12.3.2013

Helsingin johtajiston palkankorotuksista, osa 2

Kuten muistamme, Helsingin (tuolloinen) kaupunginhallitus päätti 17.12.2012, lähes viimeisenä tekonaan, nostaa kaupunginjohtaja Jussi Pajusen sekä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin, Hannu Penttilän, Ritva Viljasen ja Laura Rädyn palkkaa kuudella prosentilla. Tein vastaesityksen, jossa ehdotin korotusten hylkäämistä. Esitystäni kannattivat rkp:n ja vasemmistoliiton edustajat sekä osa vihreiden ja sdp:n ryhmästä. Hävisimme kuitenkin äänin 9-6.

Perustelut johtajiston palkankorotusten vastustamiselle löytyvät aiemmasta aihetta käsittelevästä kirjoituksestani, joten en ryhdy niitä tässä toistamaan.

Palkankorotusasia palasi kaupunginhallitukseen 11.3.2013. Varavaltuutettu Pekka Tiusanen oli tehnyt perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta oikaisuvaatimuksen, jossa edellytettiin palkankorotuspäätösten kumoamista mm. siksi, että kaupunginjohtaja Pajunen ja apulaiskaupunginjohtaja Sauri olivat tosiasiallisesti jäävejä toimimaan esittelijöinä toisiaan koskevassa asiassa. Uuden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki toteaa esittelyssään seuraavaa:

Oikaisuvaatimuksessa katsotaan, etteivät viranhaltijat olisi saaneet esitellä toisiaan koskevia samansisältöisiä päätöksiä. On katsottava, asiaa objektiivisesti arvioiden, että tällaisessa menettelyssä saattaa syntyä perusteltu epäilys viranhaltijoiden puolueettomuudesta asiakokonaisuuden käsittelyn yhteydessä.

Jos tällaista oikeudellista kysymystä ryhdytään käsittelemään hallintolainkäytön järjestyksessä, asiassa ei ole odotettavissa lainvoimaista ratkaisua ainakaan ennen vuotta 2014.

Näissä olosuhteissa on katsottava tarkoituksenmukaiseksi, että asia palautetaan valmisteluun siten, että sitä mahdollisesti rasittava esteellisyyskysymys ratkaistaan kaupunginhallituksen johtosäännön 4 §:n 3 momentissa tarkoitetulla kaupunginhallituksen puheenjohtajan esittelymenettelyllä.

Suomeksi tämä tarkoittaa, että välttääkseen aikaa vievän oikeusprosessin kaupunginhallitus käsittelee palkankorotuspäätökset uudelleen. Esittelijänä toimii nyt puheenjohtaja Rauhamäki eivätkä edunsaajat, eli kaupunginjohtajisto, itse. Kokouksessa 11.3. ei kuitenkaan päätetty vielä substanssista eli palkankorotuksista vaan asian palauttamisesta kaupunginhallitukselle. Rauhamäen päätösesitys kuului seuraavasti:

(1) Kaupunginhallitus päättänee kumota 17.12.2012 tekemänsä päätökset §§ 1436 ja 1437 ja palauttaa asian valmisteltavaksi niin, että se tulee kaupunginhallituksen päätettäväksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan esittelystä.

(2) Kaupunginhallitus päättänee lisäksi olla antamatta päätösten täytäntöönpanon kieltämistä koskevaa määräystä.

Itse palautukseen minulla ei ollut huomauttamista, mutta kohta (2) olisi tarkoittanut, että korotetun palkan maksaminen olisi jatkunut, vaikka palkankorotuksia koskeva päätös olisi kohdan (1) mukaisesti kumottu. Päätösesityksen loppuosa siis käytännössä mitätöisi sen alkuosan. Koska tällainen ei voi edustaa hyvää päätöksentekokulttuuria, tein vastaesityksen, jonka mukaan ...

(2) Kaupunginhallitus päättää lisäksi kieltää päätösten täytäntöönpanon.

Vihreiden Tuuli Kousa kannatti vastaesitystäni. Kun myös muut kaupunginhallitusryhmät antoivat sille tukensa, kokoomus ei halunnut lähteä häviämään äänestystä, vaan puheenjohtaja Rauhamäki muutti esittelyään vastaesitykseni mukaisesti. Suomeksi tämä tarkoittaa, että kaupunginjohtajien palkankorotukset ovat jäissä, kunnes korotuksista tehdään uusi päätös. Se tullee kaupunginhallitukseen käsiteltäväksi muutaman viikon kuluessa.

Asiaa koskevassa uutisoinnissa on tavalliseen tapaan runsaasti epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitä. Kyse ei ole pelkästä menettelytavan oikaisusta, eikä palkankorotusten läpimeno toistamiseen ole kirkossakuulutettu. Pienet kaupunginhallitusryhmät, eli ps, rkp ja vas, tulevat vastustamaan korotuksia, kuten ne tekivät joulukuussakin. Suurista ryhmistä sekä vihreät että sdp suhtautuvat havaintojeni mukaan asiaan paljon kriittisemmin kuin aiemmin, mikä johtuu osin henkilövaihdoksista ja toisaalta siitä, että poliittinen vastuu on nyt painavampi. Joulukuussa korotukset menivät läpi, koska valtuustosta jo pudonneet vihreiden Elina Moisio ja Kimmo Helistö saatiin niiden taakse.

Tulen jättämään perussuomalaisten nimissä hylkäysesityksen myös uudessa käsittelyssä. Perustelut voidaan tiivistää seuraavasti:

a) Kaupunginjohtajien palkkoihin on tehty normaalit tasokorotukset, joten nyt käsiteltävät palkankorotukset ovat luonteeltaan erityisiä. Helsinki ghettoutuu, velkaantuu ja hukkuu lumeen. Mielestäni kaupunginjohtajisto ei ole suoriutunut tehtävistään niin loistokkaasti, että erityiset palkankorotukset olisivat perusteltuja.

b) On suhteetonta, että Helsingin kaupunginjohtajat saavat suurempaa palkkaa kuin pääministeri, tasavallan presidentti tai maailman suurimpien metropolien pormestarit. Suhteellisuuden parantamiseksi kaupunginjohtajien palkat voitaisiin sitoa esim. valtioneuvoston jäsenten palkkoihin, mikä on käytäntönä mm. Lontoossa.

c) Kaupunginjohtajia ei ole valittu vaaleilla eikä osaamisensa tai asiantuntemuksensa perusteella. He ovat puoluepoliittisesti nimitettyjä virkamiehiä. Kaupunki ei joudu kilpailemaan johtajistaan yksityisen sektorin kanssa, koska yksityinen sektori maksaa osaamisesta.

d) Eri kaupunkien johtajat nokittelevat toisiaan palkoillaan. Tämä kierre on syytä katkaista juuri Helsingissä, koska muiden kaupunkien johtajat seuraavat sitä, mitä täällä tehdään.

e) Henkilöstökulut ovat Helsingin suurin rahareikä, ja niiden kuriinsaaminen on keskeisellä sijalla, kun kaupungin velkaantumisongelmaa yritetään hillitä. Henkilöstöltä on turha vaatia palkkamalttia, jos kaupunginjohdon muutenkin jättimäisiä palkkoja korotetaan.

Kokoomus ajaa johtajien palkankorotuksia kuin käärmettä pyssyyn syistä, jotka ovat minulle hämärän peitossa. Yksin se ei kuitenkaan pysty tätä tekemään, eikä haluakaan tehdä, koska se tietää, miltä korotukset kaupunkilaisten silmissä näyttävät. Päätös on kuitenkin edelleen puhtaasti poliittinen. Uusi kaupunginhallitus ei ole vastuussa vanhan tekemistä päätöksistä eikä velvollinen "kunnioittamaan" niitä. Avainasemassa ovat vihreät ja demarit. Niiden kaupunginhallitusryhmissä on yhteensä vain yksi jäsen, Osku Pajamäki, joka joulukuussa äänesti palkankorotusten puolesta.

Jatkan raportointia.


Takaisin