7.5.2013

Paperittomien terveyspalvelut Helsingissä

Helsingin kaupunginhallitus käsitteli maanantaina 6.5.2013 valtuutettu Hanna-Kaisa Siimeksen (vas) 26.9.2012 jättämän aloitteen. Aloitteessa esitetään, että ...

"... Helsingin kaupunki tekee selvityksen ja toimintaohjeet siitä, miten kaupunki pystyy turvaamaan paperittomille siirtolaisille oikeuden välttämättömiin terveyspalveluihin."

"Paperittomalla siirtolaisella" viitataan terveyspalvelukeskustelussa kahteen ihmisryhmään. Yhtäältä ovat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset, esim. kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, joilla ei ole oleskelulupaa Suomessa. Toinen ryhmä ovat EU-maiden kansalaiset, joilla kyllä on oikeus oleskella maassa, mutta jotka eivät ole oikeutettuja julkisiin terveyspalveluihin, koska heillä ei ole kotimaansa myöntämää sairausvakuutusta.

Useimmissa EU-maissa sosiaaliturva ja sairausvakuutus eivät ole asumisperusteisia kuten Suomessa, vaan niiden piiriin pääsy edellyttää työ- ja veronmaksuhistoriaa. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Romania ja Bulgaria, joiden kansalaisia on viime vuosina oleskellut lukuisasti Helsingissä ja muissa Suomen kaupungeissa.

Paperittomat siirtolaiset eivät siis ole oikeutettuja julkisiin terveyspalveluihin Suomessa. Heille kuitenkin tarjotaan välttämätön akuuttihoito. Lisäksi keväällä 2011 perustettu, vapaaehtoisvoimin pyöritettävä Global Clinic tarjoaa paperittomille palveluja yhtenä iltana viikossa. Klinikan asiakkaista n. 70% on romanialaisia ja bulgarialaisia. Tuberkuloositapausten osalta Global Clinic ja Helsingin julkinen terveydenhuolto ovat sopineet hoitoketjusta.

Siimeksen aloitteella oli vain seitsemän allekirjoittajaa, joten sen menestymismahdollisuudet olivat yleisen käytännön valossa vähäiset.

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli aloitetta 26.2.2013. Jäsen Laura Nordström (vihr.), jäsenen Husein Muhammed (vihr.) kannattamana, teki esittelijän kannasta poikkeavan esityksen lautakunnan päätökseksi:

"Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana, kaupungin omin toimenpitein Global Clinicin työntekijöitä ja sosiaali- ja terveysministeriötä konsultoiden. Terveyspalvelujen järjestämisen lähtökohtana ovat kansainväliset ihmisoikeudet, joihin Suomikin on sitoutunut."

Nordströmin esitys voitti äänestyksessä 7-6. Sen puolesta äänestivät (Nordströmin ja Muhammedin lisäksi) pj. Maija Anttila (sdp), Miina Kajos (vas), Jouko Malinen (sdp), Leena Riittinen (vihr.) ja Anna Vuorjoki (vas). Esitystä vastustivat Sirpa Asko-Seljavaara (kok), Gunvor Brettschneider (rkp), Rene Hursti (ps), Seija Muurinen (kok), Tuomas Nurmela (kok) ja Markku Vuorinen (kepu).

Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnossa 11.3.2013 esitetään, mielestäni varsin asiallisesti, että ...

"... koko Suomeen, ei vain Helsinkiin, tulisi sosiaali- ja terveysministeriön johdolla luoda yhtenäiset kansalliset ohjeet siitä, miten paperittomien hoito tulisi järjestää ja mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan välttämättömällä hoidolla. Nykytilanteessa lainsäädäntö ja kuntien ohjeistukset ovat niukkoja ja epämääräisiä, mikä jättää hoitavalle lääkärille suuren harkintavallan päättäessään millaista hoitoa paperittomille tarjotaan."

Tämä on asiallista mm. siksi, että uusien ihmisryhmien ottaminen julkisen terveydenhuollon piiriin kuormittaa jo ennestään hätää kärsiviä palveluja. Nämä vaikutukset pitäisi arvioida ja vastuusuhteet määritellä. Toisaalta niin kunnallisten kuin valtiollisten viranomaisten pitäisi puhaltaa yhteen hiileen, koska sama lainsäädäntö koskee koko maata. Tuntuisi oudolta, että julkinen terveydenhuolto tarjoaisi verorahoilla palveluja ihmisille, jotka ovat laittomasti maassa ja rikkovat ulkomaalaislakia, ja joista kunnallisten viranomaisten pitäisi informoida poliisia.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen kaupunginhallitukselle eilen tuomassa päätösesityksessä todetaan, että ...

"... sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on alustavasti keskustellut aloitteessa esille otetuista terveyspalveluista sosiaali- ja terveysministeriön edustajien kanssa. Kaupunginhallitus katsoo, että yhteydenpitoa ministeriöön paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevien kansallisten ohjeiden laatimiseksi on tarpeen pikaisesti jatkaa."

Jäsen Sirpa Puhakka (vas) teki kuitenkin Emma Karin (vihr.) kannattamana vastaesityksen, joka myötäili sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöstä. Sen mukaan ...

"... paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana, kaupungin omin toimenpitein Global Clinicin työntekijöitä ja sosiaali- ja terveysministeriötä konsultoiden."

Puheenjohtaja Tatu Rauhamäki muutti vastaesityksen palautusesitykseksi. Sellaisena Puhakan ja Karin ehdotus hyväksyttiin äänin 9-6. Ehdotuksen puolesta äänestivät (Puhakan ja Karin lisäksi) Jorma Bergholm (sdp), Tuuli Kousa (vihr.), Tuomas Kurttila (sdp), Hannu Oskala (vihr.), Osku Pajamäki (sdp), Erkki Perälä (vihr.) ja, toisin kuin ryhmätoverinsa sosiaali- ja terveyslautakunnassa, Marcus Rantala (rkp).

Puhakan esitystä vastustivat allekirjoittanut sekä kokoomuksen edustajat Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Laura Rissanen ja pj. Rauhamäki.

Palautus tarkoittaa suomeksi sitä, että virkamiehet valmistelevat kaupunginhallitukselle uuden päätösesityksen, joka vastaa sisällöltään Puhakan ja Kousan ehdotusta. Itse asiasta ei siis ole vielä tehty lopullista ratkaisua.

Kyseessä on merkittävä ja tavallisten, kaupungin terveyspalveluja käyttävien ihmisten elämään vaikuttava ratkaisu. Jos päätös menee läpi, Helsinki on ainoa paikka Euroopassa, joka tarjoaa maksuttomia julkisia terveyspalveluja Kaakkois-Euroopan romaneille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Romania ja Bulgaria voivat ulkoistaa romanivähemmistönsä terveydenhuollon rahoituksen helsinkiläiselle veronmaksajalle. Päätöksen seurauksena helsinkiläinen maksaa terveyspalveluista entistä enemmän ja jonottaa niihin entistä pidempään. Päätöksen seurauksena Helsingissä notkuu entistä enemmän romanialaisia ja bulgarialaisia romaneja.

Päätöksessä ei ole mitään järkeä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaupungin merkittävin rahareikä. Tällaisilla ratkaisuilla Helsinki pahentaa muutenkin synkkiä rahoitusnäkymiään.

Olen iloinen, että kukkahattuilun rajat ovat tulleet vastaan kokoomuksessa. Tästä ei kuitenkaan ole apua, koska vihervasemmistolla on kaupunginhallituksessa enemmistö. Nyt, uutta päätösesitystä odoteltaessa, on oikea hetki lähettää kansalaispalautetta kh:n demarijäsenille. Vihreiden ja vasureiden kohdalla siitä ei liene hyötyä.

On huomionarvoista, että päivän lehdet eivät mainitse asiasta puolta sanaa.


Takaisin