30.11.2008

Kommentti päivän Hesariin

Päivän Hesarin sunnuntaisivuilla on toimittaja Esa Mäkisen laatima henkilökuva allekirjoittaneesta. Artikkeli on sävyltään sinänsä asiallinen, ainakin suhteutettuna minua koskevan uutisoinnin yleiseen asiattomuuteen. Siinä ei esimerkiksi sanota, että kannatan raiskauksia tai haluan ampua homoa päähän. Haluan silti kommentoida juttua muutamalla sanalla, koska siinä on asiavirheitä, joita Mäkinen ei huomautuksistani huolimatta suostunut korjaamaan, ja koska sen kantavia teemoja ovat, että...

...olen vähän epäilyttävä tyyppi.

...todistelen maahanmuuton ongelmia virheellisillä ja/tai hihasta vedetyillä numeroilla.

...liioittelen maahanmuuton ongelmia.

Mitään neutraalia käsittelyä en toki odottanutkaan. Esa Mäkinen on Kansan Uutisten entinen toimittaja ja Ylioppilaslehden entinen päätoimittaja sekä vaikuttanut mm. HYY:n edustajistossa Sitoutumattoman Vasemmiston edustajana. Monet Hesarin lukijat muistavat, kuinka Mäkinen tämän vuoden tammikuussa talutti valtuutettu Zahra Abdullan Kansallismuseoon ja yritti (huonolla menestyksellä) saada tämän kanssaan ilkkumaan Suomen kansan noloa historiaa. Mäkisen taustan huomioonottaen tämänpäiväinen juttu on, kuten sanottua, pääasiassa asiallinen.

Kuten kaikki kriitikkoni, Mäkinen näkee merkityksiä siinä, että asun Helsingin Eirassa. Kriitikkojeni keskuudessa laajasti vallitsevan näkemyksen mukaan yksikulttuurisen Eiran asukas on ihan väärä ihminen ottamaan kantaa monikulttuurisuuteen. Toisaalta vaalimenestykseni kuitataan usein sillä, että minua äänesti rupusakki Helsingin monikulttuurisista lähiöistä (vaikkei oikeasti äänestänytkään). Tästä voimme päätellä, että maahanmuuttoa kritisoiva ihminen asuu aina väärässä paikassa.

"Lumisella kukkulalla Eiran lähetystöalueella seisoo paksuseinäinen kivitalo ja portailla sen isäntä: hoikka reisitaskuhousuinen mies, tupakka suussa."

Hoikan reisitaskuhousuisen miehen seurassa poltteli (samanmerkkistä) tupakkaa toimittaja Esa Mäkinen.

"Täällä ei asu pahemmin pienituloisia humanistitohtoreita, mutta Halla-ahon vaimon suku on ollut onnekas. Grynderi-isoisä rakensi talon hyvään paikkaan."

Kuten useimmat Eiran paksuseinäisistä, uusklassistisista kivitaloista, myös oma kotitalomme on rakennettu viime vuosisadan alussa. Asian toteamiseen vaadittava arkkitehtooninen ymmärrys löytyy jokaiselta, joka erottaa toisistaan työmaaparakin ja goottilaisen katedraalin. Kovin erikoista laskutaitoa ei vaadita senkään oivaltamiseen, että yhdelläkään nyt kolmikymppisellä ihmisellä ei ole isoisää, joka olisi 1900-luvun alussa ollut rakentelemassa yhtään mitään.

Ei tämä asia kovin merkityksellinen ole, mutta jos väitteitä esittää, voisihan niiden todenmukaisuuden tarkistaa. Vaikka kysymällä.

"Jussi Halla-ahon kellarissa sijaitseva työhuone on kuulemma ahdas ja romuinen, joten hän johdattaa leluja väistellen kotinsa keittiöön. Asunto vaikuttaa pieneltä kolmilapsiselle perheelle."

Näitä luonnehdintoja ja niiden merkitystä minun on vaikea ymmärtää. Mikä on asunnon sopiva koko kolmilapsiselle perheelle? Onko kysymys ratkaistavissa jollakin objektiivisella laskukaavalla, vai määritteleekö Esa Mäkinen sopivan asumisväljyyden tapauskohtaisesti? Havaintoni mukaan Mäkinen lampsi sivuilleen katsomatta eteisestä keittiöön. Hän ei tehnyt mittauskierrosta asunnossamme.

En tiedä, miksi asuntomme koko ja sopivuus perheellemme on uutisoinnin arvoinen asia, mutta jos se on, vakuutan, ettei kenenkään tarvitse olla perheestäni huolissaan. Asumme tavallisessa kolmen huoneen ja keittiön asunnossa kolmen pienen lapsen kanssa. Onhan täällä ahdasta verrattuna muutaman vuoden takaiseen, jolloin asuimme vaimoni kanssa kahden, mutta sellaista on elämä. Varsinkin Eirassa, jossa asuntoja on vähän ja ne ovat kalliita. Sikäli kuin olen nähnyt, meitä varakkaammatkin lapsiperheet, etenkin isommat, asuvat Eirassa ahtaammin kuin monessa muussa paikassa. Lasten kasvaessa täältä tyypillisesti muutetaan jonnekin muualle.

Seuraava kohta on hyvä esimerkki siitä, miten luodaan ihmisestä mielikuvia hienovaraisella tekniikalla (lihavoinnit minun):

"Jotkut kannattajat kutsuvat häntä "Mestariksi". Halla-ahosta nimitys kuulostaa nololta, ja hän sanoo sen olevan vitsi.

"Jos joku tulee vieraskirjaan haukkumaan meitä, niin me otetaan se nimitys käyttöön. Kyllähän tämä on vastustajilta peräisin, opetuslapset palvovat mestaria."

Suivaannuttuaan häntä käsittelevästä kirjoituksesta Halla-aho kirjoitti vieraskirjaansa "Mars Ilta-Sanomien kommenttilaatikkoon. Spam and destroy!" eli roskapostita ja tuhoa. "Kyseessä oli vitsi", Halla-aho sanoo taas."

Mäkinen haluaa tässä sanoa, että peruuttelen rutiininomaisesti sanomisiani ja selittelen niitä vitseiksi. Todellisuudessa kysymykset "Mestari"-nimityksestä ja Ilta-Sanomien kommenttilaatikosta sijaitsivat eri päissä kolmituntista haastattelusessiota. Ja kun kummassakin tapauksessa humoristinen konteksti oli täysin selvä, minulla ei tietenkään kysyttäessä ole juuri muita vaihtoehtoja kuin nimetä sekä "Mestari"-nimitys että "spämmäyskäsky" siksi, mitä ne olivat: vitseiksi.

Keskustelimme kyllä pitkään sellaisistakin sanomisistani, jotka eivät ole vitsejä. Valitettavasti niitä päätyi artikkeliin vähänlaisesti.

"Yhä harvempi nettirasisti puhuu laiskoista neekereistä, jotka vievät rehellisten suomalaisten työt. Maahanmuuton kriitikot ovat oppineet puhumaan kulttuurin, uskonnon ja yhteentörmäysten ongelmista."

Mäkinen haluaa sanoa, että huoli kulttuurin, uskonnon ja yhteentörmäysten ongelmista on savuverho, jonka takana väijyy inho laiskaa, työt vievää neekeriä kohtaan. Mäkinen ei ota huomioon sitä mahdollisuutta, että joku, jota ei lainkaan kiinnosta laiska, työt vievä neekeri, voi olla aidosti huolissaan kulttuurin, uskonnon ja yhteentörmäysten ongelmista. Pitäisikö tämä tulkita a) niin, ettei mainittuja ongelmia ole olemassa (eikä niistä siksi voi olla oikeasti huolissaan), vai b) niin, ettei niistä voi olla aidosti huolissaan (vaikka ne olisivat olemassa)?

Olemme joutuneet sellaiseen omituiseen tilanteeseen, että maahanmuuton ongelmat kyllä myönnetään laajasti, mutta samalla kielletään mahdollisuus, että niistä ongelmista puhuva voisi olla liikkeellä vilpittömin mielin.

"Hänen perusväitteensä on, että maahanmuutto on uhka Euroopalle, "uppoavalle lännelle". Kaikki tänne tulevat eivät Halla-ahon mukaan kunnioita vapauden ja tasa-arvoisuuden ihanteita."

Niin? Onko Mäkinen sitä mieltä, että kaikki Eurooppaan tulevat kunnioittavat vapauden ja tasa-arvon ihanteita?

"Hän maalailee kuvia syrjäytyneiden getoista, lisääntyvästä rikollisuudesta ja työttöminä länsimaiden taloutta rasittavista pakolaisista."

Maalailee kuvia? Ovatko syrjäytyneiden getot, lisääntynyt rikollisuus ja taloutta rasittavat pakolaiset mielikuvituksen tuotetta?

"Poliittisen populismin perinteinen tunnusmerkki on vastustaminen rakentavien ehdotusten sijaan. Konkreettisia ehdotuksia Halla-aholla kyllä on, tosin vähän."

Onhan minulla paljonkin konkreettisia ehdotuksia. Esimerkiksi tanskalaistyyppinen reformi, johon sisältyy perheenyhdistämisten lopettaminen, perusteettomien turvapaikanhakijoiden palauttaminen, sellaisten kategorioiden kuin "oleskelulupa humanitaarisista syistä" lakkauttaminen, humanitaaristen maahanmuuttajien sosiaalietuuksien karsiminen ja lumeavioliittoihin puuttuminen. Esitinkin näitä ehdotuksia Mäkiselle. Se, että hän ei halunnut niitä julkaista, ei ole osoitus siitä, ettei niitä olisi. Hän ei halunnut julkaista niitä, koska hän halusi sanoa, ettei minulla ole konkreettisia ehdotuksia.

"Lisäksi hän ehdottaa myös, että ruotsin asema toisena kansalliskielenä pitäisi lakkauttaa. Sitä pitäisi verrata saameen."

En minä aivan näin sanonut. Sanoin, että ruotsin kielelle pitäisi myöntää normaali vähemmistökielen asema samoilla periaatteilla kuin saamen kielelle. Perusteluni oli, että nykyinen järjestelmä ainoastaan lisää kielteisiä asenteita ruotsin kieltä kohtaan, eikä sillä toisaalta saavuteta mitään hyvää (kuten ruotsin kielen laajaa osaamista).

"Halla-aho sekoittaa teksteissään ulkomaalaiset, maahanmuuttajat, islamilaiset ja somalit. Esimerkiksi niin, että ensin puhutaan maahanmuuttajien rikoksista yleisesti ja sitten annetaan esimerkkeinä mustiin miehiin viittaavia lehtijuttuja."

Yhtäkään esimerkkiä Mäkinen ei tällaisesta käytännöstä anna, ja syykin lienee ilmeinen: olen nimenomaisesti arvostellut hallitsemattoman maahanmuuton kannattajien harrastamaa tahallista käsitteiden sekoittamista. Että perustellaan vaikkapa somalipakolaisten maahanmuuttoa sillä, että joku Finlayson tai Fazer ovat muuttaneet Suomeen ja hyödyttäneet maatamme.

"Halla-aho väittää esimerkiksi, että somalit tekisivät 12 prosenttia ryöstöistä. Todellisuudessa monen vuoden keskiarvo on 4 prosenttia.

"Olisin voinut tarkistaa tämän. Silti neljä prosenttia 0,2 prosentin väestöllä on aikamoinen yliedustus", hän vastaa."

Mäkinen antaa ymmärtää, että olen vetänyt "12 prosenttia" hihastani. Kyseessä on Turun Sanomien julkaisema ja poliisin ilmoittama luku. Se kuvaa yhden vuoden tilastopiikkiä, mutta en ole muuta väittänytkään. Antamani luku ei ole virheellinen, se vain kuvaa eri asiaa kuin monen vuoden keskiarvo 4%.

Muutoin Mäkisen argumentista tulee mieleen muutaman vuoden takainen reaktio Kommunismin mustaan kirjaan. Kommunistit pyrkivät tuolloin raivolla todistelemaan, ettei kommunismin uhrina suinkaan kuollut sataa miljoonaa vaan korkeintaan 60 tai 50 tai 40 miljoonaa ihmistä. Aivan kuin jälkimmäiset luvut olisivat jotenkin siedettävämpiä. Selvä homma, somalit tekevät vuodesta toiseen vain 4% poliisin tietoon tulleista ryöstöistä. Väkilukuunsa suhteutettuna he siten tekevät "vain" 20 kertaa enemmän ryöstöjä kuin kantaväestön edustajat.

Saatuani artikkelin tarkistusversion luettavakseni mainitsin Mäkiselle, että hän siteeraa minua puutteellisesti, epärehellisesti ja tarkoitushakuisesti. Artikkeliin tällä ei ollut vaikutusta. Koska Mäkisen agendaan kuuluu, että käytän itsekeksittyjä lukuja.

"Tutkija Hannu Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta sanoo ulkomaalaisten raiskaajien olevan useimmiten virolaisia tai ruotsinsuomalaisia."

Mäkinen sekoittaa tahallaan suhde- ja absoluuttiset luvut. Ulkomaalaisten tekemiä rikoksia kuvaavat tilastot sisältävät sekä maahanmuuttajat että turistit. Toisaalta niistä puuttuvat Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat. Virolaisia ja ruotsinsuomalaisia maahanmuuttajia, keikkatyöläisiä ja turisteja on Suomessa paljon enemmän kuin "riskikulttuureista" saapuvia humanitaarisia tulokkaita, minkä vuoksi he tekevät absoluuttisesti suurimman osan raiskauksista. Samasta syystä kantasuomalaiset, joita on 96 prosenttia maan asukkaista, tekevät absoluuttisen enemmistön raiskauksista.

"Poliisin kertoma maahanmuuttajien raiskausluku on 19 prosenttia, mutta siinä eivät tutkijan mukaan näy valtaosin pimentoon jäävät suomalaisten tekemät raiskaukset. Halla-aho ei pidä tutkijan lukuja uskottavina."

En sanonut aivan näin. Sanoin, että on mahdotonta kommentoida hihasta vedettyjä arvioita esim. 15 000:sta vuosittain piiloon jäävästä raiskauksesta. Sanoin myös, ettei ole mitään syytä olettaa maahanmuuttajien osuuden olevan pienempi pimentoon jäävissä raiskauksissa kuin se on tietoon tulleissa raiskauksissa. Onhan täysin selvää, että jos suurin osa suomalaisten tekemistä parisuhderaiskauksista ei tule tietoon, sama koskee myös maahanmuuttajien tekemiä parisuhderaiskauksia. Maahanmuuttajien yliedustus piiloraiskauksista on luultavasti suurempi, koska jo maalaisjärjen nojalla voidaan olettaa, että kieltä osaamattoman, oikeuksistaan tietämättömän ja naisen koskemattomuutta tunnustamattomasta kulttuurista saapuneen maahanmuuttajanaisen kynnys ilmoittaa kumppanin tekemästä raiskauksesta on korkeampi kuin suomalaisnaisella.

"Halla-aho väittää, että somaleista työttöminä olisi 61 prosenttia. Tuoreen luvun mukaan prosentti on 44 ja työttömyys laskusuunnassa. Hän ei kommentoi, koska ei ole nähnyt kyseistä raporttia."

Itse asiassa Mäkinenkään ei ole nähnyt kyseistä raporttia, koska sitä ei ole olemassa. Tämä selvisi, kun kyselin sen perään. Minua lähteistyksen puutteista kritisoiva Mäkinen ei katso hyväksi nimetä raporttiaan artikkelissa.

Puhuessani somalien työttömyysluvuista olen viitannut työministeriön julkaisemiin lukuihin. Lisäksi on muistettava, että kun puhutaan maahanmuuton aiheuttamasta taloudellisesta kuormituksesta, oleellisin mittari ei ole työttömyysaste (jota kaunistellaan koulutus- ja kotouttamispoliittisin kikkailuin) vaan työllisyysaste. Jos maahanmuuttajaryhmään kuuluvista työikäisistä puolet (eli naiset) on kättelyssä työelämän ulkopuolella, toisesta puolesta 44% työttömänä ja lopuistakin huomattava osa "koulutuksessa", suojatöissä tai maahanmuuttoon liittyvissä tehtävissä, on saldon kannalta melko yhdentekevää, onko virallinen työttömyysprosentti 61 vai 44.

"Silti Halla-ahon väitteet ovat liioiteltuja."

Tämä lause muodostaa oman, itsenäisen kappaleen, eikä sitä perustella mitenkään.

"Suomessa on perinteisesti pelattu kaksilla korteilla: poliittinen liturgia on ollut suvaitsevaista, mutta käytännön maahanmuuttopolitiikka hyvin tiukkaa. Tästä kertoo esimerkiksi se, että viidestätoista vanhasta EU-maasta Suomessa on kolmanneksi vähiten maahanmuuttajia."

En vilpittömästi ymmärrä sitä ajatusta, että maahanmuuttajaväestön pieni määrä on peruste sen kasvattamiselle. Varsinkaan, jos tiedetään, että Suomessa on myös vähemmän maahanmuutosta syntyneitä ongelmia kuin niissä vanhoissa EU-maissa, joissa on Suomea enemmän maahanmuuttajia.

"Se ei ole olennaista, väittää Halla-aho, koska ulkomaalaisväestö kasvaa nopeasti ja väärin perustein. Nykyisin Suomessa on 170 000 ei-kotimaista kieltä äidinkielenään puhuvaa. Somalia, arabiaa, kurdia ja turkkia puhuvia on yhteensä 28 000. Ei kuulosta uppoavalta laivalta."

En suinkaan vaadi maahanmuuttopolitiikan tiukentamista siksi, että nykyinen tilanne olisi kestämätön. Vaadin tiukentamista, jotta siitä ei tulisi kestämätön. Helsingin Sanomien oman, tämänsyksyisen uutisoinnin mukaan Suomeen on, lähinnä muiden maiden tiukentuneen politiikan seurauksena, jatkossa tulossa vuosittain jopa 5000 humanitaarista muuttajaa. On selvää, että mitä laajemmalle Suomen maine avointen ovien maana leviää, sitä nopeammin vauhti kiihtyy. Helsingin Sanomien mukaan 10% koko maan väestöstä ja 25% helsinkiläisistä on maahanmuuttajia muutaman vuosikymmenen kuluttua. Mitä väliä sillä on, paljonko maahanmuuttajia on nyt, jos jossakin on päätetty, että kohta heitä on oltava valtavan paljon enemmän?

En tiedä, mistä nämä luvut tulevat, tai kuka niistä on päättänyt, mutta johonkin ne kai perustuvat. Pitääkö maahanmuuttopolitiikkaan tehdä tarkennuksia vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on jo karannut käsistä? Kannattaako kattoa ryhtyä korjaamaan vasta sitten, kun sataa?

Mäkiseltä jää kokonaan ymmärtämättä, että ehdotusteni tavoitteena ei ensisijaisesti ole pyrkiä korjaamaan olemassaolevia ongelmia vaan ehkäistä tulevia. Eurooppalaisten esimerkkien valossa tiedämme, mihin hallitsematon maahanmuuttopolitiikka johtaa. Meidän ei tarvitse kulkea sitä samaa tietä.


Takaisin