23.11.2006

Palataksemme hetkeksi älykkyyskysymykseen

Monet ovat, aivan oikeutetusti, neuvoneet minua olemaan hirttämättä itseäni kysymykseen rotujen välisistä älykkyyseroista. Aihe saa ihmiset vauhkoiksi, eikä asiasta kuitenkaan tule mitään valmista. Tämä sivusto kuitenkin syntyi aikanaan kanavaksi, jolla voin purkaa maailmassa liikkeellä olevien ajatusvirheiden ja hölmöyden ärsyttämää mieltäni. Loogisten periaatteiden kannalta ei ole olemassa pieniä ja suuria asioita. Virheellinen perustelu on yhtä ärsyttävä, oli perusteltava asia minkä kokoinen hyvänsä.

Eräs vieraskirjaani kirjoittanut teki pienen mutta mielestäni erinomaisen tärkeän ja kiintoisan kontribuution älykkyyskeskusteluun. Haluan panna sen kirjoihin ja kansiin ennen kuin se unohtuu. Esitän asian omalla tavallani ja vähän laajennettuna.

Mieti seuraavia seikkoja:

Väite 1: Suurin osa Suomessa asuvista afrikkalaisista on maahanmuuttajia sanan varsinaisessa merkityksessä, ts. siinä, että he ovat syntyneet ja viettäneet lapsuutensa jossakin muualla, lähinnä Afrikassa.

Väite 2: Ravitsemustilanne Afrikassa on keskimäärin huonompi kuin ravitsemustilanne Euroopassa.

Väite 3: Lapsuusiän ravitsemustilanteella tiedetään olevan pysyviä vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin. Eli riittävästi hyvää ruokaa saanut kasvaa älykkäämmäksi kuin liian vähän tai liian huonoa ruokaa saanut.

(Tiedostava ihminen nyökkää hyväksyvästi kaikkiin kolmeen väitteeseen. Ainakin jos ne esitetään irrallisina.)

Väite 4: Suomessa asuvat afrikkalaiset ovat keskimäärin vähemmän älykkäitä kuin suomalaiset.

(Tiedostajalla menee kahvi väärään kurkkuun. Vähemmistövaltuutettu Puumalainen vetää takin niskaan ja lähtee poliisilaitokselle tekemään tutkintapyyntöä.)

Jos kaikki ihmiset ovat lähtökohtaisesti, siis geneettisesti, yhtä älykkäitä, ja jos lapsuusiän huono ravitsemus heikentää älykkyyttä, ja jos Afrikan keskimääräinen ravitsemustilanne on huonompi kuin Suomen, ja jos suurin osa Suomen afrikkalaisista on viettänyt lapsuutensa Afrikassa, eikö tästä seuraa automaattisesti se, mitä Väitteessä 4 sanotaan?

Jos Suomessa asuvat afrikkalaiset ovat keskimäärin yhtä älykkäitä kuin suomalaiset, ainoat selitykset ovat:

a) ... että kaikki eivät ole geneettisesti yhtä älykkäitä, vaan afrikkalaiset ovat lähtökohtaisesti älykkäämpiä kuin suomalaiset. Lapsuuden heikko ravitsemus on laskenut heidän älykkyytensä samalle tasolle, jolla hyvin ravittujen suomalaisten älykkyys on.

b) ... että Suomeen tulevat afrikkalaiset ovat saaneet paljon parempaa ruokaa kuin afrikkalaiset keskimäärin. Mikäli näin on, mikä on se hätä, jota he pakenevat? Olemmeko varmasti auttaneet niitä suurimmassa hädässä olevia afrikkalaisia? Vaiko vain värittäneet omaa katukuvaamme päästämällä tänne pulskimmat ja pystyvimmät?

Jos sekä a) että b) ovat vääriä selityksiä, jäljelle jää Väitteen 4 hyväksyminen.

Tiedetään, että jos otanta on tilastollisesti mielekkään kokoinen, jo muutaman pisteen ero ryhmien X ja Y keskimääräisessä älykkyysosamäärässä näkyy merkittävänä erona ryhmien keskimääräisessä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa menestymisessä.

Suurin osa Suomessa asuvista työikäisistä afrikkalaisista on työttömänä, tai huonosti palkatuissa töissä, tai näennäistöissä. Tämän katsotaan johtuvan työnantajien harjoittamasta syrjinnästä. Tosin ainoa todiste sanotun syrjinnän olemassaolosta on se, mitä sillä halutaan selittää. Eli se, että suurin osa Suomessa asuvista ... jne. Kyseessä on siis klassinen kehätodistelu.

Syrjinnän efektien kompensoimiseksi esimerkiksi Helsingin kaupunki soveltaa työhönotossaan positiivista syrjintää, vähemmän pätevän hakijan asettamista pätevämmän edelle, jos ensin mainittu edustaa työyhteisössä aliedustettuna olevaa etnistä ryhmää.

Jos kuitenkin tiedetään, että (Väitteissä 1-3 kuvatuista syistä) Suomessa olevat afrikkalaiset ovat keskimäärin vähemmän älykkäitä kuin suomalaiset, ja jos tiedetään, että ryhmien väliset keskimääräiset älykkyyserot näkyvät kyseisten ryhmien suhteellisessa menestymisessä, eikö afrikkalaisten menestymättömyyttä selittävä syrjintä-oletus muutu tarpeettomaksi? Eikö positiivinen syrjintä muutu negatiivisen syrjinnän kompensaatiosta ihan vain perustelemattomaksi suomalaisiin kohdistuvaksi etniseksi syrjinnäksi?

Voidaanhan sitäkin pitää perusteltuna politiikkana, että sosiaalisista, yhteiskunnallisista tai ideologisista syistä kaikenväristen ihmisten on menestyttävä yhtä hyvin. Silloin pitäisi kuitenkin suoraan myöntää se, että sitä tai tätä ryhmää suositaan muiden kustannuksella. Nythän tällaista myöntöä ei ole. Positiivisella syrjinnällä sanotaan korjattavan sitä vääristymää, jonka (näkymätön) rakenteellinen syrjintä aiheuttaa.

Onko jollakulla jotain sanottavaa tähän kaikkeen?


Takaisin