16.3.2004

Madridin pommi

Poliittinen korrektius osaa lyödä minut ällikällä aina, kun luulen jo nähneeni kaiken.

Kun Madridissa räjähtää pommi, ihmisillä on toive teon tekijän suhteen. Ihmiset toivovat, että takana olisivat baskit. Baskit, samoin kuin Ranskan bretonit ja Ruotsin suomalaiset, ovat tavallisia eurooppalaisia, eivätkä korrektiuden vaatimukset suojele heitä valtaväestön yleistyksiltä ja rasistiselta vihalta samalla tavoin kuin suojavärin omaavia kolmannen maailman siirtolaisia. Ihmiset toivovat, että baskit olisivat syyllisiä, koska baskeihin olisi luvallista kohdistaa terapeuttista, kollektiivista ja yleistävää raivoa. Pääministeri Aznar ehti jo Putinilta opituin sanakääntein ilmoittamaan, että syylliset tuhotaan.

Vaan huonosti kävi. Syyllisiä näyttävätkin olevan arabit, mikä ei kai oikeasti tule kenellekään yllätyksenä. Ääni muuttui kellossa saman tien. Syyllisiä ei enää tuhotakaan. Sen sijaan on pohdittava terrorismin perimmäisiä syitä ("piilevät sortorakenteet", "uuskolonialismi", "kulttuuri-imperialismi" jne. jne. jne...). Tuhmien länsimaalaisten on otettava iskuista opikseen ja katsottava peiliin. Tarvitaan lisää kehitysapua ja helpotuksia Lähi-Idästä tulevaan siirtolaisuuteen.

Kummallista, ettei Espanjan ole tähän asti kenenkään mielestä pitänyt ottaa opikseen baskiterrorista ja pohtia sen todellisia syitä. Espanja miehittää Baskimaan eteläosaa täysin vapaaehtoisesti. Terrori loppuisi siihen, että Espanja lopettaisi siirtomaapolitiikkansa. Mutta, kuten sanottua, baskeilla ei ole niitä avuja, joilla kerätään länsimaisen älymystön sympatiat. He ovat väärän värisiä ja uskovat väärään jumalaan.

Kummallista on myös se, että kun arabien osallisuus alkoi käydä ilmeiseksi, älymystön suurin murhe eivät suinkaan olleet sadat viattomat kuolleet vaan se, lisääkö pommi-isku ennakkoluuloja arabeja kohtaan. Siinä vaiheessa, kun baskit vielä olivat virallisia syyllisiä, en kuullut kenenkään olevan huolissaan ihmisten asenteista baskeja kohtaan.

Kun nyt taas pääsin tähän rakastamaani älymystö-teemaan, haluan mainita eräästä Sokalin Tarkastaja Ankardo -albumista (en nyt muista nimeä). Hullu tohtori teki julmia kokeita koirilla, joita hänelle toimitti ahne ja ilkeä bulldoggi. Tohtori katsoi kätyriään ja sanoi:

"Minua alati ihmetyttää tuon koiran taipumus pettää lajitovereitaan. Ellen tarvitsisi sitä välttämättä, haluaisin avata sen pään ja tutkia sen korteksin."

Takaisin