24.4.2014

Kysymys kunnallisesta mamubisneksestä

Käsittelin helmikuisessa kirjoituksessani Lieksan maahanmuuttajatilannetta ja ennen kaikkea pakolaisten käyttämistä kuntatalouden pönkittämiseen. Samaan aiheeseen liittyen jätin eilen hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen humanitaarisille maahanmuuttajille myönnettyjen harkinnanvaraisten tukien valvonnasta sekä mahdollisista jääviysongelmista, joita syntyy, kun pakolaisten vastaanottamisesta päättävät kunnallispoliitikot siviilissä harjoittavat maahanmuuttajista hyötyvää liiketoimintaa. Lieksa palvelee kysymyksessä esimerkkinä, mutta vastaavia tilanteita varmasti on muillakin paikkakunnilla.

Kirjalliseen kysymykseen liittyvässä, eilen lähetetyssä tiedotteessa oli Lieksan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa Ari Marjetaa koskeva väite, joka ei pidä paikkaansa eikä vastaa täsmällisesti itse kysymyksenkään sisältöä. Marjetan johtamassa perhekoti Topinkassa ei ole ainakaan tällä hetkellä maahanmuuttajanuoria, joten ei voida sanoa, että hänen "elinkeinonaan" olisi maahanmuuttajien kotouttaminen. Tosin samaan hengenvetoon on todettava, että omassa markkinoinnissaan Topinka nimenomaan pyrkii luomaan tällaista mielikuvaa. Siteeraan yrityksen nettisivuja uudemman kerran:

"Perhekoti Topinkassa erityisosaamisemme alueeseen kuuluvat myös monikulttuurisuus­kysymykset. Näin ollen perhekotimme sopii myös eri kulttuuritaustasta tuleville (esimerkiksi maahanmuuttajaperheiden) nuorille. Ymmärrämme Topinkassa maahan­muuttajanuoren kohtaamia haasteita oman kotikulttuurin ja ympäröivän kulttuurin asettamien vaatimusten ristipaineessa. Pidämme perhekodissamme tärkeänä, että maahanmuuttajanuorta tuetaan oman kulttuurisen identiteetin säilyttämisessä ja nuori oppii arvostamaan kulttuurista taustaansa."

Pahoittelen joka tapauksessa virheellistä väittämää tiedotteessa. Alla on kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:

KIRJALLINEN KYSYMYS

Maahanmuuttajille myönnetyt tuet kuntatalouden paikkaajina

Eduskunnan puhemiehelle

Lieksa on 13 000 asukkaan kunta, jossa on väkilukuun suhteutettuna huomattavan suuri, lähinnä somalialaisista koostuva pakolaistaustainen maahanmuuttajaväestö. Kaupunki on saanut viime vuosina runsaasti kielteistä julkisuutta kantaväestön ja tulijoiden välisten kahnausten vuoksi. Kielteistä ilmapiiriä ovat synnyttäneet etenkin huhut ja tiedot maahanmuuttajien saamista avokätisistä harkinnanvaraisista tuista.

Internetissä julkaistujen kuittien mukaan sosiaalitoimi on maksanut esimerkiksi maahanmuuttajien polttoainekuluja. MTV3:n 45-minuuttia ohjelma paljasti raportissaan, että maahanmuuttajille oli maksettu erityistä "harrasterahaa", kunnes tilintarkastajat puuttuivat asiaan.

Vuotta 2012 koskeneessa tilintarkastuskertomuksessa tilintarkastajat eivät puoltaneet vastuuvapauden myöntämistä vt. sosiaalijohtaja Soile Syrjäläiselle ja sosiaalityöntekijä Tarja Lehdolle. Tilintarkastuskertomuksen mukaan harkinnanvaraisia tukia on myönnetty maahanmuuttajille väljemmillä kriteereillä kuin kantaväestön edustajille. Tilintarkastajat muuttivat myöhemmin kertomustaan Syrjäläisen ja Lehdon annettua selityksen toiminnastaan.

Sosiaalityöntekijä Lehto, jota tilintarkastajien huomautus koski, on kaupunginjohtaja Esko Lehdon vaimo. Tilintarkastuskertomuksen käsittelyyn vaikutti myös Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professorin Juhani Lehdon toimittama kirjelmä, jossa puolustettiin Syrjäläisen ja Tarja Lehdon menettelyä, ja jossa jopa arveltiin tilintarkastajien saattaneen syyllistyä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Professori Lehto on kaupunginjohtaja Lehdon serkku.

Vaikka muodollista jääviyttä ei syntyisikään, maallikolla herää helposti epäilys, että tilintarkastajien toimintaan on saattanut kohdistua epäasianmukaista "ohjausta".

Vt. sosiaalijohtaja Syrjäläisen ja sosiaalityöntekijä Lehdon kirjallisissa selityksissä vedottiin mm. siihen, että pakolaistaustaisille henkilöille myönnetyt tuet eivät tuottaneet kaupungille tappiota, koska valtio korvasi ne täysimääräisesti ensimmäisten kolmen vuoden ajalta. Kaupunginjohtaja Lehto puolestaan totesi Ylen uutisten haastattelussa 16.2.2014 kaupungin vuokrataloyhtiön hyötyneen suuresti maahanmuuttajista, jotka saavat paitsi kunnan sosiaalitoimen myöntämiä tukia myös suoraan Kansaneläkelaitoksen tukia kuten lapsilisiä, asumistukia ja työmarkkinatukea. Edelleen Lehto sanoi "tukimiljoonien näkyvän kylän raitilla" ja kehotti pitämään huolta siitä, etteivät "rahat valu esimerkiksi Joensuun kauppoihin".

Lieksan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Marjeta työskentelee toimitusjohtajana perhekodissa, joka tarjoaa mm. maahanmuuttajille suunnattuja palveluja. Herää perusteltu kysymys, onko henkilö, jonka oma elinkeino hyötyy tai pyrkii hyötymään kotouttamista vaativista maahanmuuttajista, ainakin moraalisesti jäävi päättämään sellaisten maahanmuuttajien sijoittamisesta kuntaan, joiden elatus on pääosin tai kokonaan veronmaksajien varassa.

Maahanmuuttajien oletettu tai todellinen erityisasema tulonsiirtojen saajina lisää voimakkaasti kantaväestön ärtymystä ja epäluuloja sekä maahanmuuttajia että näiden parissa työskenteleviä kohtaan. Siksi on tärkeää, että prosessit ovat läpinäkyviä ja että niitä valvotaan uskottavalla tavalla. On moraalitonta, jos kunnat ottavat pakolaisia vastaan pääasiallisena motiivinaan kuntatalouden lyhytnäköinen pönkittäminen ja valtion maksamien korvausten junailu esimerkiksi kunnan taloyhtiöille. Vielä hälyttävämpää on, jos pakolaisten vastaanottamisesta keskeisesti vastaavat henkilöt istuvat kahdella jakkaralla ja saavat toiminnasta henkilökohtaista etua, joka ei vastaa vastaanottotoiminnan tosiasiallisen rahoittajan eli veronmaksajan etua.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Katsooko hallitus, että pakolaisia vastaanottavien kuntien ulkomaalaisille myöntämien harkinnanvaraisten sosiaalitukien maksukäytäntöjä valvotaan riittävällä ja objektiivisella tavalla; ja pitääkö hallitus ongelmallisena sitä, että vastaanottamisen ääneenlausuttuna perusteena käytetään kuntaan ja sen liike-elämään kanavoituvia "tukimiljoonia", ja että joissakin tapauksissa näillä tuilla tuetaan pakolaisten vastaanottamisesta päättävien luottamushenkilöiden henkilökohtaista liiketoimintaa?


Takaisin