27.5.2004

Euroviisut

Euroviisut ovat ihme juttu. Joka vuosi Suomi on suurin ennakkosuosikki. Joka vuosi Suomi saa ehdottomasti muhkeimmat aplodit. Joka vuosi lopputuloksena on zero puäng, mitä seuraa kotimaisessa keskustelussa koko kisojen moraalisen oikeutuksen kyseenalaistaminen. Ja joka vuosi tämä kaikki on koettava uudestaan (uusien sääntöjen ansiosta onneksi enää joka toinen vuosi). Suomen kansa syvällä sisimmässään tietää, että vastassa on salaliitto, murskaava ja epäreilu koneisto, jota vastaan ei voi pärjätä Oikeilla Ansioilla. Silti takaraivon perukoilla kytee aatos, että "ehkä tällä kertaa...".

Pitäisi palata takaisin käytäntöön, jossa kappaleet esitetään osallistujamaiden virallisilla kielillä. Ensinnäkin niitä olisi mukavampaa kuunnella kuin tönkköenglanniksi veivattua europaskaa, ja toiseksi Suomella olisi jälleen hyvä selitys sille, että ei pärjätä.

Muuten kisat menivät kyllä harvinaisen hyvin. Ukraina (osittain) ja Serbia (kokonaan) esiintyivät omalla kielellään ja olivat muutenkin kelvollisia. Venäläiset ja kreikkalaiset ovat ottaneet lopputuloksen todella raskaasti, mikä sekin on positiivista. Jos osaatte kieliä, käykääpä tutustumassa Ruslanan kotisivuun, varsinkin keskustelupalstaan (löydätte sieltä myös allekirjoittaneen).


Takaisin