20.9.2013

Kirjallinen kysymys pakolaiskiintiön kasvattamisesta

KIRJALLINEN KYSYMYS
Suomen pakolaiskiintiön kasvattaminen nykyisessä taloustilanteessa

Eduskunnan puhemiehelle

Lehtitietojen mukaan sisäministeri Päivi Räsänen esittää Suomen pakolaiskiintiön kasvattamista ja satojen syyrialaispakolaisten vastaanottamista.

Valtiovalta, osin ymmärrettävistä ja yleiseurooppalaiseen taloustilanteeseen liittyvistä syistä, leikkaa julkisen vallan ensisijaisiin tehtäviin osoitettuja resursseja. Tällaisiksi ensisijaisiksi tehtäviksi voidaan katsoa esimerkiksi sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen. Sekä poliisin että puolustusvoimien määrärahoja on leikattu ankaralla kädellä. Kunnat ovat vastuussa useimmista tavallisen kansalaisen elämää koskettavista peruspalveluista kuten sosiaali- ja terveystoimesta ja perusopetuksesta. Kuntien valtionosuuksia leikataan ja niiden lakisääteisiä velvoitteita suunnitellaan karsittaviksi.

On perusteltua kysyä, miksi maahanmuuton ja pakolaisten vastaanoton kaltaiset, selkeästi toissijaiset tehtävät on rajattu yleisten säästö-, karsinta- ja leikkausohjelmien ulkopuolelle. Mikään kansainvälinen sopimus ei velvoita Suomea ylläpitämään kiintiöpakolaisjärjestelmää, puhumattakaan kiintiön kasvattamisesta. Vain noin kymmenellä maailman maalla on suomalaista vastaava kiintiöjärjestelmä.

Kiintiöpakolaisille ja turvapaikanhakijoille on jo nyt hyvin vaikeaa löytää kuntapaikkoja. Tämä on ymmärrettävää, sillä tulonsiirtojen varassa elävät ja usein kotouttamisen kannalta haasteelliset tulijat ovat muutenkin vaikeuksissa oleville kunnille merkittävä taloudellinen ja sosiaalinen lisärasite. Käytännössä suurin osa humanitaarisista maahanmuuttajista päätyy muutaman suurimman kaupungin lähiöihin. Tämä lisää asuinalueiden segregaatiota, koulujen eriytymistä sekä turvattomuutta ja levottomuutta.

Käytettävissä olevien kotouttamisresurssien kannalta ylimitoitettu humanitaarinen maahanmuutto on johtanut suuriin ja kroonisiin ongelmiin kaikissa Länsi-Euroopan maissa. Varoittavana esimerkkinä voidaan mainita Ruotsin lähiöiden mellakat tämän vuoden keväällä.

Hallitus on korostanut koko vaalikauden ajan, että kaikkien on osallistuttava säästötalkoisiin, ja että julkisen velan kasvu on pysäytettävä. Kansalaiset ovat valmiita hyväksymään kovatkin päätökset, jos säästöt kohdennetaan ja priorisoidaan hyväksyttävällä tavalla. On kuitenkin kestämätöntä, että samalla, kun valtiovallan ensisijaisia toimintoja ajetaan alas, toissijaisia toimintoja paisutetaan, ja tämä tehdään velkarahalla, siis sälytetään tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Pysyvästi työttömien tai työelämän ulkopuolella olevien ihmisten elättäminen Suomessa on äärimmäisen kallis ja tehoton tapa lievittää maailman pakolaisongelmia. Sen sijaan sen kielteiset vaikutukset vastaanottavalle yhteiskunnalle, tässä tapauksessa Suomelle, ovat merkittävät.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Katsooko hallitus, että pakolaiskiintiön kasvattaminen ja humanitaarisen maahanmuuton lisääminen ovat sopusoinnussa julkisen talouden tasapainottamistavoitteiden kanssa, ja että ne kuuluvat sellaisiin valtiovallan ydintehtäviin, joista ei voida tinkiä silloinkaan, kun kaikesta muusta tingitään?

Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2013
Jussi Halla-aho /ps


Takaisin