10.1.2007

Huijatuksi tulemisesta

Somalia on kuoleman ja varjojen maa, jossa tuoksuu rikki ynnä salpietari ja johon aurinko ei suo valoaan. Varsinkin Etelä-Somalia (mukaanlukien Mogadishu) on niin paha paikka, että Suomi antaa automaattisesti oleskeluluvan jokaiselle sieltä saapuvalle, eikä palauta sieltä kotoisin olevia ja Suomessa tuomittuja raiskaajia, ryöstäjiä ja murhaajia. Tästä johtuen rauhallisesta Pohjois-Somaliastakin saapuvat vaeltajat valehtelevat säännöllisesti tulevansa Mogadishusta.

Mogadishua pitivät viime aikoihin asti hallussaan islamistit. Hieman ennen vuodenvaihdetta Somalian laillisen hallituksen joukot valtasivat Etiopian armeijan tukemina pääkaupungin. Hallituksen pyynnöstä myös Yhdysvallat iski islamistien tukikohtiin Etelä-Somaliassa. Kaaoksen keskeltä kuulimme ihmeellisiä uutisia: Mogadishussa, mihin Suomen valtion virallisen kannan, suomalaisten pakolaisjärjestöjen ja Suomessa asuvien somalien mukaan ei voi palauttaa sen enempää perusteettomia turvapaikanhakijoita kuin raiskaajia, ryöstäjiä tai murhaajiakaan, oleskelee 50-60 "suomalaista". Ilta-Sanomat haastatteli puhelimitse "suomen kansalainen Abdullaa":

"Abdulla haluaa esiintyä vain etunimellään, koska hän pelkää puhua sisällissodan tapahtumista."

Perustelu nimettömyydelle ei täysin avaudu lukijalle. Abdulla ei halua sanoa nimeään suomalaiselle tiedotusvälineelle, koska hän pelkää puhua sisällissodan tapahtumista?

Ehkä Abdulla ei halunnut paljastaa koko nimeään, koska - kuten sittemmin kävi ilmi - kyseessä oli Vihreän liiton helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Zahra Abdulla. Ehkä Zahra ujosteli kertoa vihreälle (siis sekulaarille ja naisten asioista sekä ihmisoikeuksista kiinnostuneelle) äänestäjäkunnalle viihtyvänsä islamistien hallitsemassa Mogadishussa. Kun ne islamistit ovat mm. pakottaneet naiset mustiin säkkeihin, harrastaneet julkisia teloituksia ja uhanneet leikata kurkun kaikilta, jotka eivät rukoile viittä kertaa päivässä. Ehkäpä Zahra ujosteli ylipäänsä kertoa viihtyvänsä Mogadishussa, koska Zahran ja Vihreän liiton kannan mukaan Somalia on niin vaarallinen paikka, ettei sinne voi karkoittaa ketään, ei edes raiskaajia, ryöstäjiä ja murhaajia.

Millaisen reaktion Suomessa aiheutti tieto siitä, että kymmeniä turvapaikanhakijoita lomailee kotimaassaan fasistis-totalitaarisen hallinnon vieraina? Siinä kotimaassa, joka on niin vaarallinen, että kaikille sieltä saapuville annetaan oleskelulupa riippumatta turvapaikkakriteerien täyttymisestä? Huusivatko suomalaiset yhtenä miehenä ja naisena: "Meitä on huijattu, saatana!"

No eivät. Sen sijaan suomalaiset ihmisoikeus- ja maahanmuuttajajärjestöt paheksuivat sitä, että Suomen valtio ei evakuoinut Somaliaan "mottiin" jääneitä "suomalaisia", vaan nämä joutuivat palaamaan reittilennoilla ja omalla kustannuksellaan. Evakuoimatta jättäminen johtui järjestöjen mukaan tietysti siitä, että kyseiset "suomalaiset" olivat maahanmuuttajataustaisia. Ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöjen katsannossa olisi nähtävästi täysin normaalia, että turvapaikanhakijat ensin vapaaehtoisesti joko lomailevat maassa, josta he "henkensä kaupalla" ovat paenneet Suomeen, tai peräti käyvät siellä pyhää sotaa suomalaisen työmarkkinatuen juostessa, ja sitten, sotaonnen kääntyessä, suomalaiset pelastusmiehistöt käyvät oman henkensä vaarantaen ja suomalaisen veronmaksajan kustantamana noukkimassa heidät turvaan.

Etiopian ja Yhdysvaltain toimet tuomitaan laajasti Suomen somaliyhteisön piirissä. Islamistit kuulemma toivat maahan kauan kaivattua järjestystä. Tästä huolimatta kukaan ei islamistienkaan valtakaudella palannut Somaliaan. Paitsi tietysti lomailemaan. Ja juuri islamistien valtakaudella työministeriön Mervi Virtanen piti Somaliaa niin infernaalisena paikkana, ettei sinne voinut palauttaa ketään, ei edes karkotuspäätöksen saaneita kahdeksaa raiskaajaa, ryöstäjää ja murhaajaa. Nyt valta on Mogadishussa vaihtunut, mutta Suomen ja muun Euroopan kannalta mikään ei ole muuttunut. Uutta pakolaisaaltoa odotellaan kieli pitkällä. Ja vaikka uusi pakolaisaalto olisikin seurausta islamistivallan romahduksesta, tulijat eivät tietenkään olisi islamistitaistelijoita tai ääriryhmien kannattajia vaan "ihan tavallisia ihmisiä".

Somalian naapurissa asuvat kenialaiset eivät ole yhtä luottavaisia tulijoiden laadun suhteen. Ulkoministeri Raphael Tuju:

"Meillä ei ole mahdollisuutta varmistaa, ovatko nämä ihmiset oikeita pakolaisia vai taistelijoita. Siksi on parempi, että he pysyvät Somaliassa."

Kamalia ihmisiä nuo kenialaiset. Eivät ymmärrä, että pakolainen, varsinkin somalialainen pakolainen, on lähtökohtaisesti ihan tavallinen ihminen. Ainakaan hänen suojeluntarpeensa aitoutta ei pidä epäillä. Vielä paremmaksi panee raja-alueen kenialainen poliisijohtaja Johnstone Limo:

"Me emme halua heitä. Emme halua heidän tulevan tähän maahan. Emme halua heidän tulevan, koska haluamme, että he ratkaisevat ongelmat omassa maassaan."

Aikamoista kerettiläisyyttä, josta me eurooppalaiset onneksi olemme jo vapautuneet. Ettäkö ihmisten pitäisi ratkaista ongelmia omassa maassaan sen sijaan, että he lähtevät toiseen maahan, ja odottavat jonkun muun ratkaisevan kotimaan ongelmat heidän poissaollessaan?

Olisi mukava tietää, kenen Somaliassa pitäisi olla vallassa ja mitä siellä pitäisi tapahtua, jotta kaikille sieltä tuleville ei työministeriön ja Mervi Virtasen mielestä pitäisi antaa Suomessa automaattista oleskelulupaa. Tai että sinne ainakin voitaisiin palauttaa karkoituspäätöksen saaneet rikolliset.

Ehkä sellaista tilannetta ei ole eikä voi olla. Koska kyse on jostakin aivan muusta. Ei siitä, mitä somalit tarvitsevat tai mikä heille olisi hyväksi, vaan siitä, että Suomi tarvitsee somaleita. He eivät saa poistua täältä missään oloissa. Suomi tarvitsee heitä, koska he ovat monikulttuurisuususkonnon pyhiä lehmiä. Tätä ei tule ymmärtää pelkkänä kliseisenä kielikuvana vaan varsin täsmällisenä metaforana. Mitä lehmä tekee intialaisessa suurkaupungissa? Sen tehtävä on hengailla toimettomana kadulla. Sitä ei saa vahingoittaa, ja sitä tulee kunnioittaa kaikissa tilanteissa. Sen läsnäolo on itsessään tärkeä, koska jos lehmiä ei olisi kaduilla, ihmiset eivät voisi jatkuvasti kunnioittaa niitä ja olla vahingoittamatta niitä, ja siten lisätä hyvää karmaansa. Se, että lehmien hortoilu kaduilla on vahingoksi sekä lehmille itselleen että ihmisille, on täysin toissijainen asia. Tietenkin lehmä voisi paremmin, jos se saisi syödä ruohoa maaseudulla. Tietenkin liikenne sujuisi paremmin, jos bussien ei tarvitsisi odotella, että kadulle nukahtanut lehmä suvaitsee herätä.

Samalla tavoin suvaitsevaisto tarvitsee somaleja. Näiden tehtävä on notkua ja näkyä. Koska silloin suvaitsevaistolla on tilaisuus suvaita heitä ja lisätä hyvää karmaansa. Somalit ovat saaneet suomalaisessa suvaitsevaisuusliturgiassa erityisaseman yhtäältä siksi, että he ovat Suomen ensimmäinen ja suurin aidosti erilainen vähemmistö ja monelle tiedostajalle, kuten Mervi Virtaselle, henkilökohtainen elämäntyö, ja toisaalta siksi, että he ovat Suomen ja mahdollisesti koko Euroopan uuden ajan historian kallein ja epäonnistunein integrointiprojekti. Somalit ovat perineet suomalaisessa tajunnassa sen position, joka vuosisatojen ajan kuului romaneille. On vaikea nimetä röyhkeämpää, kiittämättömämpää, vaateliaampaa, aggressiivisempaa ja kaikkinaisesta itsekriittisyydestä vapaampaa vähemmistöä kuin somalit. Kaikista muista, haasteellisistakin, ryhmistä nousee niitä, jotka kehottavat omiaan lopettamaan rasismiruikutuksen ja katsomaan peiliin. Vaan ei somaleista.

Näillä ominaisuuksillaan somalivähemmistö on saanut osakseen suomalaisten enemmistön nuivat asenteet. Ja tiedostajillehan mikään ei ole niin tärkeää kuin olla eri mieltä suomalaisten enemmistön kanssa. Koska tämä erimielisyys erottaa heidät edukseen mahdollisimman monesta heitä moraalisesti alempana olevasta punaniskasta. Siteeraan vaihteeksi itseäni (Profeettaa loukkaamatta, sananvapaudesta tinkimättä):

"'Suvaitsevaisuus' on pätemistä omalla hyvyydellä ja eettisyydellä. Koska se on pätemistä, sen on oltava jotain, joka erottaa 'suvaitsevaisen' suurimmasta osasta muita ihmisiä. Sen on oltava salatiedettä, jossa pätevät monimutkaiset säännöt, koska muuten ei tarvittaisi 'suvaitsevaisuusasiantuntijoita' ja '-konsultteja'. Suurin osa ihmisistä suvaitsee mukisematta kaikkea sellaista, missä on jotain järkeä ja mistä ei ole itselle ja ympäristölle haittaa. Esimerkiksi tataarien Islam-seurakunta ei ole koskaan herättänyt pelkoa eikä intohimoja suomalaisissa. Koska tällaiseen suvaitsevaisuuteen yhtyvät melkein kaikki, se ei ole hyvää suvaitsevaisuutta, sillä 'suvaitsevaisuuden' tehtävähän on juuri erottaa 'suvaitsevaiset' useimmista muista. Siksi 'suvaitsevaiset' valitsevat poikkeuksetta suvaitsemisensa kohteeksi jotain sairasta. Tällöin he osaavat jotain (= suvaita), mitä muut eivät osaa. Tällöin suurin osa muista ihmisistä sulkeutuu automaattisesti 'suvaitsevaisen' piirin ulkopuolelle. Kun 'suvaitsevaisuus' on selkeän järjenvastaista, se tarvitsee valaistuneita ylipappeja, jotka opettavat muita."

Tilanne olisi häkellyttävä, ellei tähän olisi jo tottunut. Meillä on keinotekoisesti tuotettu ja jatkuvasti kasvava vähemmistö, josta on ympäröivälle yhteiskunnalle laskennallisesti pelkkää haittaa. Vähemmistön täällä oloa perustellaan sillä, että lähtömaassa olot ovat sietämättömät. Käy ilmi, että vähemmistön jäsenet lomailevat lähtömaassaan ja jopa postittavat sinne lapsiaan turvaan länsimaisilta vaikutteilta. Kukaan ei kysy, eivätkö vähemmistön Suomessa olon edellytykset (suojeluntarve) ole poistuneet? Kukaan ei julkisesti hermostu siitä, että meitä huijataan. Vähemmistön edustajat eivät edes joudu selittelemään, koska kukaan ei esitä tätä kysymystä. Kysymys on kielletty, koska somalit ovat suomalaisen monikulttuurisuuden Kova Ydin. Somalien Suomessa pysymisen kyseenalaistaminen on monikulttuurisuuden kyseenalaistamista. Eikä sitä voi kyseenalaistaa. Koska, kuten joku osuvasti sanoi, monikulttuurisuus on niin hyvä asia, että sitä pitää kannattaa, vaikkei se toimisikaan.

Kaveria ei jätetä. Ja yhdestäkään somalista ei luovuta!


Takaisin