Seuraamalla oikeusministeriön vuosittain julkaisemia, Suomessa asuvien ulkomaalaisten rikollisuutta koskevia raportteja voi huomata, että tilanne on hyvin stabiili. Samat maahanmuuttajaryhmät (turkkilaiset, iranilaiset, irakilaiset, somalit) ovat yliedustettuina samoissa rikostyypeissä (pahoinpitelyt, ryöstöt, seksuaalirikokset), ja maahanmuuttajien suhteellinen osuus rikollisuudesta kasvaa muutaman prosentin vuosivauhtia. (Vrt. vuodet 2003, 2004 ja 2005.) Tilastolliset tosiasiat siis näyttävät kumoavan sen kestoargumentin, että vaikutelma tiettyjen maahanmuuttajaryhmien suuresta rikollisuudesta perustuisi muutaman yksittäisen tekijän aiheuttamiin piikkeihin. Trendi on todellinen ja, kuten odottaa saattaa, samanlainen kuin esim. muissa pohjoismaissa.
Koska maahanmuuttajien rikollisuus ei vähene vaan lisääntyy, olen hieman ihmetellyt, miksi edelliskesien jatkuvat uutiset pahoinpitelyistä ja raiskauksista Helsingin keskustassa ja Kaisaniemenpuistossa ovat tyystin kadonneet päälehdestämme. Viime syksynä, somalijengien tekemien rikosten saavutettua kulminaatiopisteensä, Hesarissa näkyi merkkejä jonkinlaisesta itsesensuurikrapulasta ja tervehtymisestä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tätä itsekritiikkiä on seurannut vielä voimakkaampi vastareaktio, ja että lehti on lähtenyt ruotsalaistyyppisille linjoille: vähemmistöjen tekemiä rikoksia koskevat uutiset sensuroidaan tai ne jätetään kokonaan julkaisematta. Kuten kirjoituksessa Keskustelua meillä ja naapurissa totesin, suomalaisen mediakentän itsesensuuri ei kuitenkaan vielä ole kollektiivista, minkä vuoksi asioiden todellisen laidan saa pienellä vaivalla selville. Seuraavassa joitakin viimeaikaisia esimerkkejä.
21.7. lahtelaisella huoltoasemalla sattui ampumavälikohtaus. Alla Hesarin ja Iltalehden versiot samasta, STT:n välittämästä uutisesta:
HS 21.7.2006Ampumavälikohtaus Lahdessa
Lahtelaisella huoltoasemalla sattui ampumavälikohtaus torstaina iltapäivällä.
Poliisin mukaan kukaan ei tiettävästi loukkaantunut.
Ampujaksi epäilty noin 20-vuotias mies otettiin kiinni, mutta ampumisen kohteeksi joutuneita poliisi etsi vielä torstai-iltana.
On epäselvää, oliko laukauksia yksi vai useampia, kertoi tutkintaa johtava Jorma Halme illalla. Hänen mukaansa kyse oli ilmeisesti välienselvittelystä.
STT
IL 21.7.2006 (lähde)Huoltoasemalla ammuskeltiin Lahdessa
Poliisin mukaan kukaan ei tiettävästi loukkaantunut.
Ampujaksi epäilty noin 20-vuotias mies otettiin kiinni, mutta ampumisen kohteeksi joutuneita poliisi etsi vielä torstai-iltana.
Ampumavälikohtaus sattui lahtelaisella huoltoasemalla torstaina iltapäivällä puoli neljän paikkeilla.
- Nyt on vielä epäselvää, oliko laukauksia yksi vai useampia, kertoi tutkintaa johtava komisario Jorma Halme illalla.
Halmeen mukaan tilanteessa oli ilmeisesti kyse kahden romanisuvun välienselvittelystä. Kaikki paikalla olleet kymmenkunta henkilöä asuvat hänen mukaansa muualla kuin Lahdessa.
- En tiedä, kohtasivatko he sattumoisin vai oliko kyseessä suunniteltu tapaaminen, sanoi Halme.
STT
(Ok, kyse ei ole maahanmuuttajista, mutta sensuurin motiivien kannalta tapaus sopii tähän yhteyteen.)
Hesari katsoi parhaaksi jättää uutisen kokonaan pois paperiversiosta, varmaankin siksi, että provinssissa tapahtui merkittävämpiäkin ampumavälikohtauksia.
Turussa maahanmuuttajien, ennenkaikkea somalien väkivaltarikollisuus on yltynyt tänä kesänä (linkki, linkki, linkki, linkki, linkki). Turun ulkomaalaistoimisto on vakuutellut, että yhteiselo sujuu mainiosti, mutta poliisi myöntää tilanteen kärjistyneen usean kuukauden ajan, että yhteenottoja tapahtuu joka viikonloppu, ja että väkivalta on saanut silmittömiä muotoja (maassa makaavien uhrien potkiminen). Poliisin vastaus kansalaisten huolestuneisiin yhteydenottoihin on kuitenkin ollut se, että ei kannata lähteä kaupungille iltaisin.
Helsinkiläisestä tämä tuntuu kovin tutulta. Hesari ei ole pihahtanutkaan Turun tapahtumista. Tämä tuskin johtuu siitä, etteivät tapahtumat itsessään ylittäisi uutiskynnystä, koska hieman aiemmin Hesari vatvoi päiväkausia maahanmuuttajan omistamaan pizzeriaan tehtyä yksittäistä hyökkäystä Kajaanissa.
Elokuun alussa Helsingin käräjäoikeus vangitsi kenialaisen 22-vuotiaan sarjaraiskaajan. Nuoresta iästään huolimatta hänet on jo aiemmin tuomittu useista raiskauksista. Mikä panee taas kerran ihmettelemään suomalaista rangaistuskäytäntöä. Poliisi etsi mahdollisia lisäuhreja, minkä vuoksi jopa Hesarin oli julkaistava miehen tuntomerkit: "Hänellä on lyhyet, mustat ja kiharat hiukset." Hmm... Ehkäpä oleellisempiakin tuntomerkkejä voisi keksiä.
12.8. 37-vuotias mies ajoi autolla tahallaan 14-vuotiaan tytön päälle pyörätiellä Lahdessa. Tyttö sai vakavia vammoja päähänsä. Hesari kirjoittaa tapauksesta seuraavaa:
HS 15.8.2006Miehen epäillään ajaneen pyöräilijätytön tahallaan kumoon
Lahden poliisi tutkii outoa kolaria, jossa miehen epäillään ajaneen autolla tahallaan pyöräilijän päälle kevyen liikenteen väylällä.
Vuonna 1992 syntynyt tyttö löi törmäyksessä päänsä asfalttiin, mutta hänet on jo kotiutettu sairaalasta.
Vuonna 1969 syntynyt autoilija vangittiin maanantaina tapon yrityksestä epäiltynä.
Poliisilla ei vielä ole täyttä kuvaa lauantaisesta kolarista. Autoilija poistui törmäyspaikalta.
Hänet tavattiin myöhemmin, sillä uhri tunnisti päälleajajansa.
STT
Etelä-Suomen Sanomien ja Ilta-Sanomien jutuista käy ilmi, että 37-vuotias mies on somali, että hän on vainonnut ja uhkaillut tytön perhettä jo kahden vuoden ajan vailla mitään ilmeistä motiivia, ja että hänelle on määrätty lähestymiskielto (jota hän itse piti täysin tarpeettomana).
14.8. Helsingin Tapulikaupungissa yritettiin raiskata alaikäinen tyttö. Alla Hesarin ja Ilta-Sanomien versiot tapauksesta:
HS 15.8.2006Alaikäinen yritettiin raiskata Helsingissä
Alaikäinen tyttö joutui törkeän raiskauksen yrityksen kohteeksi Helsingin Tapulikaupungissa kello kahden jälkeen maanantaiyönä.
Hälytyskeskukseen ilmoitettiin tapauksesta hieman ennen kello kolmea. Poliisi pidätti tapauksesta epäiltynä miehen myöhemmin yöllä yksityisasunnosta.
Tapauksen tutkinta on kesken. Poliisin mukaan epäilty mies liikkui polkupyörällä. Poliisi kaipaa havaintoja Tapulikaupungin alueella tapahtuma-aikaan liikkuneesta kaljupäisestä miespyöräilijästä.
IS 14.8.2006 (lähde)Alaikäinen yritettiin raiskata Helsingissä
Alaikäinen tyttö yritettiin raiskata Helsingin Tapulikaupungissa viime yönä. Poliisi on ottanut kiinni teosta epäillyn Suomessa asuvan ulkomaalaisen miehen.
Poliisi tutkii tapausta.
STT
Helsingin Sanomien verkkosivuilla useat lukijat ovat huomauttaneet artikkeleiden sensuroinnista. Sivuston ylläpito on ottanut linjakseen poistaa tällaiset oikaisut ja huomautukset, minkä viimeistään pitäisi kertoa hyväuskoisimmallekin, että kyseessä on tietoinen, ideologiaperusteinen todellisuuden suodatus. Hesarin nykyinen uutisointipolitiikka on niin härskiä ja niin jyrkässä kontrastissa jopa muiden suomalaisten tiedotusvälineiden käytännön kanssa, että olen alkanut vakavasti miettiä, miksi tällaisesta lehdestä kannattaa maksaa. Toki Hesarissa on paljon paikkansapitävääkin tietoa, esim. tv-ohjelmat ja säätiedot, mutta sama kai koski edesmennyttä Tiedonantajaakin. Oleellista on se, että Hesari, kuten Tiedonantaja, ei raportoi tapahtumista niiden uutisarvon tai merkittävyyden perusteella, vaan sen mukaan, ovatko ne sopusoinnussa lehden omaksuman ideologian ja maailmanteorian kanssa.
Vaikka Ilta-Sanomat ja Iltalehti kirjoittavat pääasiassa Matti Nykäsestä, niistä on Helsingin ja kotimaan tapahtumien osalta tullut luotettavimpia saatavissa olevia tiedonlähteitä. Myös Turun Sanomat kirjoittaa vielä toistaiseksi melko kursailematta siitä, mitä kaupungissa tapahtuu. On kuitenkin pelättävissä ja odotettavissa, että kun todellisuuden ja teorian välinen konflikti kasvaa Turussa riittävän suureksi, todellisuus tulee saamaan kyytiä paikallisessa tiedonvälityksessä samalla tavalla kuin se on saanut Helsingissä.
Siirrytään hetkeksi mediatarkastelusta viranomaistarkasteluun. Turussa riehuvat maahanmuuttajajengit ovat odotusten mukaisesti kuumentaneet kansalaisten tuntoja ja aiheuttaneet keskustelua Turun kaupungin verkkosivujen keskustelufoorumilla. Turun Sanomien mukaan "keskustelun sävy on muuttunut sellaiseksi, että jotkut käyttäjät vaativat jo rajoituksia palstalle kirjoittamiseen. Osa kommenteista hyökkää maahanmuuttajia vastaan ja sysää syyn katuväkivallasta näiden harteille". Turun kaupungin tiedotuspäällikkö Seppo Kemppainen toteaa, että "[j]os tilanne jatkuu tällaisena, niin palstan sulkeminenkaan ei ole mahdotonta".
Suvaitsevainen keskustelu on kiehtovaa kuten aina. Kun kansalaispalautteelle tarkoitetulla foorumilla syy maahanmuuttajien väkivallasta sysätään maahanmuuttajien harteille, ylläpito alkaa pohtia palstan sulkemista. Väkivalta on pienempi ongelma kuin se, että siitä puhutaan. Turun tilanne varmasti kohenee, jos maahanmuuttajiin kohdistuneet syytökset Turun kaupungin sivuilla tukahdutetaan.
Kirjoitin aiemmin, että ruotsalainen pc-sensuuri on vesi- ja ilmatiivis. Tilanne ei kuitenkaan välttämättä ole näin lohduton. Vaikka ruotsalaisissa rikosuutisissa ei mainita tekijöiden tuntomerkkejä, niissä mainitaan rikoksen tapahtumapaikka. Joitakin esimerkkejä:
Malmössä kolmen "nuorukaisen" joukko pahoinpiteli maaliskuussa potkimalla nuoren miehen ja vei häneltä puhelimen. Kuukautta myöhemmin toinen nuori mies pahoinpideltiin raa'asti koiran talutushihnalla. Hänen maahan lyötyä ystäväänsä potkittiin. Poliisi selvitti rikokset, ja kymmenen 16-20-vuotiasta "nuorukaista" saatiin käräjille vastaamaan 17 syytekohtaan, jotka koskivat mm. törkeää pahoinpitelyä, kahta mopedi- ja raharyöstöä, huumerikoksia sekä kiristystä.
Nuorukaiset olivat kotoisin Hermodsdalin kaupunginosasta. 65% Hermodsdalin asukkaista on maahanmuuttajia, pääasiassa Irakista ja Bosniasta. (Kuten myöhemmin näemme, maahanmuuttajien kokonaisosuutta tietyn alueen väestöstä laskee se, että yli 65-vuotiaat ovat yleensä ruotsalaisia. Hermodsdalin nuorten kohdalla prosentti on siis paljon korkeampi.)
Jutun yhteydessä Ruotsin oikeuslaitos näytti kyntensä. Seitsemän nuorukaista määrättiin "sosiaalitoimen valvontaan". Kaksi 18-vuotiasta vapautettiin kokonaan. Joukon vanhin, 20-vuotias, tuomittiin lisäksi päiväsakkoihin. Poliisikuulusteluissa kävi ilmi, että yksi maaliskuun ryöstöön ja pahoinpitelyyn osallistuneista oli aiemmin samana päivänä ollut aiempien rikostensa vuoksi tapaamisessa sosiaalityöntekijöiden kanssa. Joten kyllä se varmasti toimii. Myös syyttäjä Anna Edelbalk tyytyi tuomioon: "Tekijät olivat nuoria. On ehkä yhteiskunnan kannalta hyödyllisempää, että he saavat tukea ja hoitoa, kuin että heidät pantaisiin lukkojen taakse."
Fosien piirissä, johon yllämainittu Hermodsdal kuuluu, nelivuotias poika rikkoi kivellä pikkutytön polkupyörän. Pojan vanhemmat olivat tapahtumapaikalla. Kun pyörän omistajan äiti reagoi tapahtumaan, poika vastasi: "Jos kerrot poliisille, se on tyttäresi pää seuraavalla kerralla."
Tukholmassa Tenstan kaupunginosassa "nuorisojoukot" ovat ryöstäneet busseista rahaa ja matkalippuja. Edelleen Tenstassa 40-vuotias mies sai puukosta selkäänsä. Edelleen Tenstassa kolme miestä piti neljättä useita vuorokausia vankinaan pommiin sidottuna.
Tenstan 16-64-vuotiaista asukkaista 86,1% on maahanmuuttajia, lähinnä Aasiasta ja Afrikasta.
Luonnollisesti suurin osa väkivaltarikoksista niin Malmössä kuin Tukholmassakin tehdään keskustoissa, jolloin tulkinnatkin ovat perstuntuman varassa. Joka tapauksessa ruotsalainen yhteiskunta on muuttunut aika hurjaksi. Koska tietyt rikostyypit ovat tutkimustenkin mukaan tiettyjen maahanmuuttajaryhmien provinssia (vrt. Oslon raiskausaalto ja malmöläisten maahanmuuttajanuorten parissa tehty järkyttävä tutkimus), ja koska minun on omien kokemusteni perusteella vaikea uskoa ruotsalaisten eroavan kovin jyrkästi meistä suomalaisista, en pitäisi erityisen todennäköisenä, että Ruotsin lehdistössä päivittäin raportoitavien joukkoraiskausten ja kännykkäryöstöjen takana olisi syntyperäisiä svenssoneita, vaikka sensuuri tietysti antaa idealisteille mahdollisuuden leikkiä, että näin on. Esimerkiksi:
Pimeän taksin kuljettaja ryöstää asiakkaansa puukolla ja pistoolilla uhaten Tukholmassa. Vrt. Hesarin raportti pimeiden taksien toiminnasta Turussa.
Kaksi 18-vuotiasta "nuorukaista" ryöstää vastaantulijalta lompakon ja puhelimen puukolla ja pistoolilla uhaten Malmön keskustassa.
Kaksi "nuorukaista" ryöstää kolmelta henkilöltä puhelimet puukolla ja pistoolilla uhaten Malmössä.
Neljä "nuorukaista" raiskaa 15-vuotiaan tytön maailmanpyörässä Tukholmassa.
Tyttöjengi pahoinpitelee Malmössä hakkaamalla ja potkimalla kaksi tyttöä, jotka eivät suostuneet eroamaan rahoistaan.
Kolme "nuorukaista" ryöstää naiselta käsilaukun Malmössä.
Autot ovat alkaneet palaa Malmössä. Auton ympärillä "seisoi ja huusi" viitisenkymmentä "nuorukaista". Kuulostaako tämä tutulta?
Huomautan, että olen luetellut tuoreita uutisia. Tätä tapahtuu naapurissa koko ajan.
Mikä on maahanmuuttajien rikollisuutta koskevan uutispimennon teoreettinen perusta? Mihin sillä pyritään? Merkittävä osa ruotsalaisyleisöstä, ainakin kaupungeissa asuvasta, tietenkin tietää yhtä hyvin kuin minä täällä Suomessa, että lehdet sensuroivat itseään, mutta luultavasti vielä merkittävämpi osa uskoo vanhasta tottumuksesta mieluummin tiedotusvälineitä ja Sosiaalidemokraattista puoluetta kuin omia silmiään. Ruotsalainen järjestäytynyt yhteiskunta on matkalla kohti romahdusta. Romahdusta eivät aiheuta maahanmuuttajiin kohdistuvat epäluulot, joita sensuroinnilla ilmeisesti yritetään vähentää, vaan se, että kaduista on tullut väkivaltaisten "nuorisojengien" temmellyskenttä ja syntyperäisistä ruotsalaisista riistaa omassa maassaan. Se, että tästä kehityskulusta ei puhuta, ei poista tätä kehityskulkua.
Sota-ajan eläneiltä saksalaisilta on toistuvasti kyselty, miten he muka eivät tienneet siitä, mitä juutalaisille ja muille vähemmistöille oli tapahtumassa. Jos koko propagandakoneisto on valjastettu kertomaan, että kaikki on oikeasti ihan hyvin, ihmiset pääsääntöisesti uskovat sen. Ihmiset mielellään uskovat hyviä uutisia, jos vaihtoehtona on katsella todellisuutta, joka on ruma, julma ja kauhea. Jälkipolvet tulevat esittämään tämän saman kysymyksen niille, jotka elivät ruotsalaisen kansankodin viimeisiä aikoja 2000-luvun ensimmäisellä puoliskolla. "Miten niin ette tienneet, vaikka se kaikki tapahtui teidän silmienne edessä?"
Tai ehkä maahanmuuttajien rikollisuuden käsittelyä ei katsota aiheelliseksi sen vuoksi, että Ruotsissa on ihan oikeitakin ongelmia. Kålmordenin eläintarha tilasi yhteistyössä Kenyan Airwaysin kanssa ryhmän kenialaisia tanssimaan yleisölle. Ruotsin Rasisminvastaisen keskuksen (Centrum Mot Rasism, CMR) puheenjohtajan, Ywonne Ruwaidan mukaan esitys "vahvistaa ennakkoluuloja ja yhteiskunnassa vallitsevia syrjiviä rakenteita". Eläinten keskellä esiintyminen "luo afrikkalaisista primitiivisen kuvan".
Daniel Ole Leuka, yksi kenialaisista vieraista, ihmettelee Ruwaidan lausuntoja. "Teemme PR:ää omalle maallemme, saamme hyvää palkkaa, emmekä koe, että meitä rinnastettaisiin eläimiin."
Ruwaida, joka on myös Vihreiden kansanedustaja, vaatii, että hallitus alkaa kitkeä rasismia kaikista eläintarhoista. "Nykyään ne saavat avustuksia toimintaansa, vaikka ne välittäisivät rasistisia viestejä."
Tästä on vaikea enää keksiä mitään sarkastista sanottavaa. Sääliksi käy Ruotsissa asuvia ja vierailevia afrikkalaisia. Heidän pitäisi ilmeisesti seistä jököttää toteemeina Vihreiden puoluetoimiston lasikaapissa ja varoa tekemästä mitään tai näyttäytymästä missään seurassa. Aina voi syntyä vaara rasistisista rinnastuksista. Sisältääköhän tämä Ruwaidan mielestä rasistisia viestejä (kiitos Ellilän Mikolle linkistä)?
Olen useasti maininnut ruotsalaiset lähiöt kirjoituksissani, mutta minun on myönnettävä, että olen tiennyt niiden olemuksesta varsin vähän. Tein vähän tutkimustyötä Tukholman kaupungin statistiikkasivuilla. Kaupunginosien asujaimisto on kuvattu useilla parametreillä, esim. sukupuolen, iän, kansallisuuden, tulotason ja äänestyskäyttäytymisen mukaan. Lähiön "monikulttuurisuus" ei välttämättä riipu suoraan ulkomaalaisväestön määrästä, sillä joillakin alueilla huomattavakin muukalaisprosentti voi sisältää lähes pelkästään muiden pohjoismaiden tai EU:n kansalaisia. Selviä korrelaatioita kuitenkin voidaan nähdä, mikä vähentää tarvittavien muuttujien määrää. Siellä, missä maahanmuuttajia on yli 30% kaikista asukkaista, he ovat lähinnä afrikkalaisia ja aasialaisia. Aasialaiset pitävät sisällään myös Lähi-Idän asukkaat, joita on suurin osa Ruotsin maahanmuuttajista.
Helsingissä, joka on Suomen monikulttuurisin paikka, ei ole yhtäkään lähiötä, jossa maahanmuuttajien osuus olisi yli 20% väestöstä. Tästä huolimatta gettoutuminen on meilläkin lähtenyt hyvin liikkeelle. Tukholmassa on 60 kaupunginosaa, joissa 20% ylittyy. Kärkikymmenikkö maahanmuuttajaprosentteineen on seuraava:
Rinkeby 91,1%
Tensta 86,1%
Husby 80,8%
Skärholmen 73,2%
Akalla 62,6%
Bredäng 61,3%
Rågsved 59,7%
Kista 55,7%
Sätra 52,4%
Vårberg 52,3%
Maahanmuuttajien efektiivinen osuus on todellisuudessa vielä suurempi, sillä annetut luvut kuvaavat ikäryhmää 16-64 vuotta. Afrikkalaisten ja aasialaisten asuttamissa lähiöissä huomattava osuus yli 65-vuotiaista on ruotsalaisia, kun taas alle 16-vuotiaista maahanmuuttajien osuus on keskiarvoa korkeampi. Esimerkiksi Tenstassa yli 65-vuotiaista on maahanmuuttajia "vain" 62,4% ja alle 16-vuotiaista 87,4%.
Paitsi, että nämä luvut kertovat, minkä mittaluokan muutos Ruotsin kaupungeissa on käynnissä, ne myös muistuttavat, miten silmittömän hyvin asiat ovat Suomessa. Joillekin tämä on merkki siitä, että meillä ei ole syytä olla huolissaan. Joillekuille muille se taas on muistutus siitä, että a) meillä Ruotsin tie voidaan vielä välttää ja b) jollei sitä ryhdytä välttämään, muutos tapahtuu meilläkin ja se tapahtuu nopeasti. Ruotsin liberaali, ei-työperusteinen maahanmuuttopolitiikka käynnistyi vasta 70-luvulla. Ruotsiin on vuoden 1985 jälkeen muuttanut muualta kuin pohjoismaista 564 000 ihmistä. Näistä 3% on saapunut työn ja 2% opiskelun vuoksi. Tärkeimmät syyt ovat "perheside" (=perheen yhdistäminen, puolison haku entisestä kotimaasta) 41%, "humanitääriset syyt" 21% ja "suojelun tarve" 15%. (Lähde: Åke Nilsson, Efterkrigstidens invandring och utvandring, 2004, s. 29.) Ruotsi on opetus siitä, että kun päätetään humaaneista lähtökohdista ottaa vastaan kaikki halukkaat ja heidän sukulaisensa, tulijat eivät lopu ihan pian.
Kenellekään ei ehkä tule yllätyksenä, että maahanmuuttajien määrä lähiössä korreloi negatiivisesti keskitulojen kanssa. 20-64-vuotiaiden keskitulot koko Tukholmassa vuonna 2004 olivat 274 100 kruunua. Rikastuneimpien lähiöiden osalta vastaava luku on: Rinkeby 153 100kr, Tensta 163 600kr, Husby 177 300kr, Skärholmen 192 400kr, Akalla 213 700kr, Bredäng 197 500kr, Rågsved 187 700kr, Kista 239 400kr, Sätra 213 400kr, Vårberg 213 000kr. Pieni piikki Kistan kohdalla korreloi sen kanssa, että muista kymmenikön lähiöistä poiketen Kistan toiseksi suurimman vähemmistöryhmän, aasialaisten jälkeen, muodostavat EU-maiden kansalaiset eivätkä afrikkalaiset.
Se on tietysti makuasia, johtuuko lähiöiden ankeus siitä, että niissä on paljon maahanmuuttajia, vai maahanmuuttajien ankeus siitä, että heille on annettu ankea lähiö ja että rakenteet syrjivät heitä. Tarkoitukseni on vain kuvata sitä, miltä Ruotsin, tuon monikulttuurin mallimaan ja säihkyvän esikuvamme, todellisuus näyttää. Ei ole mitään syytä olettaa, että tämän päivän Rinkeby ei olisi huomispäivän Kontula, jos Suomi tekee alusta alkaen maahanmuuttonsa kanssa samat virheet kuin Ruotsi. Ts. ei valikoi tulijoita eikä pakota heitä integroitumaan. Valintaa integroitumisesta ei voi jättää maahantulijoille itselleen, sillä suurin osa heistä ei tunne minkäänlaista halua muuttua samanlaisiksi kuin me. Kansankoti ja tulonsiirrot vain antavat heille paremmat materiaaliset edellytykset jatkaa sitä, mitä he tekivät kotimaassaankin.
Numeroita ihmetellessäni ihmettelin taas ties monennenko kerran, miksi tällainen, selvästi yhteiskunnalle haitallinen gettoutumiskehitys sallitaan. On kiistatonta, että maahanmuuttajalähiöt ovat surkeassa jamassa, mutta minkäänlaista kokonaisvaltaista ratkaisua tilanteeseen ei ole koskaan yritetty eikä ainakaan poliittisen eliitin taholta edes esitetty. Onko tilanne jollekulle sopiva? Katsotaan alueiden äänestyskäyttäytymistä edellisissä paikallisvaaleissa vuonna 2002. Tilastoissa on annettu vallassa olevan vasemmiston (sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolue, vihreät) ja porvarillisen opposition (maltilliset, kristilliset) yhteenlaskettu kannatus, sekä ryhmä "muut". (Pieni selitys niille, jotka eivät tunne ruotsalaista politiikkaa: sosiaalidemokraateilla on kaikki hallituspaikat, mutta he tottelevat yksittäiskysymyksissä vasemmistopuoluetta ja vihreitä, jotka tästä hyvästä tukevat hallitusta.) Vasemmistokoalitio sai koko Tukholman äänistä 48,7%, oikeisto-oppositio 46,2%. Rikastuneimmassa kymmenikössä vasemmiston äänisaalis oli seuraava:
Rinkeby 87,5%
Tensta 81,1%
Husby 74,2%
Skärholmen 68,4%
Akalla 67,1%
Bredäng 68,6%
Rågsved 71,5%
Kista 57,8%
Sätra 60,8%
Vårberg 63,9%
Kistan kohdalla nähdään taas pieni EU-notkahdus, mutta muutoin monikulttuuriset lähiöt ovat keskimääräistä huomattavasti kiinnostuneempia työväestön asemasta, naisten oikeuksista ja ympäristön tilasta.
Leikitään hetki, että vallassa oleva vasemmistoeliitti olisi menettänyt moraalinsa ja isänmaallisuutensa, ja että sitä kiinnostaisi vain ja ainoastaan vallassa pysyminen, hinnalla millä hyvänsä. (Tämä on siis pelkkä ajatusleikki.) Ruotsissa, kuten paljolti kaikissa pohjoismaissa, vasemmiston ja porvariston voimasuhteet ovat historiallisesti olleet melko tasan. Kummallakin on ollut hyvät mahdollisuudet joko voittaa tai hävitä vaalit. Yhtäkkiä, vahingossa ja humaanien aatosten tuloksena, maahan tupsahtaa paljon väkeä, joka osin omista, kotoa tuoduista taipumuksistaan johtuen ja osin idealistisen vastaanottopolitiikan seurauksena ei asetu tuottavaksi osaksi yhteiskuntaa vaan ryhtyy rötöstelemään ja loikomaan uuninpankolla. Tulijat ovat täydellisesti tulonsiirtojen varassa, ja tulonsiirrot kuuluvat jo valmiiksi vasemmiston perusohjelmaan. Tilanne muotoutuu loogisia teitään sellaiseksi, että tulijat äänestävät sitä poliittista voimaa, joka takaa heille tulonsiirtojen jatkumisen. Poliittinen voima huomaa, että tulijoiden ääni kääntää ennestään lähes tasoissa olleet puntit pysyvästi sen eduksi.
Vasemmistoa äänestävät muutkin kuin maahanmuuttajat. Työväestö äänestää sosiaalidemokraatteja tottumuksesta ja velvollisuudentunteesta. Ruotsissa "liikkuvia äänestäjiä" ei ole samassa mitassa kuin meillä Suomessa. Feministit ja muut tiedostajat äänestävät vasemmistopuoluetta. Trendikäs nuoriso äänestää vihreitä, koska pitää sitä moraalisena ja ekologisesti kestävänä valintana. Nämä äänestäjäryhmät eivät juuri joudu törmäämään etnisen rikastumisen rumaan todellisuuteen, koska ne eivät asu Rinkebyssä ja Tenstassa. Siksi gettoutuminen ei merkittävästi vähennä vasemmiston perinteisiltä kannattajiltaan saamaa äänimäärää. Ruotsalaiset maksavat maailman korkeimpia veroja, suureksi osaksi monikulttuurisuuden käsittämättömien kustannusten rahoittamiseksi, mutta he maksavat niitä mielellään, koska he ovat historiassaan oppineet, että veroilla rahoitetaan hyvinvointivaltiota, joka on ruotsalaisille henkilökohtainen ylpeydenaihe. Työssä käyvät ruotsalaiset voivat toistaiseksi melko hyvin, mistä seuraa, että he käyttävät verorahoitteisia palveluja suhteellisen vähän. Tämän vuoksi he eivät huomaa sitä, että heidän maksamillaan veroilla rahoitetaan nykyään suureksi osaksi ihan muuta kuin ruotsalaista hyvinvointia.
Vasemmiston kannalta muusta yhteiskunnasta eristetyt, syrjäytyneiden maahanmuuttajien getot ovat täydellinen ratkaisu. Täydellinen riippuvuus vasemmistosta tekee niistä täydellisen puolueuskollisia. Koska ne ovat eristyksissä, ne häiritsevät hyvinvoivan Ruotsin katukuvaa vain siinä määrin, että nämä häiriöt voidaan tehokkaalla mediasensuurilla ja "valistuksella" peittää. Samalla vasemmiston (joka siis ajatusleikissämme haluaa vain ja ainoastaan pysyä vallassa) vaalipoliittinen riippuvuus getoista paitsi estää gettoutumisen pysäyttämisen (äänestäjäkuntaa ei sovi kritisoida) myös tekee pysäyttämisen ei-toivottavaksi.
Vasemmistoeliitti siis niistää työtätekeviltä ruotsalaisilta verotuksella rahaa ylläpitääkseen joutilasta maahanmuuttajaväestöä, joka tästä hyvästä äänestää vasemmistoa. Yhteiskunnalla on kyljessään kaksi parasiittia, jotka elävät keskenään sopuisassa symbioosissa. Siis tässä ajatusleikissä.
Muttamutta, vaikka ruotsalainen vasemmisto olisi noin halpamainen ja kyyninen, kyllähän se ymmärtää, että tällainen kurssi on pitkän päälle tuhoon tuomittu. Elättipolitiikka houkuttelee Ruotsiin jatkuvasti uusia massoja, ja kun joutilaan väestön osuus kasvaa riittävän suureksi, työtä tekeviltä on tulonsiirtojen rahoittamiseksi verotettava kaikki pois. Tämä lopettaa työnteon, ja järjestelmä luhistuu. Miksi kukaan kannattaisi politiikkaa, joka johtaa tuhoon?
Miksi Yhdysvaltain hallinto vastustaa päästörajoituksia, vaikka sillä, tieteen ja teknologian supervallan hallintona, varmasti on paras saatavilla oleva tieto päästöjen vaikutuksesta ilmastoon ja siten myös Yhdysvaltain tulevaisuuteen? Siksi, että urapoliitikon katse ei ole 20, 50 tai 100 vuoden päässä vaan seuraavissa vaaleissa. Göran Persson tietää, että ruotsalaista yhteiskuntaa voi ulosmitata ainakin hänen jäljellä olevan elinaikansa verran.
Miksi äänestäjät sitten antavat tämän tapahtua? Siksi, että länsimaalaiset ihmiset haluavat olla "hyviä" ihmisiä ja uskoa hyvää lähimmäisistään. Siksi, että heillä on humaaneja arvoja. Siksi, että, kuten ylempänä sanoin, ihminen haluaa kuollakseen uskoa kivoja uutisia, jos hänelle annetaan pienikin mahdollisuus sulkea silmänsä huonoilta. Siksi, että puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä.
Siksi, että länsimaisen ihmisen "moraalisuus" ja "eettisyys" ovat tehneet hänestä aseettoman moraalittomuutta ja halpamaisuutta vastaan.