28.3.2017

Kunnallisvaalit 2017

Kunnallisvaalit, joita nykyään ärsyttävästi kutsutaan "kuntavaaleiksi", järjestetään sunnuntaina 9.4. Ennakkoäänestys alkaa huomenna 29.3. ja jatkuu 4.4. asti. Haluan omalta osaltani muistuttaa lukijoita äänestämisen tärkeydestä.

Kunnallisvaaleissa tulos tehdään täysillä listoilla. Kun tavallisia kansalaisia houkutellaan kunnallisvaaliehdokkaaksi, he ovat usein valitettavan ja tarpeettoman kriittisiä oman itsensä suhteen. Kuitenkin jokainen ehdokas tuo listalle sellaisia ääniä, joita kukaan muu ei sinne tuo, ja vaikka listan häntäpäässä yksittäisten ehdokkaiden äänimäärät näyttäisivät vaatimattomilta, niistä koostuu se listan kokonaispotti, jonka turvin eniten ääniä saaneet ehdokkaat menevät valtuustoihin.

Perussuomalaiset ovat istuneet hallituksessa pian kaksi vuotta. Monet aiemmin meitä kannattaneista ovat pettyneet siihen, miten olemme uudessa tilanteessa toimineet, ja tämä näkyy heikohkoissa gallup-luvuissamme. Kritiikkiin on varmasti aihetta, ja olen sitä itsekin erilaisissa yhteyksissä esittänyt, mutta toisaalta on muistettava, että asiat eivät koskaan ole niin huonosti, etteivät ne tulevaisuudessa voisi olla vielä huonommin. Paikkojen määrä niin valtuustoissa kuin eduskunnassakin on vakio, ja jokainen perussuomalaisilta katoava paikka on yksi lisäpaikka jollekin muulle. Se joku muu on yleensä huonompi vaihtoehto. Oltiin perussuomalaisten aikaansaannoksista valtakunnanpolitiikassa mitä mieltä hyvänsä, kuntatasolla valtuutettumme ovat pääsääntöisesti tehneet hyvää työtä ja pitäneet äänestäjillemme tärkeitä asioita esillä.

Jos kaksi ja puoli vuotta Brysselissä ovat opettaneet minulle jotain niin perspektiiviä: se, mitä tapahtuu ensin Välimerellä, tapahtuu seuraavaksi Suomen rajoilla ja näkyy lopuksi kunnan raitilla. Tämän vuoksi on ehdottoman tärkeää, että kansallismielinen puolue on edustettuna kaikilla päätöksenteon tasoilla. Kansallismielisiä puolueita on Suomessa valitettavasti vain yksi, kaikkine puutteineenkin. Puutteellisuuteen voidaan Suomessa vaikuttaa äänestämällä järkeviä ehdokkaita.

Kun vaalit lähestyvät, saan yleensä tiedusteluja siitä, ketä siinä ja siinä kunnassa voisi tai pitäisi äänestää. Kaikki perussuomalaisten ehdokkaat löytyvät maakunta ja kunta kerrallaan täältä. Merkittävänä kuntapuolueena perussuomalaiset ovat aloittamassa jo kolmatta kauttaan, joten joukossa on runsaasti sekä kokeneita että kokemattomampia ehdokkaita.

Kulunut kausi on ollut vaikea, ja yli sata perussuomalaisena valtuustoon valittua henkilöä on loikannut muihin puolueisiin. Todelliset motiivit ovat tyypillisesti hyvin pieniä ja hikisiä ja liittyvät usein rahaan, lautakuntapaikkoihin ja ryhmien johtotehtävien jakamiseen, vaikka julkisuudessa lähdöt yhtä tyypillisesti selitetään mitä ylevimmillä moraalisilla seikoilla. Ollessaan nopeasti kasvava puolue perussuomalaiset tarjosi onnenonkijoille mahdollisuuksia pikavoittoihin. Tällaisista henkilöistä on nyt toivon mukaan päästy eroon, ja jäljelle jääneet ovat sitoutuneempia puolueeseen ja siihen, mitä puolue edustaa.

Itse olen ehdolla kolmannelle kaudelle Helsingin valtuustoon. Media on antanut minulle melko paljon kritiikkiä siitä, että olen lähtenyt ehdokkaaksi, vaikka en ole Brysselin-komennukseni aikana käytännössä voinut osallistua valtuuston toimintaan. (On jossain määrin ihmeellistä, että samassa tilanteessa olevat mepit, kuten sosialidemokraattien Miapetra Kumpula-Natri/Vaasa tai vasemmiston Merja Kyllönen/Suomussalmi, eivät ole saaneet vastaavaa julkista höykytystä.)

Itse katson asiaa siitä näkökulmasta, että osallistuin valtuuston (ja kaupunginhallituksen) toimintaan hyvin aktiivisesti kuluneen valtuustokauden ensimmäisen puoliskon aikana 2012-2014, ja että aion jälleen osallistua siihen hyvin aktiivisesti viimeistään uuden valtuustokauden puolestavälistä. Kuten aiemmin olen ilmoittanut, en pyri uudelle kaudelle Euroopan parlamenttiin vuonna 2019, vaan aion osallistua samana keväänä järjestettäviin eduskuntavaaleihin.

Riippuen siitä, miten ensi kesän puoluekokouksessa ja puheenjohtajavalinnassa käy, saatan tietysti viettää nykyistä enemmän aikaa kotimaassa jo ennen seuraavia vaaleja.

Ehdokaslistamme Helsingissä on erinomainen, ja voisin suositella melkein ketä tahansa sillä olevaa henkilöä. Jos kuitenkin päätät äänestää juuri minua, arvostan sitä hyvin paljon. Aivan kuten perussuomalaisten kunnallisvaalitulos vaikuttaa psykologisesti puolueen painoarvoon myös valtakunnan tasolla ja merkitsee lähtölaukausta seuraaviin eduskuntavaaleihin, myös minun henkilökohtainen äänimääräni on merkityksellinen ajateltiinpa puheenjohtajakisaa tai Helsingin piirin ehdokasasettelua vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Numeroni on 763.

Lista on kova. Siellä on yksi ministeri, kolme istuvaa kansanedustajaa sekä kymmenittäin muita hyviä tyyppejä erilaisista taustoista.

Teemani ovat ne samat, joiden vuoksi tulin kunnallispolitiikkaan vuonna 2008. Kaupungin tehtävä on luoda puitteet, joissa vapaat kansalaiset voivat ilman tarpeetonta ylhäältä ohjailua työskennellä, yrittää, harrastaa ja viettää turvallista elämää. Kaupungin tehtävä ei ole toimia globaalina vastuunkantajana eikä varsinkaan haalia kuntaan väestöä, joka rapauttaa turvallisuutta ja kuormittaa kohtuuttomalla tavalla asuntotuotantoa ja verorahoitteisia peruspalveluja.

Kiitän tuestanne ja huomiostanne! Linkitän tähän vuonna 2012 kirjoittamani analyysin tuolloisista kunnallisvaaleista. Tekstistä löytyvät numerotiedot toimikoot mielenkiintoisena vertailukohtana, kun tämän vuoden vaalien tuloksia arvioidaan. (Kirjoituksen lopussa oleva biisi kannattaa vieläkin kuunnella!)


Takaisin