25.2.2011

Mistä somalivitsit tulevat?

Päädyin jonkin linkin kautta nykyisen ulkoministerimme Alexander Stubbin vanhaan blogikirjoitukseen "Pieni Porvoo-fani" toukokuulta 2004. Stubb oli tuolloin valmistautumassa Europarlamentin vaaleihin. Koska teksti voisi retoriikkansa puolesta olla eilen kirjoitettu, ja koska aihepiiri on ajankohtaisempi kuin koskaan, ajattelin kevyesti kommentoida artikkelia.

Ensinnäkin, luonnollisesti:

"Itse olen aina ollut liberaali myös pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan suhteen."
"Olen kannattanut näiden asioiden yhteisöllistämistä EU:ssa ja sitä, että päätökset tehdään määräenemmistöllä."
"Olen myös sitä mieltä, että Suomen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka on historiallisesti ollut hävettävän konservatiivista.

Stubbin kunniaksi on sanottava, että hän ei ainakaan ole tuuliviiri vaan johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti asiallaan. Kuten vuonna 2004 myös vuonna 2011 ulkoministerimme haluaa, että Suomen pakolaispolitiikasta - jonka seuraukset kohdistuvat yksinomaan Suomeen ja suomalaisiin - eivät päätä suomalaiset Suomessa vaan EU-johtajat Brysselissä. Ajatus lienee se, että kun maahanmuuttoa koskeva päätöksenteko on viety pois eduskunnasta, päätöksiä ei enää tarvitse olla koko ajan perustelemassa ja puolustelemassa ymmärtämättömille ja kiittämättömille kansalaisille.

Varsinainen asiani liittyy kuitenkin blogikirjoituksen loppuun:

"Suomi on täynnä piilorasisteja. Olen asunut Yhdysvalloissa, Ranskassa, Belgiassa ja Britanniassa. Näissä maissa ilmenee myös rasismia, mutta ei samassa mittakaavassa kuin Suomessa. Esimerkiksi rasistiset vitsit ovat arkipäivää Suomessa, harvoin muualla. Nämä asenteet eivät muutu sillä, että maahanmuuttoa rajoitetaan. Päinvastoin."

Lihavoitu osuus on yksi versio usein ilmaistusta ajatuksesta, että rasismi olisi jollakin tavalla seurausta maahanmuuton rajoittamisesta ja että rasistisiin asenteisiin voitaisiin vaikuttaa vähentämällä maahanmuuton rajoittamista. En ole yhtä varma kuin Stubb siitä, että vaikkapa somalivitsien kertominen olisi sinänsä jokin ongelma, yhtään sen enempää kuin suomalaisista, ruotsalaisista ja norjalaisista kertovien vitsien kertominen, mutta olen kyllä eri mieltä siitä, mistä ne vitsit tulevat ja miten niistä päästään eroon.

Mitä "rasistisessa vitsissä" tapahtuu, ja miksi se naurattaa? Tällaiset vitsit leikittelevät kansallisilla ja etnisillä stereotypioilla, ryhmän oletettujen keskimääräisten ominaisuuksien projisoimisella kärjistettynä ja liioiteltuna ryhmää edustavaan yksilöön. Vitseissä esiintyy laiska ja seksihullu neekeri, tavattomasti energiaa työnvieroksuntaan käyttävä mustalainen, pedantti ja jäykkä saksalainen, homo ruotsalainen, työnsä "sinne päin" tekevä venäläinen, baskeri silmillä viiniä ryystävä ranskalainen ja suuruudenhullu amerikkalainen.

Keskeistä on, että "rasistinen vitsi" toimii (eli naurattaa) vain, jos kuulijoilla on jokin oletus puheena olevan ryhmän keskimääräisistä ominaisuuksista, ja jos tämä oletus on suurin piirtein jaettu. Oletukset ovat yleistäviä ja liioiteltuja, kyllä, mutta eivät ne tyhjän päällä lepää. Ei esimerkiksi romanien työhaluttomuus ole mikään rasistien keskenään sopima juttu, josta sitten väännetään vitsiä, vaan vitsit ovat syntyneet tämän jo olemassa olevan, havaintoihin perustuvan stereotypian ansiosta.

Asianhan voi nopeasti testata. On mahdollista kertoa "rasistisia vitsejä" sekä romaneista että ruotsalaisista, mutta ne eivät ole samanlaisia, koska ihmisten havainnot näistä ryhmistä eivät ole samanlaisia. Naurattaisiko seuraava "rasistinen vitsi" ketään, jos "mustalaisen" tilalle vaihdettaisiin "ruotsalainen"?

- Mikä on mustalaisten onnenluku?
- Viistöistä.

Koska "rasistiset vitsit" perustuvat stereotypioihin ja stereotypiat havaintoihin, "rasistisia vitsejä" ei kerrota sellaisista kansallisista ryhmistä, joista ihmisillä ei ole mitään havaintoja (eikä näin ollen havaintoihin perustuvia stereotypioita).

Olen sen verran vanha, että ehdin kasvaa aikuiseksi Somaleja Edeltävänä Aikana, ts. siinä impivaaralaisessa, säpinättömässä, värittömässä, töykeässä, sisäsiittoisessa, juntissa ja epäinnovatiivisessa Suomessa, johon kuulemma palaisimme, jos varsinkaan somalien maahanmuuttoa millään tavalla rajoitettaisiin.

SEA-Suomessa ei kerrottu somalivitsejä, lainkaan. Olin jo nuorena hyvin kiinnostunut maantieteestä ja maailman tapahtumista, ja muistan kyllä olleeni tietoinen siitä, että on olemassa maa nimeltä Somalia. Tiesin, että sen lipussa on samat värit kuin Suomen ja Israelin lipussa, että se on ollut Italian siirtomaa, että se on sosialistinen, ja että siellä häärää diktaattori nimeltä Siad Barre.

Mitään käsitystä minulla ei ollut somalien arvomaailmasta, käyttäytymisestä tai muistakaan ominaisuuksista.

Somalia ja somalit olivat 80-luvun lopulla suomalaisille vähän sitä, mitä Bhutan on tänä päivänä. Useimmat tietävät, että sellainen maa on. Harva on koskaan nähnyt yhtäkään bhutanilaista, koska bhutanilaisia nähdäkseen on mentävä Bhutaniin, ja kukapa sinne haluaisi mennä?

Oletteko huomanneet, että bhutanilaisista ei myöskään kerrota Suomessa rasistisia vitsejä? Bhutanilaiset voivat olla väkivaltaisia kuumakalleja, tai he voivat olla tantralaisia viilipyttyjä, tai jotain muuta. Olen varma, että olivat heidän ominaisuutensa millaisia vain, heidän intialaiset naapurinsa, joilla on havaintoja heidän ominaisuuksistaan, kertovat juuri näihin ominaisuuksiin ja havaintoihin perustuvia "rasistisia vitsejä" ja nauravat niille.

Stubb, ja monet muut, menee täysin metsään sekä väitteessään ("maahanmuuton rajoittaminen ei vähennä rasistisia asenteita") että sen implikaatiossa ("maahanmuuton vapauttaminen vähentää rasistisia asenteita"). Vitsit ja asenteet syntyvät stereotypioista. Stereotypiat syntyvät havainnoista ja kokemuksista. Jos havainnot ovat voittopuolisesti kielteisiä, myös stereotypiat ovat kielteisiä, ja tämä näkyy vitsien sisällössä.

Uskoakseni aivan kaikki yhteisöt kertovat "rasistisia vitsejä" kaikista muista yhteisöistä, joiden kanssa ne ovat kosketuksissa. Olen kohtuullisen varma, että Suomessa asuvat etniset vähemmistöt kertovat "rasistisia vitsejä" suomalaisista. Mitä enemmän kosketusta tulee, sitä enemmän kerrotaan vitsejä. Mitä kielteisempiä nämä kosketukset ovat, sitä ilkeämpiä ovat myös vitsit.


Takaisin