2.3.2007

Muutama sana Nyt-liitteen jutusta

Nyt-liitteelle on annettava tietynkokoinen tunnustus Katja Marteliuksen jutusta, joka sisältää kolmen maahanmuuttokriitikon, Teemu Lahtisen, Sampsa Rydmanin ja allekirjoittaneen, haastattelun. Nyt-liitteen perinteiset, väärien mielipiteiden laukojiin sovellettavat toimitukselliset temput, kuten valokuvaajan vaatimuksesta vessassa otettu ja omituisesti valaistu nörttikuikelo-valokuva sekä haastateltavien vastauksiin jätetyt puhutun kielen erityispiirteet ("noin niinku"), toki ovat läsnä, mutta juttu ei esimerkiksi sisällä lainkaan lauseyhteydestään revittyjä kommentteja eikä toimittaja Marteliuksen nälvimisiä.

Likainen työ on jätetty populaarifilosofi ja jatko-opiskelija Jukka Relanderille, joka esiintyy jutussa asiantuntijan ominaisuudessa. Toimitus tosin unohtaa mainita, että Relander on myös helsinkiläinen kansanedustajaehdokas maahanmuuttokritiikittömyydellä profiloituvien Vihreiden listalla. Oikeudenmukaisen vastineen kirjoittaminen on hieman hankalaa, koska Relander kommentoi kolmen eri henkilön haastattelua. Koska hän kuitenkin käyttää toistuvasti, kaikkien 39 ikävuotensa tuomalla rintaäänellä, kommentoitavista henkilöistä kollektiivista termiä "pojat", katson, että hänen kritiikkinsä kohdistuu myös minuun.

Relanderin lausunnot ovat mielestäni varsin tyypillistä, vihervasemmistolaisesta norsunluutornista tyhmemmille tarjoiltua fiksun kuuloista mutta sisällötöntä sanahelinää. Hän hyökkää itse keksimiään väitteitä vastaan ja turvautuu monikultturistien kuluneimpiin kliseisiin. Esimerkiksi:

"Näillä on ajattelussa yksi perustava virhe: he lähtevät siitä oletuksesta, että on yksi vahva monikulttuurisuuden ihanne."

Ei kukaan lähde tästä. On myös täysin epäoleellista, miten monta monikulttuurisuuden ihannetta on olemassa, koska minun kritiikkini kohdistuu monikulttuurisuuden reaalimaailman toteutumaan, siihen, jossa ihmiset joutuvat elämään.

"Mutta liberaali kulttuuri ei ole monikulttuurinen, vaan kulttuuriton kulttuuri."

En ole aivan varma, tarkoittaako tuo lause mitään, mutta yritän ymmärtää sen yksinkertaisella tavalla. Ei ole olemassa kulttuuritonta kulttuuria, koska kulttuuri sisältää tavat, joilla ihmiset yhdessä toimivat, ja käsitykset siitä, mikä on oikeaa ja väärää. Yhteiskunnassa on pakko olla tapoja toimia yhdessä. Yhteiskunnassa on myös pakko olla enemmän tai vähemmän jaettu käsitys siitä, mikä on oikeaa ja väärää. Muutoin ei ole yhteiskuntaa. Esimerkiksi lait, jotka koskevat kaikkia yhteiskunnan jäseniä, eivät ole mitään muuta kuin säännöiksi kodifioituja kulttuurillisia käsityksiä. Koska eri kulttuurien arvojärjestelmät eroavat toisistaan, maailmassa on erilaisia, erilaisten kulttuurien arvojärjestelmiä heijastelevia lainsäädäntöjä. Jos erilaiset kulttuurit (arvojärjestelmät) elävät saman jurisdiktion alaisuudessa, lainsäädäntö on väkisinkin ristiriidassa jonkun väestöryhmän arvojen kanssa. Toinen vaihtoehto on säätää eri ryhmille eri lait, mutta tämä merkitsee yhteiskunnan loppua.

Toinen ongelma on siinä, että kaikki ihmiset, varsinkaan maahanmuuttajat, eivät hyväksy Relanderin visiota liberaalista, kulttuurittomasta kulttuurista. He arvostavat omia arvojärjestelmiään, useimmiten huomattavasti syvemmin kuin me omaamme. Relanderin liberalistinen valistus menee väärään osoitteeseen, sillä minä kannatan liberaalia järjestelmää. Hänen olisi syytä mennä mainostamaan liberaalia, kulttuuritonta kulttuuria vaahtosuisille imaameille, jotka saarnaavat eurooppalaisissa moskeijoissa kuolemaa sananvapaudelle ja sekulaarille yhteiskunnalle. (Viittaus Britanniassa tänä talvena tehtyihin paljastuksiin.)

Relanderin mukaan väitteeni siitä, että kahden arvojärjestelmän törmääminen johtaisi aina konfliktiin, on huono, koska "niin tapahtuu aina, kun kaksi ihmistä kohtaa". On kuitenkin olemassa aste-eroja. Ydinvoiman kannattaja ja vastustaja pystyvät keskustelemaan ja riitelemään vahingoittamatta toisiaan tai ympäristöään. Tällaisissa mielipiteiden ja arvojen konfliktissa ei mielestäni ole mitään pahaa. Tarkoitan sitä, että tanskalaisessa lehdessä julkaistut pilakuvat tai paavin pitämä luento synnyttävät mellakoita Euroopan kaupungeissa ja johtavat ihmisten uhkailuun ja kuolemaan. Tarkoitan kunniamurhia, sukuelinten silpomista, sananvapautta vastaan hyökkääviä mielenosoituksia sekä islamia kritisoivien poliitikkojen uhkailua. Näissä on kyse kahden arvojärjestelmän konfliktista, ei sairaista yksilöistä kuten "suvaitsevainen" media asian haluaa tarjoilla.

Minä ja Relander voimme nokitella toisiamme vailla pelkoa siitä, että toinen tulisi rautaputki kädessään kolkuttelemaan ovelle. Kumpikaan meistä ei liioin vaadi toisen osapuolen vaientamista lainsäädännöllä. Tämä johtuu siitä, että vaikka olemme eri mieltä monista asioista, me jaamme arvojärjestelmän, jossa mielipiteensä saa sanoa eikä eri mieltä olevia lähdetä vahingoittamaan fyysisesti. Kaikki eivät jaa tätä arvojärjestelmää. Kaikki eivät halua jakaa tätä arvojärjestelmää. Eräät sanovat suoraan, etteivät he halua tai aio jakaa sitä.

Relander:

"Tässä oletetaan, että maahanmuuttaja on pohjoisafrikkalainen, islaminuskoinen, joka raiskaa naisia."

Minä ainakaan en oleta, että kaikki maahanmuuttajat olisivat pohjoisafrikkalaisia muslimiraiskaajia. Ymmärrän, että maahanmuuttajia on joka lähtöön, enkä edes vastusta maahanmuuttoa sinänsä, vaikka Marteliuksen jutusta tällaisen kuvan epäilemättä saakin.

"Varmaan sellainenkin Suomesta löytyy, mutta niin löytyy myös samanlaisia suomalaisia."

Tämä on monikultturistien hokemista mantroista ehkä tavallisin ja väsynein. Se, että suomalaisetkin tekevät rikoksia, ei voi olla puolustus tai perustelu sille, että rikollisia tuodaan maahan ja siedetään. Yhtä älykästä olisi vaatia aidsinvastaisen työn lopettamista sillä perusteella, että ihmisiä kuolee muihinkin tauteihin. Tosiasia on myös se, että tietyt maahanmuuttajaryhmät, lähinnä islamilaisista maista tulevat, ovat tuoneet Eurooppaan rikostyyppejä, jotka vanhastaan ovat olleet täällä hyvin harvinaisia. Esimerkiksi Ruotsin Malmössä, jonka asukkaista neljännes on muslimeja, raportoitiin vuonna 2005 905 kappaletta ns. "nuorisoryöstöjä", joka on kaunisteleva nimitys maahanmuuttajajengien tekemistä, usein pahoinpitelyillä ryyditetyistä kännykkä- ja lompakkoryöstöistä. Etelä-Ruotsissa kokonaisia kouluja on suljettu barbaarisen ilkivallan, uhkailujen ja pahoinpitelyjen seurauksena. Norjan pääkaupungissa Oslossa maahanmuuttajat, lähinnä pohjoisafrikkalaiset muslimit, tekevät 70 prosenttia kaikista raiskauksista. Britanniassa muslimipoliisit syyllistyvät virka-aseman väärinkäyttöön kymmenen kertaa englantilaisia kollegojaan useammin. Ranskan kaupunkien ympärille on kasvanut etnisten gettojen vyöhykkeitä, joissa käytävässä matalan intensiteetin sisällissodassa haavoittuu keskimäärin 14 poliisia joka päivä.

Tämä on nykyisenkaltaisen monikulttuurisuuden mitattavaa ja tilastollista todellisuutta. En ole vielä kuullut järkevää vastausta kysymykseen siitä, mistä tämä hinta kannattaa maksaa. Miksi Ruotsin kannattaa maksaa maahanmuuton nettokuluina yli kolme miljardia euroa vuodessa? Mikä on se monikulttuurisuuden etu, joka ajaa kaikkien mitattavissa olevien haittojen ohitse? Minä en vastusta maahanmuuttoa sinänsä. Vastustan maahanmuuttoa, joka vahingoittaa Suomea ja Eurooppaa.

Relander:

"On paradoksaalista, että Jenkeissä ajatellaan, että eri alojen parhaat lähtivät omasta maastaan ja perustivat Yhdysvallat. Miksi sitten meille tulevat kaikkein taitamattomimmat ja sopeutumattomimmat?"

Nämä ovat hyviä kysymyksiä. Siksi, että Yhdysvallat otti vastaan ne parhaat ja piti taitamattomimmat ja sopeutumattomimmat ulkona. Siksi, että suomalainen ja eurooppalainen, monikultturistiseen ideologiaan pohjautuva humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka ja täyden palvelun sosiaaliyhteiskunta houkuttelevat taitamattomimpia ja sopeutumattomimpia. Relativistinen ja monikultturistinen kohtelu myös vie tarpeen sopeutumiselta ja rohkaisee tulijoita taantumaan ruikuttaviksi huollettaviksi. Vihervasemmistolainen suvaitsevainen kohtelee maahanmuuttajaa lapsena, jolta ei voi vaatia vastuuta tai paljon muutakaan. Tulija vastaa huutoon ja käyttäytyy tavalla, jolla hänen odotetaan käyttäytyvän.

Sitaatti:

"Relander uskoo, että maahanmuuttajien sopeutuminen, huono taloudellinen tilanne ja epävarmuus omasta identiteetistä tuottavat reaktioita, jotka voivat olla epätoivottuja. 'Mutta näiden poikien väittämät ovat ihan samanlaisia reaktioita.'" (Lihavointi meidän.)

Tämä on melkoinen relativismin kukkanen. Se, että minä kritisoin rapautuvaan sosiaalisektoriin, jengiraiskauksiin, puukotuksiin, uskonnolliseen fanatismiin, gettoihin, pommeihin ja sananvapauden kuolemaan johtavaa maahanmuuttopolitiikkaa, on ihan samanlainen ongelma kuin ne jengiraiskaukset, puukotukset, uskonnollinen fanatismi, getot ja pommit itsessään. Niin kai sitten. Omasta mielestäni ne ovat kyllä vähän eri asia.

Kulissien takaisista tapahtumista voidaan mainita, että kun toimittaja Martelius pyysi minua ja Lahtista ehdottamaan lisähaastateltavia, tarjosimme hänelle kaveriamme Veraa, kriittisesti maahanmuuttoon ja monikultturismiin suhtautuvaa, sujuvasti integroitunutta uussuomalaista nettikirjoittajaa. Vera ei kelvannut Nyt-liitteelle, "koska hän ei ole suomalainen". On mielenkiintoista, että toimittaja Martelius otti oikeudekseen määritellä, kuka on suomalainen. Vuoden 2005 somalilevottomuuksien aikaan Nytin linja oli vielä se, että Helsingin keskustaa terrorisoineita nuoria ei olisi pitänyt kutsua "somaleiksi", hehän olivat suomalaisia. Toimittaja Ville Similä ihmetteli, miksei kovaan päähämme mahdu se, että kaikki suomalaiset eivät enää ole pellavatukkaisia joukahaisia. Vera olisi kai ollut vähän liikaa. Pakolainen. Ulkomaalainen. Nainen. Juutalainen. Relanderin Jukka ei olisi edes voinut kutsua häntä "pojaksi".

Minä en muuten vastusta lainkaan Veran ja hänenkaltaistensa maahanmuuttoa.

* * *

Hesari oli pohjustanut Nyt-liitteen pläjäytystä huolellisesti. Marteliuksen tilaaman ja jutun yhteydessä julkaistun gallupin mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa maahanmuuton lisäämistä. Tämä on mielenkiintoista, koska Helsingin Sanomien joulukuussa 2005 julkaiseman kyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista katsoi, että maassa on joko riittävästi tai liikaa maahanmuuttajia. Vain viidennes kannatti heidän määränsä kasvattamista. On selvää, että lisämaahanmuuton kannattajien määrä ei ole reilussa vuodessa kasvanut 20 prosentista 56 prosenttiin. Tuoreempi tulos on mitä ilmeisimmin manipuloitu sopivilla kysymyksenasetteluilla, sopivalla kohderyhmällä ja/tai sopivalla raportoinnilla.

Voidaan myös kysyä, millä tavalla "kansalaismielipide" ylipäänsä on relevantti maahanmuuttoa koskevan tosiasialähtöisen kritiikin kannalta. Ajatusten suosio ei ainakaan perinteisessä tieteenfilosofiassa korreloi niiden totuusarvon kanssa. Vuoden 1932 vaaleissa saksalaiset äänestivät NSDAP:n valtiopäivien suurimmaksi puolueeksi. Voidaanko tämän perusteella tehdä päätelmiä puolueen ohjelman älyllisestä sisällöstä?

Superlatiivien viljelyssä pitäisi olla varovainen, varsinkin arvosteltaessa Helsingin Sanomien toimituksellista kulttuuria, joka onnistuu aina tekemään uuden mykistävän rimanalituksen juuri, kun luulit jo nähneesi aivan kaiken. Tämän riskin tiedostaen uskaltaisin kuitenkin ehdottaa Maailmanhistorian Tyhmimmän Uutisen titteliä Hesarin 28.2. julkaistulle artikkelille "Maahanmuuttajista Suomelle selvät säästöt". Otsikosta kai saa aika yksiselitteisesti sen kuvan, että maahanmuutto on Suomelle kannattavaa puuhaa. Itse jutusta käy ilmi, että maahanmuuttajista olisi Suomelle selvät säästöt, jos he työllistyisivät ja jos he olisivat 20-vuotiaita ja jos heillä olisi tullessaan koulutus, joka vastaa 20-vuotiaan suomalaisen koulutusta.

Ei varmaan tarvita korkeampaa matematiikkaa sen ymmärtämiseen, että Suomi säästäisi rahaa, jos se saisi koulutetut ja työllistyvät 20-vuotiaat valmiiksi ulkomailta. En kyllä ole huomannut, että kukaan erityisesti kritisoisikaan tällaista maahanmuuttoa. En minä ainakaan kritisoi. Ongelma on siinä, että tänne tulevat ihmiset keskimäärin eivät ole koulutettuja, helposti työllistyviä 20-vuotiaita. Toimittaja Anna Karismon ajatus kulkee ymmärtääkseni jotenkin niin, että koska maahanmuutosta voisi, tiettyjen ehtojen täyttyessä, olla Suomelle hyötyä, siitä on Suomelle hyötyä riippumatta siitä, täyttyvätkö nämä ehdot vai eivät.

Lopettakaa nyt, herran tähden, tuon lärpäkkeen rahallinen tukeminen. Tilauksen voi lopettaa numerossa 0800 92222 (maksutta kaikkialta Suomesta). Asiakaspalveluun voi myös jättää palautetta. (Kutistuvan tilauskantansa vuoksi Hesari on palautteesta hyvin kiinnostunut.) Uutiset löytyvät ilmaiseksi netistä, samoin Viivi ja Wagner.


Takaisin