi kokoomuksen vastustavan aselakien EU-tasoisia kiristyksiä. Äänestyskäyttäytymisessä tämä ei näkynyt, eikä tule näkymään jatkossakaan, sillä - kuten ylempänäkin totesin - vihreät, vasemmisto ja demarit kannattavat kiristyksiä avoimesti eikä kokoomus lähde rikkomaan hallitusrintamaa tällaisen kysymyksen vuoksi.
Asia etenee siis siten, että eurovaalien jälkeen asetettava uusi Komissio ryhtyy pohtimaan uuden ja tiukemman aselainsäädännön tarvetta, ja mahdolliset konkreettiset säädösehdotukset tulevat eduskunnan arvioitavaksi myöhemmin.