7.12.2006

Sitran raportista

Kaikki katastrofielokuvien ystävät tietävät, että täystuhon aattona maailma menee sekaisin. Kun asteroidi tai alieneiden alus lähestyy, tai kun maapallon ydin uhkaa lakata pyörimästä, sydämentahdistimet tekevät stopin, linnut lentelevät päin seiniä, ja mielisairaaloiden asukkaat ulvovat kuuta kalteri-ikkunoissaan.

Olen alkanut pälyillä huolestuneena taivaalle. Hullujen horinat, joita olen jo muutaman vuoden kommentoinut kirjoituksissani, tuntuvat saavuttaneen aivan viime aikoina pelottavia sfäärejä.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto julkaisi aiemmin tänä vuonna [Anteeksi silmieni haritus: Raportti on tietysti julkaistu jo 2003.] raportin Parasta ennen 01 01 2015, jota erinäiset verkkokirjoittajat ovat jo kommentoineet. Koska verkkoon mahtuu dataa, ei liene pahitteeksi, että tutustumme siihen täälläkin. Alkuperäistä paperia en ole löytänyt, joten joudun tyytymään Kepan tiivistelmään Suomi 2015: monikulttuurinen ihmisoikeusvaltio?. Se on häkellyttävää luettavaa:

"Raportissa korostuu erityisesti tarve Suomen kansainvälistymiseen. Nuorten vaikuttajien mielestä on iso haaste muuttaa 'itseriittoinen ja henkiseltä ilmapiiriltään jopa rasistinen Suomi' yhteisölliseksi ja vastuuta kantavaksi maaksi. Tähän tehtävään tarvitaan maahanmuuttajia."

Ankeriasmaista tekstiä, joka luiskahtaa sormista aina, kun siitä yrittää saada otteen. Mitä nuo lauseet tarkoittavat? Suomen pitää lakata olemasta itseriittoinen ja ryhtyä yhteisölliseksi. Eikö itseriittoisuus ole tunnusomaista juuri yhteisöllisille yhteisöille? Yhteisön sisäisestä koheesiostahan syntyy yhteisön itseriittoisuus.

Mihin tehtävään tarvitaan maahanmuuttajia? Muuttamaan Suomi yhteisöllisemmäksi? Siitä huolimatta, että monikulttuurisuuden nimenomaisesti tiedetään murtavan yhteisön sisäistä koheesiota l. yhteisöllisyyttä? Mitä tarkoittaa se, että maahanmuuttajat muuttavat Suomen vastuuta kantavaksi maaksi? Vastuuta mistä asiasta? Niistä maahanmuuttajistako? Tarvitaan siis maahanmuuttajia, jotta Suomi kantaisi vastuuta ja ottaisi vastaan maahanmuuttajia?

Onko muualla maailmassa esimerkkejä, joissa maahanmuuttajat olisivat muuttaneet maan yhteisölliseksi ja vastuuta kantavaksi? Tai vähemmän rasistiseksi? Jos on, niin missä? Minua oikeasti kiinnostaisi tietää, koska elävän esimerkin näkeminen ainakin valaisisi sitä, mitä lisääntyneellä yhteisöllisyydellä ja vastuunkannolla tässä tapauksessa tarkoitetaan. Jos tällaisia esimerkkejä ei ole, onko kovin todennäköistä, että raportissa maalailtu visio toteutuisi ensimmäisenä maassa, joka tunnetaan "itseriittoisena ja henkiseltä ilmapiiriltään jopa rasistisena"?

Tekstissä ei selosteta edes ensimmäistä premissiä, sitä, miksi Suomella on erityinen tarve kansainvälistymiseen (mitä jälkimmäisellä sitten tarkoitetaankin). Lukija saa sen käsityksen, että tarvitsemme maahanmuuttajia, jotta meistä tulisi vähemmän rasistisia, jotta sopeutuisimme maahanmuuttajiin.

"Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Suomeen muuttaisi vuosittain jopa 50 000 maahanmuuttajaa, joita houkutellaan aktiivisesti maahan. Raportissa halutaan siirtyä maahanmuuttopolitiikassa 'sääntelystä viettelyyn'."

Tämä on itsessään ihan legitiimi mielipide, jos unohdetaan eräät käytännön seikat. Kuten että missä on se ulkomaalaisten varastointipaikka, josta me voimme käydä vuosittain poimimassa haluamamme määrän yksiköitä, esim. ne 50 000. Tai että mitä niillä 50 000 vuosittaisella tulokkaalla tehdään, kun entisillekään ei ilman kiintiöitä ja positiivista syrjintää tunnu löytyvän järkevää puuhaa.

Seuraava sitaatti on jo vähän erikoisempi:

"'Nykyään tilanne on se, ettei kukaan oikeasti halua Suomeen. Siksi tarvitaan aktiivista houkuttelua, että tänne ylipäätään saadaan ketään. Portsarikulttuurista pitää siirtyä sisäänheittäjäksi', sanoo sosiologi Anna Kontula, yksi raportin laatijoista.

Anna Kontula on Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Tampereelta. Raportin laatiminen on ainakin annettu objektiivisiin käsiin.

Kukaan ei oikeasti halua Suomeen? Maahamme muutti viime vuonna 20 000 ihmistä ulkomailta. Täältä haki turvapaikkaa 2000 henkeä. Kyllä tänne haluaa aika moni ihminen, kuka mistäkin syystä. Kontulan, kuten kaltaistensa yleensäkin, on vaikea ymmärtää sitä, että vaikka hän itse vihaa Suomea ja suomalaisia ja näkee niissä vain huonoa ja pahaa, kaikki eivät koe asiaa samalla tavoin. Esimerkiksi minä tunnen paljon ulkomaalaisia, jotka suorastaan rakastavat tätä maata. Sellaisia, jotka palaavat tänne uudestaan ja uudestaan. Osa on asettunut tänne pysyvästi. He viihtyvät. He käyttävät aikansa suomalaisiin tutustuen, kieltä opiskellen ja työtä tehden, eivätkä siksi ehdi osallistua kulttuurikeskus Caisan kotouttamisiltoihin, joissa kotoutettaville opetetaan, että Suomi on rasistinen ja ahdasmielinen maa, ja että suomalaiset vihaavat heitä herkeämättä, kaikin voimin ja 24/7.

Kontula kritisoi portsarikulttuuria. Hän siis sanoo, että Suomi torjuu tulokkaita. Ja samaan aikaan toteaa, ettei tänne kukaan tulisikaan. Jos kukaan ei halua tänne, miksi meillä olisi portsarikulttuuri?

"Kontula kertoo, että Sitran ryhmässä maahanmuuttopolitiikkaa hoitamaan halutaan maahanmuuttoministeriö ja -ministeri, jotka huolehtivat suvaitsevaisuudesta ja monikulttuurisen yhteiskunnan edellytyksistä."

Tässä lauseessa kytee pelottava totalitaristinen naivismi. Tarvitaan "ministeriö, joka huolehtii suvaitsevaisuudesta". Rakkauden ministeriö. Parantumattomille suoritetaan lobotomia ministeriön kellarissa. Onko jossakin siellä ulkona vielä joku, joka uskoo, että ihmisistä tulee suvaitsevaisia, kunhan on ministeriö tekemässä heistä sellaisia? Että suvaitsevaisuus tai suvaitsemattomuus kumpuaisivat jostakin muusta kuin ihmisten ikiomista kokemuksista, havainnoista ja järkeilyistä? Että suvaitsemattomuuden lisääntyminen liittyisi johonkin muuhun kuin siihen, millaisena monikulttuurisuus ja maahanmuutto itsessään tavallisille ihmisille näyttäytyvät?

"Raportti korostaa myös suuremman vastuun kantamista maailman pakolaisongelmasta. Siksi kymmenisen prosenttia kaikista maahanmuuttajista pitäisi olla pakolaisia. Kaikille maahanmuuttajille olisi tarjolla myös erityinen Tervetuloa Suomeen -ohjelma."

Suomen pitäisi ottaa vastaan vuosittain 5000 valikoimatonta pakolaista. Siis valikoimatonta siinä mielessä, että heidän mahdollinen hyötynsä suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta ei olisi valintakriteeri. Suomeen tulee tällä hetkellä n. 2000 turvapaikanhakijaa vuosittain. Heistä oleskeluluvan saa reilu neljännes. Tämän lisäksi Suomi ottaa vuosittain vastaan 750 kiintiöpakolaista. Vastaanoton välittömät kulut suomalaiselle yhteiskunnalle ovat n. 80 miljoonaa euroa vuodessa. Suurimmissa pakolaisryhmissä, kuten somaleissa, irakilaisissa ja afgaaneissa, työllisyysaste on kymmenen prosentin luokkaa, ja tästäkin osuudesta leijonanosa työskentelee tehtävissä (tulkkeina, avustajina, äidinkielen opettajina, imaameina jne.), jotka ovat olemassa vain siksi, että loput 90 prosenttia on työelämän ulkopuolella. Vuosittaisesta n. 1250:sta tulijasta karkeasti arvioiden 1000 sijoittuu siis elätettävien kategoriaan. Jos heitetään erittäin maltillinen arvio, että yhden työttömän pakolaisen asuttaminen, ruokkiminen, vaatettaminen, kouluttaminen, lääkitseminen, tulkkaaminen ja kriisiterapiointi maksaisi 1000 euroa kuussa, juoksevat kulut olisivat nykyisellä määrällä miljoona euroa kuukaudessa, 12 miljoonaa euroa vuodessa, jne.

Siitä sitten laskemaan, mitä tapahtuu, kun vastaanotettavien pakolaisten määrä nostetaan viisinkertaiseksi. Koska tällaisen maahanmuuton vaikutukset suomalaiselle yhteiskunnalle ja suomalaiselle ihmiselle ovat yksinomaan kielteiset, kaikki, paitsi marksilaisen ihmiskäsityksen omaksuneet annakontulat, ymmärtävät, että suvaitsemattomuuden ja konfliktien määrä kasvaa maahanmuuttajien määrän kasvaessa. Mikä merkitsee sitä, että tarvitaan uusia ja entistä suurempia satsauksia suvaitsevaisuuskasvatukseen, moninaisuusseminaareihin ja toiseuden kohtaamista edistävään virkamiehistöön à la Mikko Puumalainen.

Millä Kontula on suunnitellut rahoittavansa tämän kaiken? Mitkä ovat ne valtion rahareiät, joita kiristetään tai tukitaan annakontulalaisen kansainvälistymisprojektin kulujen kattamiseksi? Monikulttuurisuusmenot ovat ainoa täydellisen subjektiivinen momentti valtion budjetissa. Kouluja, päiväkoteja, terveyskeskuksia, sairaaloiden vuodepaikkoja ja kirjastoja ylläpidetään vain niin paljon kuin mihin rahat riittävät. Sen sijaan maahanmuutto oheisilmiöineen saa maksaa mitä hyvänsä, siihen kaavitaan rahat.

Yllä sanotussa ei tietenkään ole otettu lainkaan kantaa niihin muussa kuin pakolaisen ominaisuudessa tuleviin 45 000 maahanmuuttajaan. On selvä, että sikaverotusta tarjoava Suomi ei saa rapsittua maailmalta vuosittain 45 000 helposti työllistyvää huippuosaajaa. Todennäköisesti Kontula tarkoittaa lähinnä sitä "työperäistä" väestöä, jota tällä hetkellä seilaa Senegalista kohti Kanariansaaria. Heidän kotoutumisennusteensa on ehkä hieman mutta empiirisesti katsoen ei oleellisesti parempi kuin 5000 pakolaisen. Mikä nostaa luvassa olevat kustannukset uusiin magnitudeihin.

Onko Kontula pohtinut, mistä rahat tulevat? Uskooko hän, että jossakin on sampo, joka painaa seteleitä sitä mukaa kuin Kontula jakaa niitä suojateilleen? Tällaista ajattelua on liikkeellä. Laila Snellman kertoi juuri Linnan juhlien keskeltä, että kun meillä kerran on tällainen hyvinvointi, miksi emme jakaisi sitä muillekin.

Seuraava kannattaa lukea tarkasti:

"'Maahanmuuttajien pitäisi voida kokea itsensä tervetulleeksi Suomeen. Kirjallinen tervetulopaketti voisi sisältää materiaalia siitä miten Suomessa pärjää. Sen lisäksi ohjelmaan voisi kuulua kielikoulutusta ja työnhaku- tai ammatillista koulutusta. Vapaaehtoispohjalta toimiva kummitoiminta pitäisi ulottaa kaikkiin maahanmuuttajiin', maalailee Kontula."

"...materiaalia siitä, miten Suomessa pärjää". Lukija voi vain arvailla, tarkoittaako Kontula tällä "materiaalilla" mitään muuta kuin maahanmuuttajan yksityiskohtaista ohjeistusta tukijärjestelmän hyväksikäyttöön. Kontulan mielestä ohjelmaan voisi (konditionaali) lisäksi kuulua kielikoulutusta ja työnhaku- tai ammatillista koulutusta. Tyhmä lukija olisi kuvitellut, että kielitaito, ammattitaito ja työnhakutaito ovat juuri ne asiat, joilla Suomessa pärjää. Tai joilla ainakin haluaisimme maahanmuuttajan kuvittelevan pärjäävänsä. Kontulalle nämä eivät kuitenkaan ole oleellisia elementtejä kotouttamisessa. Ne ovat toissijaisia bonuksia. Mikä ei ole kovin yllättävää, koska Kontulan himoamien tulijoiden ensisijainen tehtävä ei ole tehdä työtä vaan toiseudellaan muuttaa itseriittoinen ja henkiseltä ilmapiiriltään jopa rasistinen Suomi yhteisölliseksi ja vastuuta kantavaksi maaksi.

"Maahanmuuttajien integroitumisessa tärkeänä nähdään myös Suomen kansalaisuuden saamisen helpottaminen. Kansalaisuudesta on tehtävä hakijalle maksuton, ripeä ja mahdollisimman yksinkertainen prosessi, sanotaan raportissa."

Osaisiko joku selittää, miksi kansalaisuuden nopea ja helppo saaminen ovat oleellisia integraation kannalta? Perinteisesti, ja edelleen esim. Yhdysvalloissa, kansalaisuuden myöntäminen ei ole integroitumiskannustin vaan palkinto osoitetusta integroitumisesta. Ihminen tunnustetaan de jure kansalaiseksi sitten, kun hän on osoittanut olevansa sellainen de facto. Menettelytapa, jossa ensin annetaan palkinto ja sitten toivotaan palkitun ansaitsevan sen jälkikäteen, on nykyään tavallinen kaikilla tasoilla. Esimerkiksi Turkin toivotaan ja uskotaan muuttuvan arvoiltaan eurooppalaiseksi valtioksi, jos se päästetään mukaan kerhoon, jonka jäseniä yhdistävät ne eurooppalaiset arvot. Kari Suomalainen tiivisti joskus hyvin tällaisen ajattelutavan virheellisyyden:

"Kun hollitupalaiset päästää salin puolelle, ne eivät siitä hienostu, vaan muuttavat salin hollituvaksi."

Pysyvällä oleskeluluvalla Suomessa asuvalla ulkomaalaisella on Suomen sisällä samat oikeudet ja pääsy samoihin etuisuuksiin kuin Suomen kansalaisilla. Kansalaisuuden puuttuminen ei estä häntä elämästä, opiskelemasta, työskentelemästä ja rakastamasta. Lisäksi Suomen kansalaisuuden saa helposti ja kohtuullisessa ajassa. Riittää, kun elää enemmän tai vähemmän normaalia elämää kuuden vuoden ajan. Tämä on kansainvälisesti ottaen vähän. On paljon maita, jotka eivät käytännössä myönnä kansalaisuutta ulkopuolisille lainkaan.

Somalian kansalaiset kunnostautuivat Helsingin yöelämässä viime vuonna. He eivät kuitenkaan tehneet kaikkia keskusta-alueen katuryöstöjä. Joukossa oli myös suomalaisia, mistä tiedotusvälineet usein meitä muistuttivatkin. Jossakin sivulauseessa poliisilta kuitenkin lipsahti, että Somalian kansalaisten jälkeen suurimman ryhmän rikollisten joukossa muodostivat Suomen kansalaisuuden saaneet entiset Somalian kansalaiset. Kontulan ja kumppaneiden hinku myöntää Suomen passeja kaikille niitä haluaville liittyy mitä ilmeisimmin tiedostavaan numerokikkailukäytäntöön. Maahanmuuttajat pitää saada häivytettyä tilastoista. Heidän tekemisistään ja tekemättä jättämisistään tulee paperilla suomalaisten tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Dokumentaatio integraation epäonnistumisesta katoaa. Kriitikolla ei ole mihin vedota.

Sitran ajatus on siis lyhykäisyydessään se, että kun Suomi ottaa vastaan 50 000 tulijaa vuodessa, Suomesta tulee yhteisöllinen ja vastuuta kantava ihmisoikeuksien suurvalta. Jos vyöry aloitetaan nyt, on Suomessa maagisena päivänä 1.1.2015 400 000 maahanmuuttajaa (pois lukien heidän täällä syntyvät lapsensa). Katsotaan ympärillemme. Britannia on 1970-luvun alun jälkeen hankkinut itselleen yli miljoonapäisen muslimivähemmistön. Ranskaan on 60-luvulta lähtien muuttanut useita miljoonia muslimeja. Ovatko Britannia ja Ranska tänä päivänä yhteisöllisiä ihmisoikeuksien suurvaltoja? Vai palavatko Ranskan kaupungit? Haavoittuuko sotatilan partaalla olevissa Ranskan kaupungeissa joka päivä keskimäärin 14 virantoimituksessa olevaa poliisia? Onko brittiyhteiskunnasta tullut diversiteetin myötä polarisoituneempi kuin koskaan? Vaativatko tulokkaat Britanniassa kuolemaa vääräuskoisille ja loppua sananvapaudelle? Kerrotaanko sen suosituimmissa moskeijoissa, että Allah janoaa kristittyjen ja juutalaisten verta?

Mikä siinä on, että samanlaisena toistunut kehitys kaikkialla muualla ei vähäisimmässäkään määrin horjuta annakontuloiden uskoa utopiansa aivan nurkan takana odottavaan toteutumiseen jo lähtökohdiltaan poikkeuksellisen ahdasmielisessä ja rasistisessa Suomessa? Eivätkö he ymmärrä, mitä muualla tapahtuu? Vai tarjoavatko suomalaiset erityisolosuhteet jonkin edun, joka muualta puuttuu? (Uudempia lukijoitani kehoitan tutustumaan vanhempaan kirjoitukseeni Miten soveltaa opittua.) Ehkä sillä ei ole kontuloille hirveästi väliä, mitä Suomessa tulee tapahtumaan. Mitä enemmän konfliktia, sitä enemmän tarvetta analysoida piilorakenteita. Ja etsiä syyllisiä. Ja säteillä moraalisesti.

Kyllä maailmaan jorinaa mahtuu. Jos annakontuloiden hourailut rajoittuisivat Kapinatyöläisen sivuille, niille voisi hymyillä vaivautuneesti, ja sitten ne voisi unohtaa. Mutta niistä on tullut valtavirta-ajattelua. Mitään niin tyhmää ei ole enää mahdollista ehdottaa, etteikö se olisi melkein koko mediakentän ja melkein koko poliittisen koneiston mielestä Todella Hyvä Ajatus. Ei ole olemassa julkista keskusteluyhteisöä, joka antaisi tuomion heikkotasoisesta ajattelusta ja kurjista perusteluista. (Tämä on se tapa, jolla esimerkiksi tieteellinen yhteisö ylläpitää diskurssin tasoa.) Pieni, hoitoa kaipaavien fanaatikkojen klikki ulostaa käsittämätöntä soopaansa kohtaamatta minkäänlaista vastarintaa.

Miten meistä on tullut tällaisia lampaita?

Yritän pitää vaaliasiat ulkona näistä kirjoituksistani, mutta miettikää nyt, herran tähden, kahteen kertaan, ketä äänestätte vaaleissa. Ellette aivan aidosti ja erikseen halua sitä, mitä Anna Kontula teille tarjoaa, älkää äänestäkö huruvasemmistoa vain siksi, että olette perinteisessä mielessä vasemmistolaisia ja sukunne on aina äänestänyt vasemmistoa. Nykyinen poliittinen vasemmisto on ihan kenen tahansa asialla enemmän kuin teidän asiallanne.


Takaisin