25.1.2009

Kokoomus ja mitätön kulttuurien kirjo

Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta asettui kokouksessaan 13.1.2009 äänin 7-4 kannattamaan turvapaikanhakijoiden uusien vastaanottokeskusten perustamista Uudenmaankadulle ja Kaarlenkadulle (kts. aihetta koskenut kirjoitus). Päätöksen kannalla olivat puheenjohtaja Gartz, jäsenet Ingervo, Mäki, Peltola ja Markkanen sekä varajäsen Ravela. Eriävän mielipiteensä ilmoittivat lautakunnan kokoomuslainen varapuheenjohtaja Laura Räty sekä jäsenet Sipilä ja Sutinen.

Rädyn mukaan...

"...Kallioon on sijoitettu jo niin paljon asunnottomia ja huumeidenkäyttäjiä, ettei sinne voi laittaa 200:aa vieraista kulttuureista tullutta, vaikeissa tilanteissa elävää ihmistä."

Sekä:

"Rehellisesti sanottuna, miten helsinkiläisille selitetään se, ettei 90 prosentilla kaupunkilaisista ole varaa asua Uudenmaankadulla, mutta sinne sijoitetaan turvapaikanhakijoita?"

Älä muuta sano, Laura.

Mutta sitten toisaalta eräs helsinkiläinen kunnallisvaaliehdokas nimeltä Laura Räty kirjoitti vaalisivullaan näin:

"Helsinki on maamme monikulttuurisin kaupunki, mutta kansainvälisellä tasolla on kulttuurien kirjo täällä mitättömän pieni. Todelliseen maahanmuuttajien hyväksymiseen ja suvaitsevaisuuteen on täällä vielä matkaa, mutta jokainen meistä helsinkiläisistä edistyy tyylillään. Suvaitsevaisuus lähtee jokaisesta ihmisestä, eikä siihen voi pakottaa, mutta sen suuntaan voi ohjata omalla toiminnallaan ja yhteisillä päätöksillä."

Eräät eivät ole koskaan tyytyväisiä. Edistääkö Räty nyt mielestään suvaitsevaisuutta omalla toiminnallaan? Onko tilanne tulkittava niin, että...

a) ...mitättömän kulttuurien kirjon surkuttelu oli pelkkää trendikästä sanahelinää?

b)...keskusten vastustaminen on pelkkää populismia tilanteessa, jossa turvapaikkapolitiikkaa koskeva kriittinen keskustelu on viriämässä?

c) ...kulttuurien kirjon sopii kukkia jossakin muualla kuin kantakaupungissa, missä Räty itse ja Rädyn äänestäjät asuvat? Minun on pakko poiketa periaatteistani ja kompata Vihreiden Tapio Laaksoa: Jakomäkeenkö ne turvapaikanhakijat pitäisi sijoittaa?

Räty on oikeassa siinä, että on vaikea selittää vähävaraisille helsinkiläisille, miksi turvapaikanhakijoita majoitetaan hotelliin kantakaupunkiin. Asialla on kuitenkin sekin puoli, että vakavaraisilla kantakaupunkilaisilla on sentään teoreettinen mahdollisuus vaihtaa asuinpaikkaa, jos naapurin vastaanottokeskus lieveilmiöineen alkaa liiaksi ahdistaa. Jakomäkeläisen kantaväestön mahdollisuus tehdä sama on oleellisesti heikompi. Siksi keskusten lykkääminen heidän riesakseen olisi vielä katalampi temppu.

Koska vastaanottokeskusten sijoittaminen niin Kallioon kuin Jakomäkeenkin on epäoikeudenmukaista, Helsingin pitäisi ylipäänsä olla lisäämättä vastaanottokapasiteettiaan. Helsinki on tässä suhteessa tehnyt oman osuutensa. Jo olemassa olevat keskukset pitäisi sijoittaa johonkin, missä niistä on mahdollisimman vähän haittaa asujaimistolle. Juuri saapuneilla turvapaikanhakijoilla ei ole mitään tarvetta asua keskellä kaupunkia, kaikenlaisten houkutusten ja yllykkeiden keskellä. Turvaa, jota tulijat oman ilmoituksensa mukaan ovat Suomesta hakemassa, voidaan aivan hyvin tarjota vaikka Tattarisuolla.


Takaisin